Kaupan trendi #1 vuoteen 2018 ja pari muuta tärppiä

Vuosi on lopuillaan ja viimeistään nyt on hyvä siirtää katseet kohti tulevaa vuotta 2018, erilaisia trendilistauksia alkaakin putkahdella esiin. Kaupan trendeissä 2018 ei näytä olevan mitään uutta ja radikaalia, joten keskityn  olennaisimpaan, siihen joka pitäisi olla päällimmäisenä vuodesta toiseen, eli asiakas ja hänen palveleminen.

Trendi #1: Asiakkaan palvelu

Kaupan trendi numero yksi on asiakkaan palvelu, kun asiakas palvellaan mahdollisimman hyvin, kauppa käy ja rahaa tulee.

Koko kaupan olemassaolon pointti on myydä tuotteita kuluttajalle: palvella asiakasta, helpottaa hänen elämäänsä, ratkaista hänen ongelmiaan. Kuitenkin tuntuu, että moni kauppias jossain vaiheessa unohtaa asiakkaan ja keskittyy vain oman elantonsa kasaan riipimiseen. Tällöin fokus on väärässä suunnassa ja homma prakaa sillä valikoimaa, myymälää jne. ei välttämättä mietitäkään nimenomaan asiakasta varten. Kun tietää miksi, mitä, kenelle ja miten myy sekä kuinka paljon pitää kassaan kilahtaa rahaa, että saa palkan ja kulut maksettua, fokus on oikeassa paikassa. Se vaatii suunnitelmallisuutta ja tavoitteita!

Vinkki: Määrittele mahdollisimman tarkasti, kuka on asiakkaasi, apua saat esimerkiksi tästä ilmaisesta Sitran oppaasta: Kasvunvara -Työkaluja parempaan palveluun. Kun tietää asiakkaansa, sisäänostojen suunnittelu helpottuu ja virheostojen määrä vähenee. Mitä tarkemmin kohderyhmä rajataan, sitä helpompi heidät on tavoittaa ja sitä paremmin heitä pystyy palvelemaan. Se kuka parhaiten palvelee, voittaa! (Muistutukseksi, asiakkaan palvelu ei ole pelkästään myymistä, se on kokonaisuus myymälän visuaalisesta ilmeestä, valikoimasta, henkilökunnasta sinne tuotteen ostamiseen.)

Suosittelen siis keskittymään vuonna 2018 ensisijaisesti asiakkaaseen ja rakentamaan kaiken muun sen ympärille. Tässä pari muuta tärppiä ensi vuodelle ideoinnin lähteeksi.

Trendi #2: Kokemukset

Kokemuksista kirjoitetaan melkein jokaisessa kauppaan liittyvässä artikkelissa, jonka olen lukenut. Halvimmillaan kokemuksia voidaan toteuttaa loistavalla asiakaspalvelulla. Kokemuksia voidaan luoda myös erikoistumalla (joka sekin on yksi trendeistä, sillä erikoistumalla voidaan erottua ks. Paytrail Verkkokaupan trendit 2018). Laittamalla persoona peliin pienikin vähittäiskauppias voi erottua, sillä kasvottomat korporaatiot eivät useinkaan saa tunnesidettä aikaan.

Kokemuksia voidaan luoda, etenkin kivijalassa, myös panostamalla myymälän ilmeeseen ja visuaalisen markkinoinnin trendeissä ollaankin siirtymässä tarinankerrontaan ja teatraalisuuteen (tsekkaa tämä artikkeli Retail Environments nettijulkaisusta). Visuaalinen markkinointi tulisikin nähdä osana myymälän näytelmää!

Telling a brand’s story in the window is a type of performance, according to Ignaz Gorischek, VP at CallisonRTKL. He believes retailers must create theater by thinking of visual merchandising as a play. ”A play is a moving performance, and that’s where we have to move now into VM,” he explains. ”That’s the shift that’s happening. We’ve gone from what I would call a static presentation, and now we’re moving to this dynamic presentation mode.” (Shop! retail environments, November/December 2017.)

Vinkki: Mieti koko ensi vuoden markkinoinnille omat teemat, esim 12 eri teemaa tai vaikka neljännesvuoden teemat. Ryhdy sitten näiden teemojen ympärille rakentamaan asiakasta palvelevaa markkinointia. Kannattaa muistaa, että markkinointi ei ole yhtä kuin mainonta! Mainostaminen alkaa olla so last season, joten kannattaa miettiä, miten voi asiakastaan palvella myös markkinoinnin avulla.

Trendi #3: Personointi

Sekä verkkokaupoissa että kivijalassa puhutaan räätälöidystä asiakaskokemuksesta. Verkkokaupoissa pyritään siihen, että asiakas tunnistetaan ja hänelle tarjotaan räätälöityä sisältöä. Kivijalassa mennään pidemmälle, edellä mainittuihin kokemuksiin, joissa asiakas pääsee mukaan tuotteen suunnitteluun.

WeAr (issue 4/2017) lehdessä oli mielenkiintoinen Atsuko K. Tanimuran artikkeli japanilaisista myymälöistä (New Generation stores get customers to customize their own merchandise) personointiin liittyen.

