Vieraskynästä by Marissa Tammisalo: Kuvien merkitys yrityksen markkinoinnissa

marissa

Maailma on hektisempi kuin koskaan ennen. Selaamme somea bussissa, kotona, työpaikalla. Kuvat vilisevät näytöllä; tykkää, jaa, ihastu. Sormi kelaa kuvia nopeatempoisesti eteenpäin. Haluamme nähdä kaiken vauhdilla ja visuaalisesti miellyttävällä tavalla.

Ohitamme kaikki kotikutoiset, epätrendikkäät huonot kuvat ja jos verkkosivu ei lataudu heti, vaihdamme toiseen.
Kun löydämme hyvän tuotteen tai brändin, jaamme sen somessa kavereillemme. Rakennamme yksilöllisyyttämme mielikuvien ja brändien perusteella: “Katso, tältä näytän

Ihmisillä on valokuvamuisti.

Hyvät, laadukkaat kuvat jäävät mieleen ja sitä kautta kiinnostus yritykseen herää olettaen että katsoja on kohderyhmää. Mielikuva myy.
Vanha klisee “yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” pitää toki paikkansa mutta myös “yksi laadukas kuva on merkityksekkäämpi kuin tuhat huonoa”

Pitkään kuvilla on ollut suuri merkitys yrityksen markkinoinnissa. Nyt se merkitys on vain suurempi kuin koskaan.

Olen tavannut ison joukon aloittelevia ja jo jonkin aikaa yrittäjinä toimineita ihmisiä, jotka haluavat menestyä yrityksessään.
Monet heistä ovat laittaneet isoja rahoja kiinni yritykseen unohtaen kaikista tärkeimmän. Visuaalisuuden. Erityisesti visuaalisuuden verkossa.
Hiljaisten katujen kivijalkakaupoissa on sijoitettu näyteikkunoihin ja myymäläkalusteisiin valtavia summia rahaa ja samaan aikaan yrityksen verkkosivuilla on sukulaisen kummin kaiman veljen ottamat tärähtäneet pimeät kuvat, joista ei saa edes selvää tuotteesta.
Myymälää ei löydä kukaan, omalta kylältä ei ole tarpeeksi ostajia vaikka tuotteet ovat todella hyviä.

Verkko ja some on kuitenkin ollut arkea jo pitkään ja koko ajan siirrymme ostamaan netistä enemmän. Osa tuotteista toki on sellaisia että haluamme sovittaa, katsella, hypistellä ja sitä varten voimme ajaa kauaksikin mutta ensin me katsomme ne kuvat verkosta. Mielikuvan ja fiiliksen perusteella teemme ratkaisuja ja ne ratkaisut eivät aina ole edes taloudellisesti meille järkeviä. Voimme ostaa kalliitakin asioita jos FIILIS on oikea. Se mielikuva eli fiilis luodaan niillä kuvilla. Huonojen kuvien kohdalla unohdamme helposti ostotarpeemme tai siirrymme seuravaan verkkokauppaan tai nettisivulle.
Mielikuva myy. Kohderyhmälle sopivat mielikuvat. Ja taas tullaan niihin laadukkaisiin kuviin.

Kuva viimeistelee sanoman ja jättää muistijäljen. Kuva on huomionherättäjä. Sen tulisi tukea viestiä ja kertoa sen, mitä teksti jättää sanomatta. Ennenkaikkea kuvan tulisi pysäyttää lukemaan sitä tekstiä ja kiinnostumaan aiheesta tai tuotteesta niin, että tekstiä alkaa edes lukemaan

Kun valitset ammattikuvaajan kuvaamaan yrityksesi kuvat saat laatua ja sinun yrityksesi näköistä kuvaa. Jokaisen kuvan täytyy myös olla osa isompaa tarinaa tai luoda oma yksittäinen tarinansa. Ei riitä, että kuvia lätkäistään verkkosivuille sinne tänne “kunhan on jotain” -ajatuksella. Ammattikuvaaja osaa hahmottaa kuvatarpeesi ja tarjoaa sinulle yrityksesi tarvitseman kuvamateriaalin.

Kun kuvat tuotetaan pidempään samalla kuvaajalla, niitä on myös helppo yhdistellä isommiksi kokonaisuuksiksi, koska kuvien kädenjälki on samaa. Luottokuvaajaa tietää myös toimialan monimuotoisuuden ja odotukset, joten saman kuvaajan käyttö säästää aikaa ja hermoja. Eli loppupeleissä rahaa.