Tanimura kirjoitti huomautti, kuinka ’personointi’ on ollut jo pidempään muotisana, etenkin vaatebisneksessä. Tähän asti personointi on kuitenkin ollut lähinnä sitä, että asiakas valitsee keskeneräisen tuotteen, johon tehdään heidän haluamansa viimeistely.  Nyt ollaan kuitenkin siirtymässä kohti todellista personointia muutamissa Japanilaisissa myymälöissä. Esimerkiksi Style &Play Great Yard  tarjosi asiakkailleen keväällä 2017 työpajoja, joissa he pääsivät painattamaan Walnut -nimisen taiteilijan kuvia kangaskasseihin. Työpajat olivat menestys, jonne halukkaita oli päivittäin jonoksi asti.

”- customers began waiting in line every day to attend a workshop wherethey could handprint a selection of visuals (created by the artist Walnut) on thestore’s tote bags.” (WeAr, issue 4/2017).

Kuvan lähde: Walnut Twitter.

Työpajoissa yhdistyy yksi kasvavista trendeistä, yhteisöllisyys ja kokemusten jakaminen.

”According to a representative from Corporate Planning at Hima-raya Co., Ltd., the company that manages the shop: “Many customers attended this workshop and happily carried home the tote bags they printed themselves.The idea was to enable this sharing experience via self-printing.” (WeAr, issue 4/2017).

Toinen Tanimuran mainitsema esimerkki on Galleria Muveil, jossa asiakkaille järjestetään kirjailuworkshopeja. Näissä työpajoissa asiakkaat pääsevät suunnittelemaan ammattilaisten opastamina kirjailuja. Muveil järjestää pop-up kirjailutyöpajoja myös muissa myymälöissä.

Kuvan lähde: Galleria Muveil Instagram

Galleria Muveilin sivustolla työpajoja kuvaillaan seuraavasti:

”At the ATELIER COLLAGE housed in the GALLERY MUVEIL you can express your own personality through the medium of collage as we help you channel your own emotions and individuality into customized MUVEIL creations. Embroidery experts such as Ayumi Taguchi and other professionals offer authentic embroidery workshops,  and MUVEIL’s atelier staff are also on hand to guide you. A full range of special materials and accessories allows customers to unleash their creative potential supported by genuine expertise.”

Myös luksusmerkit, kuten Hermès, ovat heränneet personointitrendiin heidän Hermesmatic pop-upien kautta, jossa tarjotaan carré  faneille mahdollisuus uudistaa heidän huivinsa värjäämällä. Samalla juhlistetaan tämän ikonisen Hermés silkkihuivin 80-vuotista taivalta. Hermesmatic Pop-Upeja järjestettiin Japanin lisäksi myös muualla maailmassa.

Tanimura muistuttaa artikkelissa, että työpajat tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden oppia uusia taitoja ja saavutuksen tunteita, ne tarjoavat samalla lämmintä yhteishenkeä ja loppujen lopuksi, sidettä myymälään. Tapahtumat myös alleviivaavat kivijalassa shoppailun iloa, eivätkä tällaiset tapahtumat vaadi valtavia investointeja.

Vinkki: Järjestä omassa myymälässäsi työpaja, jossa asiakkaat pääsevät osallistumaan, oppimaan ja jakamaan. Vielä parempi, jos voit yhdistää voimasi toisen yrittäjän tai taiteilijan kanssa.

Jos et mitään muuta halua trendeistä ottaa omaan toimintaasi, keskity edes tärkeimpään eli asiakkaan palveluun. Sen avulla saat kaiken muun loksahtamaan paikoilleen, sillä mitä paremmin sen teet sitä paremmin erotut muista.

Ps. Käy tästä tsekkaamassa mitkä seikat ovat vaikuttaneet trendiennustajien mieliin heidän pohtiessa tulevaa vuotta 2018.

Artikkelin kuva Jay Mantri

-Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Pikaopas visuaaliseen myymälämarkkinointiin: näyteikkuna

Näyteikkunalla on merkittävä rooli kivijalkamyymälässä. Se on myymälän markkinapaikka 24 tuntia vuorokaudessa. Sen pitäisi herättää ohikulkijoiden mielenkiinto, luoda positiivista mielikuvaa brändistä ja houkutella asiakkaita sisään myymälään. Ja tietysti näyteikkunan tulee olla myös kaupallinen! Hyvin hyödynnetty liiketilan näyteikkuna elävöittää kaupunkikuvaa.

Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Vieraskynästä by Timo Nisula: Ajatuksia yrittäjyydestä

 

Yrittäjä on omituinen eläin, juuri kun se on päässyt pois epämukavuusalueelta, tunkee se taas päänsä sinne takaisin.

Yrittäjäksi monesti ryhdytään, kun löydetään joku epäkohta/bisnesmalli, jota nykyisessä työpaikassa ei pystytä korjaamaan/tekemään ja lähdetään toteuttamaan omaa visiota siitä miten asiat pitäisi hoitaa.

Yrittäjyyden lainalaisuudet pitää tunnistaa, mutta ei pidä tukehduttaa itseään liiketoimintasuunnitelmilla, useimmat yritykset eivät olisi kuitenkaan toimineet paperilla.

Riippumatta alasta menestykseen ei ole oikotietä; Asenne, intohimo ja rakkaus tekemiseen…. ja helvetin paljon duunia ja vielä enemmän duunia.

Yritystä ei pidä perustaa rahan tai exitin takia, ne seuraavat intohimoista tekemistä.

Tavoitteet pitää asettaa niin, että hyvä ei ole tavoite, vaan lähtökohta, josta lähdetään ylöspäin. Maailman paras ja suurin ovat hyviä tavoitteita, suurin ei välttämättä, mutta ainakin paras on oltava kirkkaana tatuoituna perseeseen.

Hyvä lähtökohta on kirjoittaa paperille mitä haluaa elämältä ja tulevaisuudelta, silloin on jo paljon lähempänä unelmia ja tavoitteita, kuin puhumalla.

Muista, että arvostelet itse itseäsi sen perusteella mitä tiedät osaavasi ja muut arvostelevat sinua sen perusteella mitä olet saanut aikaiseksi.

Muista myös että se on rikas joka on terve ja se jolla on rahaa on varakas!

Kohti ääretöntä ja sen yli” -Buzz Lightyear

Kiitos Timo!

Ps. Tästä pääset maailman makeimpaan verkkokauppaan!

Kuva: Antti Karppinen

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Miksi olen yrittäjä?

Miksi olen yrittäjä?

On yllättävän haastavaa paljastaa unelmansa. Se on kuin riisuutuisi alastomaksi väkijoukon edessä. Kertoa nyt tuolla tavalla haaveilunsa. Mitä muutkin siihen sanoo? Pelko. Se on päällimmäisenä. Entä jos kaikki vaan ilkkuu?

Kuitenkin, yrittäjänä on esillä. Yrittäjänä on pakko uskaltautua mukavuusalueensa ulkopuolelle. On pakko uskaltaa sanoa ääneen mitä tavoittelee. Miten muuten voit saavuttaa unelmasi kuin kertomalla ne ääneen? Entä jos joku uskookin sinuun? Entä jos joku haluaakin auttaa sinua saavuttamaan unelmasi?

Sitä mahdollisuutta ei kannata jättää käyttämättä.

Minulla on unelma, ja unelmassani on elinvoimaiset kaupunkien keskustat, jotka ovat viihtyisiä ja kauniita. Haaveilen kaupungeista, joissa on hyvin valaistut näyteikkunat, jotka houkuttelevat tutkimaan ja jotka kutsuvat sisään myymälään. Unelmoin myymälöistä, jotka tarjoavat elämyksiä.

Minä unelmoin työllistämisestä, haaveissani voin myötävaikuttaa visualistien työllistymiseen, jotta he voivat rakentaa näitä elämyksellisiä myymälöitä ja elävöittää kaupunkien ja kylien keskustoja.

Minulla on unelma, jossa autan vähittäiskaupan parissa toimivia yrittäjiä menestymään ja uskomaan itseensä, kuorimaan ulos heidän todellisen potentiaalinsa. Unelmoin siitä, että voin olla myötävaikuttamassa Suomen menestykseen ja siihen, että tulevaisuudessakin meillä on varaa pitää huolta niistä, jotka huolenpitoa tarvitsevat.

Minulla on unelma siitä, että saan haastaa ja ravistella vanhoja ajatusmalleja ja olla mukana korvaamassa niitä uusilla ajatuksilla.

Olen yrittäjä, jotta voin kulkea kohti unelmiani ja auttaa muita kulkemaan kohti omia unelmiaan.

Unelmat on tehty toteutettaviksi, näin sanotaan. Onneksi minulla on koko elämä aikaa tehdä unelmistani totta. Ja oikeasti, mitä väliä sillä on mitä muut ajattelee?

Mitkä ovat sinun unelmiasi ja miten aiot tehdä niistä totta?

Kuka on Anna Juusela?

-Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Vieraskynästä by Marissa Tammisalo: Kuvien merkitys yrityksen markkinoinnissa

marissa

Maailma on hektisempi kuin koskaan ennen. Selaamme somea bussissa, kotona, työpaikalla. Kuvat vilisevät näytöllä; tykkää, jaa, ihastu. Sormi kelaa kuvia nopeatempoisesti eteenpäin. Haluamme nähdä kaiken vauhdilla ja visuaalisesti miellyttävällä tavalla.

Ohitamme kaikki kotikutoiset, epätrendikkäät huonot kuvat ja jos verkkosivu ei lataudu heti, vaihdamme toiseen.
Kun löydämme hyvän tuotteen tai brändin, jaamme sen somessa kavereillemme. Rakennamme yksilöllisyyttämme mielikuvien ja brändien perusteella: “Katso, tältä näytän

Ihmisillä on valokuvamuisti.

Hyvät, laadukkaat kuvat jäävät mieleen ja sitä kautta kiinnostus yritykseen herää olettaen että katsoja on kohderyhmää. Mielikuva myy.
Vanha klisee “yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” pitää toki paikkansa mutta myös “yksi laadukas kuva on merkityksekkäämpi kuin tuhat huonoa”

Pitkään kuvilla on ollut suuri merkitys yrityksen markkinoinnissa. Nyt se merkitys on vain suurempi kuin koskaan.

Olen tavannut ison joukon aloittelevia ja jo jonkin aikaa yrittäjinä toimineita ihmisiä, jotka haluavat menestyä yrityksessään.
Monet heistä ovat laittaneet isoja rahoja kiinni yritykseen unohtaen kaikista tärkeimmän. Visuaalisuuden. Erityisesti visuaalisuuden verkossa.
Hiljaisten katujen kivijalkakaupoissa on sijoitettu näyteikkunoihin ja myymäläkalusteisiin valtavia summia rahaa ja samaan aikaan yrityksen verkkosivuilla on sukulaisen kummin kaiman veljen ottamat tärähtäneet pimeät kuvat, joista ei saa edes selvää tuotteesta.
Myymälää ei löydä kukaan, omalta kylältä ei ole tarpeeksi ostajia vaikka tuotteet ovat todella hyviä.