Marissa Tammisalo
valokuvaaja
www.marissatammisalo.com

Kiitos Marissa!

Vieraskynästä by Emma Laaksonen: Minkälainen on hyvä brändi?

IMG_2620

Brändillä on monia määritelmiä. Jollekin se voi tarkoittaa yksinomaan yrityksen logoa ja designia, jollekin taas yrityksen erottautumistapaa. Hyvä brändi auttaa yritystä ainakin seuraavilla tavoilla:

Tunnistettavuus. Toimiva brändi yhdistää yrityksesi tietyn tuote- tai palvelukategorian edustajaksi, ja parhaimmillaan edelläkävijäksi. Jos sinulle sanotaan sana ketsuppi, mikä merkki tulee ensimmäisenä mieleen? Heinz mitä luultavimmin. Heinz on toki maailmanlaajuinen brändi, mutta tämä sama toimii myös pienemmässä mittakaavassa. Voit hyvin olla oman kaupunkisi Heinz omalla toimialallasi.

Yrityksen identiteetti, persoonallisuus ja mielikuva.Brändi kertoo tarinaa yrityksestä ja sen identiteetistä. Hyvä brändi vetoaa tunteisiin ja kommunikoi omalla, yksilöllisellä tavallaan. Sen tavoitteena on synnyttää asiakkaille ja muille sidosryhmille mielikuva, joka helpottaa markkinointia, myymistä ja asiakkaan ostopäätöksen tekemistä.

Tapa toimia ja tae laadusta.Brändi määrittää sen, miten yrityksessä toimitaan ja käyttäydytään. Se on siis koko yrityksen laajuinen toimintatapa, joka varmistaa myös tietyn laadun asiakkaille.

Yrityksen arvot, tavoitteet ja visiot.Jokaisella yrityksellä on tai ainakin pitäisi olla omat arvot, tavoitteet ja visio tulevaisuudestaan. Nämä luovat omalta osaltaan yrityksen tarinaa. Mikä tahansa onkin liiketoimintasi motiivi, tuo se esille.

Suhteet sidosryhmiin.Hyvällä brändillä on vahvat suhteet asiakkaisiinsa, yhteistyökumppaneihinsa ja myös kilpailijoihinsa. Se pyrkii verkostoitumaan ja luomaan uusia suhteita pitkällä aikavälillä. Tämä pätee myös työntekijäsuhteisiin.

Tulosten seuranta.Toimiva brändi seuraa omaa toimintaansa jatkuvasti ja muokkaa käytöstään tulosten mukaisesti.

Brändi ja sen luominen on monimutkainen prosessi, johon kannattaa käyttää aikaa. Se ei ole vain markkinointitoimia tai yksittäisten mielikuvien luomista vaan yrityksesi perimmäisen olemuksen esille tuomista.

Kirjoittaja Emma Laaksonen on markkinointivalmentaja, joka auttaa pieniä yrityksiä luomaan tehokasta ja toimivaa markkinointia. Valmennuksissa Emma keskittyy ratkaisuihin, jotka ovat heti käytettävissä omassa yrityksessäsi. Toukokuussa tulossa nettivalmennus aiheella “Toimivan ja tehokkaan markkinoinnin peruspilarit”. Valmennus on mahtava tietopaketti, jokaiselle joka haluaa parantaa markkinointiaan ja vähentää markkinointiin liittyvää stressiä.

www.emmav.fi/toimivajatehokas

www.emmav.fi  

www.facebook.com/EVMarkkinointivalmennus

www.twitter.com/EVMarkkinointi

Kiitos Emma!

Kuka niitä elämyksiä ja kokemuksia vähittäiskaupassa rakentaa ja luo?

Elämysten rooli puhututtaa vähittäiskaupassa. Pelkällä tavaralla ei enää kannata kilpailla, se ei tyydytä kuluttajia kokonaisvaltaisesti. Ihmiset hakevat kokemuksia, asioiden täytyy tuntua.

Kuka niitä elämyksiä ja kokemuksia vähittäiskaupassa rakentaa ja luo? Visuaalinen markkinointi on se hiljainen myyjä, joka pyrkii vaikuttamaan asiakkaan kokemukseen myymälässä. Visuaalinen markkinointi on elämysten tuottamista, asiakkaan palvelemista ja sitouttamista tuotteeseen, kaupallistamista ja ostohalun herättämistä. Visuaalinen markkinoija, eli visualisti, on ihminen tämän takana.

Suomessa visuaalinen markkinointi alana on mennyt taantuman mukana. Hyppäsin vuonna 2016 jo vuodesta 1950 toimineen Visualistit Ry:n (ent. Somistajayhdistyksen) puheenjohtajan pallille ja parannettavaa alalla riittää koulutuksesta, tunnettuudesta ja arvostuksesta lähtien. Mutta niin sitä riittää vähittäiskaupan puolellakin. Nämä kaksi alaa kulkevat käsi kädessä. Ja sitten on vielä se digitalisaatiokin, jonka tarvitsisi mahtua mukaan yhtälöön.

Visuaalinen markkinointi on ennenkaikkea kaupallistamista, sillä vaikka vaihdantataloudesta puhutaan siellä täällä, en usko rahan häviävän vielä mihinkään. Ja niin kauan kuin vähittäiskauppa toimii tällä perinteisellä menetelmällä on löydettävä keinot tehdä tuottavaa bisnestä. Verkossa ja kivijalassa.

Digitalisaatio muuttaa vähittäiskauppaa, asiakasta voidaan palvella lisätyn todellisuuden avulla, virtuaaliset sovituskopit auttavat asiakasta valitsemaan sopivia asusteita ja näkemään tuotteen siinä valaistuksessa missä tuotetta käytetään, magic mirrorit auttavat asiakasta meikkauksessa ja vaikka näkemään tuotteen takaa päin. Näyteikkunoihin on vuorovaikutukselliset teknologiat, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.

Magic Mirror Leviksen liikkeessä Lontoossa. Kuva Yanca.

VR, AR ja niin edelleen tuovat toisen ulottuvuuden tuotteisiin, niistä voidaan kertoa tarinaa, tehdä jälkimyyntiä ja niin edelleen. Sovellukset ja mahdollisuudet ovat jo täällä, nyt täytyisi niitä ryhtyä hyödyntämään. Uusimmassa visuaalisen markkinoinnin nettijulkaisussa VMSD:ssä oli loistava artikkeli ’entertainment retailista’ ja siitä, kuinka nykyään tulisi mitata kokemuksellisuuden tuottavuutta eli ”experiental return on investment”. Vans näyttää esimerkkiä omalla myymälällään, joka on enemmän tapahtumapaikka kuin kauppa. Sama elämyksellisyys on nähtävissä ravintolapuolella, jossa puhutaan ’eatertainmentista’, maailmalla ovat yleistyneet popup ravintolat, joissa voi syödä lempisarjan teeman mukaisesti, esimerkkinä Game of Thrones popup ravintola.

Mutta digitalisaatio ei poista sitä seikkaa, että jonkun on ne tuotteet laitettava kaupallisesti ja houkuttelevasti esille ja jonkun on suunniteltava se myymälä. Tässä kuvioon tulee mukaan se, että ryhdytään tekemään hommia yli toimialarajojen. Yhdessä tekemisen meininki. Ettei unohtuisi se perimmäinen tarkoitus tässä kaikessa hypetyksessä ja visioinnissa. Elämykset syntyvät vaikuttamalla kaikkiin aisteihin, myymälän tulee olla ennen kaikkea visuaalisesti houkutteleva, kaupallinen ja asiakkaalle mahdollisimman helppo ja selkeä ostospaikka.

Ja sitten on vielä se verkkokauppa, visuaalinen markkinointi on ihan yhtä tärkeää siellä.

Haluan myös muistuttaa asiakaspalvelun tärkeydestä. Mikäli asiakaspalvelu ei ole kunnossa, ei visuaalinen markkinointi tai digitalisaatio sitä paikkaa. Satsaa siihen!

Digitalistit ja visuaaliset markkinoijat, kaikki vähittäiskaupan parissa toimivat tahot. Haastan teidät tekemään kanssani Suomesta maailman parhaan paikan tehdä ostoksia. Tehdään se yhdessä!

Anna Juusela

Haastattelussa Osta oikein ansaitse enemmän -kirjan kirjoittaja Matti S. Rauhala

Sain Ammattijohtaja yritystä luotsaavalta Tero Puraselta vinkin aivan loistavaan kirjaan Osta oikein ansaitse enemmän. Kirjoitin kirjaan liittyen postauksen siitä kuinka kiertonopeus ja tuotto kulkevat käsi kädessä. Suosittelen jokaista vähittäiskaupan parissa työskentelevää tutustumaan kirjaan.

Haastattelin myös kirjan kirjoittanutta Matti S. Rauhalaa.