Verkko ja some on kuitenkin ollut arkea jo pitkään ja koko ajan siirrymme ostamaan netistä enemmän. Osa tuotteista toki on sellaisia että haluamme sovittaa, katsella, hypistellä ja sitä varten voimme ajaa kauaksikin mutta ensin me katsomme ne kuvat verkosta. Mielikuvan ja fiiliksen perusteella teemme ratkaisuja ja ne ratkaisut eivät aina ole edes taloudellisesti meille järkeviä. Voimme ostaa kalliitakin asioita jos FIILIS on oikea. Se mielikuva eli fiilis luodaan niillä kuvilla. Huonojen kuvien kohdalla unohdamme helposti ostotarpeemme tai siirrymme seuravaan verkkokauppaan tai nettisivulle.
Mielikuva myy. Kohderyhmälle sopivat mielikuvat. Ja taas tullaan niihin laadukkaisiin kuviin.

Kuva viimeistelee sanoman ja jättää muistijäljen. Kuva on huomionherättäjä. Sen tulisi tukea viestiä ja kertoa sen, mitä teksti jättää sanomatta. Ennenkaikkea kuvan tulisi pysäyttää lukemaan sitä tekstiä ja kiinnostumaan aiheesta tai tuotteesta niin, että tekstiä alkaa edes lukemaan

Kun valitset ammattikuvaajan kuvaamaan yrityksesi kuvat saat laatua ja sinun yrityksesi näköistä kuvaa. Jokaisen kuvan täytyy myös olla osa isompaa tarinaa tai luoda oma yksittäinen tarinansa. Ei riitä, että kuvia lätkäistään verkkosivuille sinne tänne “kunhan on jotain” -ajatuksella. Ammattikuvaaja osaa hahmottaa kuvatarpeesi ja tarjoaa sinulle yrityksesi tarvitseman kuvamateriaalin.

Kun kuvat tuotetaan pidempään samalla kuvaajalla, niitä on myös helppo yhdistellä isommiksi kokonaisuuksiksi, koska kuvien kädenjälki on samaa. Luottokuvaajaa tietää myös toimialan monimuotoisuuden ja odotukset, joten saman kuvaajan käyttö säästää aikaa ja hermoja. Eli loppupeleissä rahaa.

Marissa Tammisalo
valokuvaaja
www.marissatammisalo.com

Kiitos Marissa!

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Vieraskynästä by Emma Laaksonen: Minkälainen on hyvä brändi?

IMG_2620

Brändillä on monia määritelmiä. Jollekin se voi tarkoittaa yksinomaan yrityksen logoa ja designia, jollekin taas yrityksen erottautumistapaa. Hyvä brändi auttaa yritystä ainakin seuraavilla tavoilla:

Tunnistettavuus. Toimiva brändi yhdistää yrityksesi tietyn tuote- tai palvelukategorian edustajaksi, ja parhaimmillaan edelläkävijäksi. Jos sinulle sanotaan sana ketsuppi, mikä merkki tulee ensimmäisenä mieleen? Heinz mitä luultavimmin. Heinz on toki maailmanlaajuinen brändi, mutta tämä sama toimii myös pienemmässä mittakaavassa. Voit hyvin olla oman kaupunkisi Heinz omalla toimialallasi.

Yrityksen identiteetti, persoonallisuus ja mielikuva.Brändi kertoo tarinaa yrityksestä ja sen identiteetistä. Hyvä brändi vetoaa tunteisiin ja kommunikoi omalla, yksilöllisellä tavallaan. Sen tavoitteena on synnyttää asiakkaille ja muille sidosryhmille mielikuva, joka helpottaa markkinointia, myymistä ja asiakkaan ostopäätöksen tekemistä.

Tapa toimia ja tae laadusta.Brändi määrittää sen, miten yrityksessä toimitaan ja käyttäydytään. Se on siis koko yrityksen laajuinen toimintatapa, joka varmistaa myös tietyn laadun asiakkaille.

Yrityksen arvot, tavoitteet ja visiot.Jokaisella yrityksellä on tai ainakin pitäisi olla omat arvot, tavoitteet ja visio tulevaisuudestaan. Nämä luovat omalta osaltaan yrityksen tarinaa. Mikä tahansa onkin liiketoimintasi motiivi, tuo se esille.

Suhteet sidosryhmiin.Hyvällä brändillä on vahvat suhteet asiakkaisiinsa, yhteistyökumppaneihinsa ja myös kilpailijoihinsa. Se pyrkii verkostoitumaan ja luomaan uusia suhteita pitkällä aikavälillä. Tämä pätee myös työntekijäsuhteisiin.

Tulosten seuranta.Toimiva brändi seuraa omaa toimintaansa jatkuvasti ja muokkaa käytöstään tulosten mukaisesti.

Brändi ja sen luominen on monimutkainen prosessi, johon kannattaa käyttää aikaa. Se ei ole vain markkinointitoimia tai yksittäisten mielikuvien luomista vaan yrityksesi perimmäisen olemuksen esille tuomista.

Kirjoittaja Emma Laaksonen on markkinointivalmentaja, joka auttaa pieniä yrityksiä luomaan tehokasta ja toimivaa markkinointia. Valmennuksissa Emma keskittyy ratkaisuihin, jotka ovat heti käytettävissä omassa yrityksessäsi. Toukokuussa tulossa nettivalmennus aiheella “Toimivan ja tehokkaan markkinoinnin peruspilarit”. Valmennus on mahtava tietopaketti, jokaiselle joka haluaa parantaa markkinointiaan ja vähentää markkinointiin liittyvää stressiä.

www.emmav.fi/toimivajatehokas

www.emmav.fi  

www.facebook.com/EVMarkkinointivalmennus

www.twitter.com/EVMarkkinointi

Kiitos Emma!

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Minun tarina

Olen kolmannen polven yrittäjä. Sekä paappani että ukkini olivat yrittäjiä, isäni on yrittäjä, tätini oli yrittäjä, hänen miehensä on yrittäjä, molemmat setäni ovat yrittäjiä ja enoni on yrittäjä. Molemmat tätini ovat opettajia ja äitini oli opettaja. Yrittäjiä ja opettajia.

Yrittäjyys vaatii luonteenlujuutta, ennen kaikkea se vaatii vankkumatonta uskoa itseensä. Olen vasta alkutaipaleella omalla polullani mutta jo nyt olen lukemattomia kertoja joutunut kohtaamaan oman epävarmuuteni. Kuka minä olen mitään sanomaan? Ei minussa ole mitään ihmeellistä tai mielenkiintoista tarinaa. Oman epävarmuuden kanssa on käytävä kamppailu, joka on voitettava jotta pääsee eteenpäin. Siispä ryhdyin pohtimaan omaa taustaani, mistä aineksista minut on tehty.

Tämä on minun tarina.

Periksiantamattomuus

Paappani oli yrittjähenkinen jo pienestä pitäen, hän syntyi sellaiseen aikaan, kun lastenkin oli osallistuttava tienestien hankkimiseen ellei perheessä ollut rahaa. Paappani oli visionääri, hänellä oli suuret unelmat mutta myös vastoinkäymisiä. Talot meni alta mutta päättäväisesti hän jatkoi eteenpäin, kunnes lopulta sairastui vakavasti ja nukkui pois. Minä olin 5-vuotias, kun paappani kuoli. Hän oli aina toivonut tyttöä, mummuni oli saanut keskenmenon, jonka vuoksi he olivat menettäneet tytön. Olin hänelle niin tärkeä, että vaikka tunsin hänet vain viisi ensimmäistä elinvuottani, hänen rakkautensa jäi minuun iäksi. Kaipaan häntä edelleen ja olen pahoillani, etten saanut viettää hänen kanssaan enempää aikaa. Hänen istuttamansa kipinä elää minussa, se toimii omana kannustimenani mennä eteenpäin vastoinkäymisistä huolimatta. Minussa elää se sama visionääri kuin hänessä, näen mahdollisuuksia kaikkialla ja minulla on loputon tiedonjano.

Paappani oli kauppias ja hän oli laittanut pystyyn Tupakkakauppa, eli Tuppis, nimisen kaupan Seinäjoelle. Paappani kuoleman jälkeen isäni jatkoi kaupan pitoa. Isäni oli suunnilleen minun ikäiseni, kun hänen oma isänsä kuoli. Kaupassa myytiin karkkia, pilailuvälineitä, ilotulitteita, kirjoja, sarjakuvia ja niin edelleen. Isäni hoiti kauppaa hyvin, mutta maailman muuttuessa tuli aika laittaa ovet kiinni ja Tuppiksesta tuli osa historiaa. Isäni periksiantamattomuus vaikeiden aikojen selättämisessä opetti minulle, että eteenpäin on mentävä ja on uskottava itseensä. Nyt isäni on perustanut hoitokodin, jossa aikuiset kehitysvammaiset saavat tarvitsemaansa huolenpitoa, kodin.

Asenne ratkaisee

Mummuni oli vain vähän yli 50-vuotias, kun hän jäi leskeksi paappani kuoltua. Minä en ollut päiväkodissa, vaan jopa suruaikana mummu hoiti minua vanhempieni ollessa töissä. Mummun elämänasenne ja positiivisuus inspiroivat minua vielä tänäkin päivänä. Olen äärimmäisen kiitollinen, että mummu oman tuskansa hetkellä jaksoi antaa minulle rakkautta ja pitää minusta huolta. Hän opetti sen, miten elämän voi ottaa vastaan avosylin ja tämä asenne jatkui hänen elämänsä loppuun saakka. Hänellä olisi ollut kaikki syyt katkeroitua ja valittaa, unelmien talot, osake Espanjassa, unelmien elämä valui käsistä. Sen sijaan mummu opetti minulle todellisen rakkauden. Rakkauden, joka ei tunne rajoja eikä aseta vaatimuksia. Rakkauden, joka kantaa läpi elämän. Hän ei koskaan mennyt naimisiin eikä tietääkseni edes seurustellut kenenkään kanssa. Mummu oli löytänyt elämänsä rakkauden, hän opetti minulle että sellaista on olemassa. Hän opetti myös sen, että vaikka elämässä kohtaa vaikeuksia, on itsestä kiinni millaisina ne ottaa vastaan ja millaiseksi elämänsä annetuilla palikoilla rakentaa, oma asenne ratkaisee.