1. Kerro hieman itsestäsi ja taustastasi. 

Olen Matti S. Rauhala: uimamaisteri, käynyt kansakoulua, lyseota ja armeijan, opiskellut Myynti- ja Mainoskoulussa/Markkinointi-Instituutissa, kauppateknikko, MKT, KTS, purjehduskoulun rehtori, ym. erikoistavarakauppaan perehtynyt liikkeenhoidon ja ostotoiminnan konsultti ja kouluttaja, senioriyrittäjä, oleilija-eläkeläinen.

2. Sinulla on pitkä kokemus konsulttina ja kouluttajana, mikä on yleisin haaste vähittäiskaupan tuottavuudessa?

Sijainti ja markkinat sekä kaupan oma toiminta.

3. Suunnitelmallisuus liiketoiminnassa luo pohjaa onnistumisille. Sisäänostoihin valmistautuminen on tärkeää samoin varaston kierron seuraaminen mutta ne tuntuvat kuitenkin jäävän yllättävän vähälle huomiolle. Mitä mieltä olet tästä?

Mennään liikaa mutu-tuntumalla eikä uskota numeroita ja luullaan suurempaa kuin ollaan. Ei ymmärretä kiertonopeuden ratkaisevaa merkitystä tulokseen.

4. Vinkkisi hyvään sisäänostosuunnitelmaan.

Osta vain se, mitä todella uskot myyväsi. Toiveajattelu tulee kalliiksi. Rönsyt pois, keskity olennaiseen.

5. Varaston kiertonopeus, tai hitaus, kuten kirjassasi sitä nimität, on kriittinen mittari vähittäiskauppiaalle. Avaatko tätä hieman. 

Kaupan varastoissa ja hyllyillä seisova tavara ei tuota kuin kuluja. Mitä suurempi kiertonopeus sen parempi tulos. Myyntiin nähden liian suuri vaihto-omaisuuden määrä aiheuttaa kannattavuuden romahtamisen.

6. Vinkkisi varaston kiertonopeuden parantamiseen.

Älä tilaa kerralla riittävän paljon, vaan riittävän vähän.

7. Nykyisin tuntuu, että alennusmyyntejä on kaikkialla kaiken aikaa. Tämä johtunee liian suurista ostomääristä ja hitaasta kierrosta. Itse suosin sitä, että budjetoidaan ja suunnitellaan ostot tarkasti ja hankkiudutaan virheostoista nopeasti myös eroon, eli seurataan varaston kiertoa tarkasti. Samoin sesonkien vaihtuessa mieluummin suunnitellusti isolla alella nopeasti epäkurantista tavarasta eroon, että katteen menetys jäisi mahdollisimman lyhytaikaiseksi. Mitä olet tästä mieltä?

Kirjoitit jo itse: ”Tämä johtunee liian suurista ostomääristä ja hitaasta kierrosta”. Toinen syy on, että uskotellaan asiakkaiden kulkevan alennusten perässä ja näin siitä on tullut tapa toimia/markkinointikeino. Olen kanssasi samaa mieltä: ensimmäinen tappio on paras tappio!

8. Terveisesi vähittäiskauppiaille.

Erotu tai unohdu. Ellet voi olla jossakin asiakkaan arvostamassa asiassa ykkönen markkina-alueellasi, luo sellainen kategoria.

Kiitos Matti!

Vähittäiskaupan koko idea on tarjota tuotteita asiakkaille ostettavaksi. Sisäänostot ovat vähittäiskauppiaan tärkein asia. Sisäänostettujen tuotteiden myynnin seuraaminen ja varaston kierron jatkuva tehostaminen ovat tuottavan liiketoiminnan ydin. Suosittelen keskittymään näihin kahteen, sillä paraskaan markkinointi ei auta, jos tarjonta ei kohtaa asiakasta ja raha on kiinni varastossa. Sama pätee niin verkkokauppaan kuin kivijalkaankin.

18.10.2017 järjestämme Tilitoimisto Sukkelan Mira Merikannon kanssa Kauppa Kannattavaksi -koulutuksen Helsingissä, ilmoittaudu mukaan!

Anna Juusela

Katetuotto ja kiertonopeus käyvät käsi kädessä

katetuotto ja kiertonopeus käyvät käsi kädessä

Turhan usein unohdetaan sisäänostojen merkitys sekä varastonkierron tärkeys vähittäiskaupassa. Nämä kaksi ovat kuitenkin koko tuottavan liiketoiminnan tärkeimmät peruspilarit.