Rohkeus

Ukkini opetti minulle rohkeuden ja hän valoi minuun sen tärkeimmän siemenen itämään, usko itseesi niin koko maailma on auki ja kaikki mahdollista. Ukki oli menestynyt yrittäjä ja aikoinaan tunnettu henkilö Seinäjoella. Ukki oli myös ahkera sukututkija ja hän tutki omat sukujuurensa niin pitkälle kuin voi, historian kirjoista jäämies Ötzin ja Raamatun historian kautta Aatamiin ja Eevaan. Sitä pidemmälle on vaikea sukututkimuksessa päästä. Ukki opetti minulle myös työnteon tärkeyden, hän opetti sen, että töitä tehden ja itseensä uskoen pystyy siirtämään vuoria. Hän opetti sen, että kannattaa olla rohkea ja puhua ääneen, sanoa sanottavansa, olla eri mieltä. Hän opetti rohkeuden hyväksyä ihmiset ja heidän erilaiset ratkaisunsa. Ukki näytti myös sen, että koskaan ei ole liian vanha oppimaan uutta. Hän käytti tietokonetta kuolemaansa saakka, oli Facebookissa ja kommunikoi sähköpostilla. Ukki oli edistyksellinen, hänellä oli matkapuhelin ja piippari aikana jolloin Nokia oli vasta tulevaisuutta.

Oma historia muokkaa sen kuka olet

Näistä aineksista on tehty minun tarina. Paljon jää kertomatta, kuinka äitini auttaa ja tukee minua polullani, kuinka tätini ja muut läheiseni ovat ottamassa minut kiinni, jos horjun. Kuinka Mummo, äitini äiti, on opettanut välittämisestä. Jää kertomatta, kuinka mieheni auttaa minua polullani antamalla minulle tilaa olla minä. Jää kertomatta ystävieni tsemppi ja usko minuun. Näitä asioita pohdittuani koen olevani paljon ainutlaatuisempi, koen olevani etuoikeutettu, jolla on paljonkin annettavaa muille yrittäjille. Kiitos kaikille teille, jotka elämäni polulla olette tekemässä minusta minut.

Meidän jokaisen tarina on omanlaisensa mutta meidän jokaisen tarina on ainutlaatuinen. Yrittäjyys on ennen kaikkea asennetta, rohkeutta ja periksiantamattomuutta. Mistä sinä ammennat voimaa omalla polullasi?

Anna Juusela

 

 

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Osa 1 Verkkokaupassa hyödyntämätön voimavara: verkkovisualisti

Olen kolmisen vuotta tutkinut ja touhannut verkkokaupan visuaalisen markkinoinnin parissa. Luonut siitä luennon ja ryhtynyt väkertämään kirjaa aiheesta. Tänään kuitenkin päätin, että miksi en loisi kirjastani blogipostaus -sarjoja, sillä aihe on niin uusi täällä Suomessa.

Ensimmäiset kolme osaa selventävät Suomessa täysin tuntematonta työnkuvaa verkkovisualisti.

Jatko osissa kerron mitä ovat elämykset verkkokaupassa: sivuston sisältö, etusivu, tuotekuvat ja tuotekuvaukset ja arvostelut. Sitä seuraa osiot ymmärrä asiakasta: tuotekategoriat ja tuotehaku. Viimeisin osio pureutuu myyntiin: lisämyynti ja ristikkäismyynti. 

Osa 1 ole hyvä!

Digitalisaatio muuttaa monen työnkuvaa ja ammatteja, jopa tekee osasta tarpeettomia. Sen lisäksi se luo uusia työpaikkoja. Yksi Suomessa täysin hyödyntämätön työnkuva on verkkokaupan visualisti tai verkkovisualisti, (engl. E-commerce Merchandiser tai Online Merchandiser).

Tämä on kolmiosainen blogi -kirjoitus, ensimmäisessä kerron mikä on verkkovisualisti, toisessa osassa pureudutaan siihen mikä on verkkovisualistin työnkuva ja kolmannessa kerron mitkä ovat verkkovisualistin ja kauppiaan työkalut.

Mitä tarkoittaa verkkovisualisti?

Sally McKenzie, verkkokaupan konsultti, aloitti ensimmäisen työnsä verkkokaupan parissa melkein 20 vuotta sitten. Käytännössä hän toimi silloin verkkovisualistina (Online Merchandiser) mutta sitä ei vielä silloin osattu kutsua sillä termillä. Myöskään työvälineet eivät olleet kummoisia verrattuna nykypäivään. Hän luotti omaan kaupalliseen intuitioonsa ja työhön kuului paljon manuaalista työtä, jotta hän sai tuotteet verkkokaupassa houkuttelevasti esiteltyä ja helposti löydettäviksi. (ecommerceconsulting.com,Sally McKenzie, 2015.)

Melkein kahdessakymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Verkkovisualistin työnkuva on kehittynyt yhdeksi kriittisimmistä ja halutuimmista työpaikoista verkkokaupankäynnissä. Suomessa tämä työ ei vielä (vuonna 2016) ole kovinkaan tuttua, itse asiassa koko nimikettä ei vielä Suomessa tunneta. Tähän on kuitenkin varmasti tulossa muutos.

Minun näkemykseni mukaan verkkokauppojen kilpailukenttää muuttamaan tarvitaan henkilöitä, jotka tulevat digimaailman ulkopuolelta, tekijöitä, jotka ajattelevat digiboxin ulkopuolelta. Tämän vuoksi on hyvä, mikäli verkkovisualisti ei olekaan se koodari, joka yleensä miettii mikä on mahdollista ja mikä ei, vaan hän on se joka on palkattu ajattelemaan visuaalisesti, miettimättä mikä on mahdollista. Näin saattaa syntyä uusia oivalluksia, jotka yhdessä koodaajan kanssa tehdään mahdollisiksi. Huom! Verkkovisualisti erooaa graafisesta suunnittelijasta siinä, että hän on tuotteiden kaupallisesti esillelaittaja (visual merchandiser), ei niinkään visuaalisen ilmeen suunnittelija.

Sally McKenzie kirjoittaa, kuinka hän jatkuvasti yllättyy törmätessään yrityksiin, jotka eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota tähän kriittiseen verkkomyynnin alueeseen. Vaikka visuaalinen markkinointi verkossa on tärkeää, on verkkovisualistin työ useimmiten käsitetty väärin.

Mikäli sinulla ei ole vähintäänkin yksi henkilö vastuussa verkkokaupan visuaalisesta markkinoinnista, saattaa olla että menetät tilaisuuden esitellä tuotteet houkuttelevammin, jonka avulla voisit nostaa konversioprosenttiasi ja keskiostoksen arvoa. Verkkokaupat, joiden valikoima on laaja, tarvitsevat luonnollisesti tiimin, joista kukin vastaa omasta tuotekategoriastaan. Huolimatta erilaisista työkaluista, joista olet saattanut jopa maksaa, eivät tuota maksimaalista hyötyä, ellei sinulla ole ketään, joka käy läpi dataa ja sen avulla työstää sivustoa parempiin tuloksiin. Kaikki se markkinointiin kulutettu raha voi olla turhaa, ellei verkkomyymälääsi ole tavoitteellisesti “somistettu”. McKenzie vinkkaa.

Mikä sitten on hyvä verkkovisualisti? Menestyneet verkkovisualistit ovat yleensä taustaltaan visualisteja tai sisäänostajia. He ymmärtävät dataa ja osaavat hyödyntää intuitiotaan kehittäessään tehokkaampia keinoja tuotemyyntiin. He eivät välttämättä ole tietokone-eksperttejä mutta verkkovisualistilla tulee olla riittävät tekniset taidot, sillä työskentely tapahtuu verkkoympäristössä ja parannuksia tehdään teknisillä apuvälineillä. Verkkovisualistilla olisi hyvä olla työkokemusta ja asiakaspalvelukokemusta kivijalkamyymälästä. Näin hänellä on kosketuspintaa asiakaskäytökseen.

Verkkovisualistin tulisi olla yhteistyökykyinen, osallistua tai antaa ehdotuksia sivuston ulkoasun suunnitteluun, ideoida uusia ominaisuuksia ja työkaluja sivustolle, hoitaa tarjouksien ja muun markkinoinnin suunnittelua ja pitää huolta siitä, että tuotevalikoima on optimaalinen.

Suomesta puuttuu vielä kokonaan koulutus verkkovisualisteille. Kiinnostaisiko yhteistyö kanssani luoda uusi ammattikunta Suomeen? Ota yhteyttä!

Seuraavassa postauksessa kerron, mikä on verkkovisualistin työnkuva.

-Anna

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Haastattelussa: Relove Noora Hautakangas

Töölöntorin kupeesta Helsingistä löytyy upea Relove, kirpputori ja kahvila, jota Noora Hautakangas ja Reetta pyörittävät. Kirpputorin ei tarvitse näyttää kirpputorilta. Relove näyttää, että kirpputori voi olla myös tyylikäs.

IMG_3303

Noora kertoo, että positiivista palautetta on annettu suoraan kasvotusten, tällaista on kaivattu ja Töölössä etenkin. Samalla on kyselty mistä konsepti on tullut? Onko tämä jostain maailmalta? ”Tää on Soinilainen konsepti” Noora naurahtaa.

Nooralle kirppistely on ollut aina rakasta, häntä viehättävät tarinat tavaroiden takana. ”Kirpputoreilla tavaroista tulee uniikkeja, ne ovat vain tässä ja nyt saatavilla.”

Konsepti on ollut 10 vuotta päässä hautumassa, yhtenä vaikuttimena muun muassa se mikä määrä jätettä, etenkin tekstiilijätettä maailmassa syntyy. On niin paljon kauniita esineitä! Konsepti alkoi syntyä elämyksestä, kirpputori voi myös olla elämyksellinen ja siellä voi olla kauniit esillepanot. Myymälä on paljon houkuttelevampi ja kaupallinen, kun rakennetaan kokonaisuuksia ja selkeyttä. Kierrätetty tavara ansaitsee yhtä hyvän kohtelun kuin uusikin tavara.

IMG_3290

Relovessa oleva kahvilapuoli on saanut vaikuttimet Euroopasta. Noora halusi tuoda kahvilaan etenkin eurooppalaista tapaa katsella ohikulkijoita kahvittelun lomassa. Tämä onnistuukin hyvin ikkunan edessä istuskellen ja kahvilan antimista nauttien. Kahvilaa pyörittää kokki Maria ja keittiöpäällikkönä toimii Mari. Tavoitteena on ollut tehdä asiat mahdollisimman hyvin ja tinkimättä laadusta. Kahvilapuolellakin palvelu on äärimmäisen tärkeää, se vaikuttaa asiakkaan kokemukseen. ”Jos palvelu ei pelaa, ei puitteet pelasta.” Noora muistuttaa.

Asiakkailta kysellään jatkuvasti palautetta ja toiveita siitä mitä he haluavat. Raaka-aineet ja tuotteet lähtevät heti vaihtoon mikäli ne eivät miellytä, laadusta ei tingitä. ”Tavoitteena on saada omat tuotteet ja brändätä ne, konsepti ja kokonaisuus näyttää paperilla niin paljon helpommalta mutta toteuttaminen onkin sitten haasteellisempaa.” Noora summaa.