Matti S. Rauhala kirjoittaa kirjassaan Osta oikein ansaitse enemmän loistavasti siitä miten varaston nopealla kierrolla vaikutetaan suoraan katetuottoon. Itse opin tämän toimiessani myymäläpäällikkönä, tärkeimmät työkaluni olivat varaston kiertonopeus sekä kate. Näitä lukuja seurasin päivittäin ja niiden pohjalta reagoin. Niiden avulla pystyin pitämään liiketoiminnan tuottavana aikana, jolloin viereen tuli uusi kauppakeskus ja samasta ketjusta uusi myymälä. Hyvän katteen ja nopean varstonkierron avulla pystyin kompensoimaan laskevia myyntejä tuottavasti.

Varsin monesti kiertonopeuden merkitys unohdetaan, kun ostoja ja tilauksia tehdään. Myyntiin nähden liian suuria kertatoimituseriä hankitaan selittämällä toimintaa esimerkiksi niistä saatavilla määräalennuksilla tai toimituserän rahtivapaudella. (Osta oikein ansaitse enemmän, 2011).

Moni kompastuu ostotoiminnassa siihen, että ei ymmärrä ostoerien suuruuden vaikuttavan sitoutuviin pääomiin. Jokainen ostettu tuote on kuluerä, kunnes ne on muutettu euroiksi kassaan. Kun kierto on riittävän nopea, alhaisempikin katetuotto riittää, sillä tuote on muutettu rahaksi ja lasku maksettu. Toisin sanoen, tuote ei sido pääomia varastoon, vaan vapautunut raha voidaan sijoittaa uusiin myytäviin tuotteisiin.

Seuraava taulukko havainnollistaa hyvin, miten hidas kierto syö euromääräistä katetta, mikäli pyritään pitämään sama kateprosentti.

Taulukko 1.

(Lähde: Osta oikein ansaitse enemmän, s. 128)

Tuotteen hinta €
(Alv 0%):
Seisonta-aika varastossa kk: Kiertonopeus vuodessa: Toteutunut katetuotto %: Katetuotto vuodessa €:
100 1 12 25 300
100 1,5 8 25 200
100 2 6 25 150
100 3 4 25 100
100 4 3 25 175
100 6 2 25 50

Katetuoton pitäisi itseasiassa kasvaa ajan myötä, että saataisiin sama rahamääräinen katetuotto vanhasta tavarasta hitaalla kierrolla, taulukko 2. Todellisuudessa huonosti liikkuva tuote joudutaan alentamaan joka tapauksessa, joten katteen menetys kasvaa sitä mukaa, kun aikaa kuluu.

Taulukko 2.

(Lähde: Osta oikein ansaitse enemmän, s. 129)

Tuotteen hinta €
(Alv 0%)
Seisonta-aika varastossa kk: Kiertonopeus vuodessa: Toteutuneen katetuoton on oltava %: Katetuotto vuodessa €:
100 1 12 25 300
100 1,5 8 37,5 300
100 2 6 50 300
100 3 4 75 300
100 4 3 100 300
100 6 2 150 300

Kiinnittämällä huomio kiertonopeuteen nähdään, että riittävän nopealla reagoinnilla virheostoihin ja hitaasti liikkuviin tuotteisiin pienemmälläkin kateprosentilla päästään samaan euromääräiseen katteeseen, taulukko 3. Esimerkissä tavoitellaan taulukon 1 hitaimman kiertonopeuden katetuottoa.

Taulukko 3.

(Lähde: Osta oikein ansaitse enemmän, s. 130)

Tuotteen hinta €
(Alv 0%)
Seisonta-aika varastossa kk: Kiertonopeus vuodessa: Toteutuneen katetuoton on oltava %: Katetuotto vuodessa €:
100 1 12 4,16 50
100 1,5 8 6,25 50
100 2 6 8,33 50
100 3 4 12,50 50
100 4 3 16,66 50
100 6 2 25 50

Nopea reagointi huonosti liikkuvaan tuotteeseen ja virheostokseen on parempi kuin tuotteiden hamstraaminen ja säilöminen. Mitä enemmän pääomia sitoutuu varastoon sitä vähemmän niitä on käytettävissä liiketoiminnan kehittämiseen.

Kuten todettua, rahtikustannuksiin harvoin yritys kaatuu, mutta monet konkurssit ovat olleet seurausta tavaran jämähtämisestä varastoihin. (Osta oikein ansaitse enemmän, 2011).

Kiinnitä huomiosi siis varastosi kiertoon ja huomioi se jo sisäänostovaiheessa.

 

Anna Juusela

 

TallennaTallenna