IMG_3288

Noora etsi sopivaa tilaa kaksi vuotta. Tilan löydyttyä, hän ensin ajatteli, että 300 neliöinen pankin entinen tila on liian iso. Ajatus oli tehdä pienimuotoisesti, mutta asukkaat ympärillä toivoivat olohuonetta, jossa voi oleskella. Ja koska tilaa on, on myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi myymälässä oleva pop-up tuo tila lisää elävyyttä ja brändit saavat näkyvyyttä ja uudet merkit pääsevät kokeilemaan tuotteidensa menekkiä.

IMG_3286

Liiketilan suunnittelu on Nooran käsialaa, tarjoukset pyydettyään arkkitehdiltä Noora totesi, että parempi tehdä itse. Mira Rahkonen, Kokokuvasta antoi brändäysapua Reloven some-kampanjointiin ja isompaan kuvaan. Nooralla on kuitenkin ollut visuaalinen ilme jo pitkään päässä, hän on tehnyt kuvakollaaseja ja käyttänyt suunnittelussa apunaan muun muassa Pinterestiä.

Relove avattiin huhtikuussa, avaaminen pitkittyi, kun Noora teki kaiken mitä pystyi itse. Toisaalta positiivista oli se, että sai olla kaikessa mukana, remontti kuitenkin teetettiin. Remonttia tehtiin noin 3 kuukautta ja tila meni kokonaan uuteen uskoon. Välillä oli raskasta ja osan asioista olisi varmasti voinut tehdä myös toisin. Myymälässä valaistus on tärkeää, siitä ei tingitty. Noora halusikin sellaisen valaistuksen, jota voidaan säätää. Bisnespuolta ei sovi unohtaa, Noora muistuttaa. Kannattavuuslaskelmat on tehty sisustukselle ja kahvilalle sekä kirppispuolelle, joten bisnes on mukana vahvasti. Kaiken kaikkiaan Noora on tyytyväinen lopputulokseen.

Tiloja voi myös vuokrata  ja tulossa onkin tapahtumia korkkarikoulusta joogaan.

Noora kannustaa kaikkia toteuttamaan unelmiaan ja uskomaan itseensä, se on tahtotila. ”Kun vaan haluaa ja tavoittelee, siihen pystyy pääsemään. Ei ole esteitä on vain hidasteita.”

”Pitää olla rohkeutta kokeilla asioita ja jos menee mönkään niin sitten vaan tehdään uudelleen.” Noora Hautakangas

Kirppistelemään pääsee myös Reloven verkkokaupassa ja oman pöydän voi kätevästi varata netissä.  Toivotan onnea ja menestystä Nooralle ja Reetalle!

Kiitos haastattelusta Noora!

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Haastattelussa: ThingLinkin Ulla Engeström

Haastattelussa ThingLinkin  perustaja ja toimitusjohtaja Ulla Engeström. ThingLinkiä Euroopassa ja Suomessa luotsaa (Sales Director Europe) Sani Leino.

Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.40.58
Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.41.15

Mikä on ThingLink? 

ThingLinkin ajatus on tehdä  digitaalisessa ympäristössä olevista esineistä klikattavia. Idea syntyi web2.0 -innostuksen huipulla. Tuolloin moni pohti, millä tavalla esineet näkyisivät uudessa Internetissä ja miten ihmiset viittaisivat tuossa ympäristössä esineisiin. Opiskelin Helsingin yliopistolla tohtorikoulutuksessa kasvatustieteen laitoksella. Siellä tutustuin mm. toimijaverkkoteorian pääajatukseen, jonka mukaan ihmiset ja esineet muodostavat keskenään verkon. Pidin ajatuksesta, ja mietin miten sitä voisi soveltaa uudenlaisessa Internetissä. Verkossa esineiden uniikin tunnistamisen kautta niihin oli mahdollista lisätätietoa tai tarinoita. Tästä ajatuksesta syntyi ThingLinkin ensimmäinen kuva-editori, jonka avulla kuviin pystyi lisäämään tietoa niissä näkyvistä esineistä.

Miten homma toimii? Pystyykö tätä hyödyntämään ilman verkkokauppaa ja onko se integroitavissa verkkokauppoihin? 

ThingLinkin avulla valokuviin ja videoihin voi lisätä tekstiä, kuvia, videota, ääntä tai linkkejä. Jos esimerkiksi haluaa jakaa asiakkailleen kuvia uusista tuotteista tai myymälästä, ThingLinkin editorilla kuviin voi lisata tarkempia tuote- ja hintatietoja tai vaikkapa linkin suoraan verkkokauppaan. Esimerkiksi IKEA kayttaa ThingLinkia Livets Hemma-blogissaan, jossa sisustuskuvissa näkyvät tuotteet on linkitetty katalogiin yksittäisten tuotteiden sivulle.

ThingLinkissä on muutamia verkkokauppaintegraatioita jo valmiina, kuten esimerkiksi Shopify, Amazon, Etsy ja eBay, mutta vähittäismyyjä voi rakentaa ThingLinkiin myos oman näköisensä verkkokauppa-tagin, jota klikkaamalla lukija siirtyy verkkokaupan sivulle. Tästä esimerkkina Suomessa on mm. Etuovi, jonka sisustuskuvissa toimii Etuoven oma verkkokauppatagi. ThingLinkilla tehtyjä kuvia voi kayttää omilla verkkosivuilla tai vaikkapa Facebookissa, jossa kuvat näkyvät myos interaktiivisena.

Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.32.50
©Etuovi
Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.33.06
©Etuovi

Millä tavoin te olette ottaneet, tai oletteko ottaneet, huomioon visuaalista markkinointia ja myymäläsuunnittelua ThingLinkissä? 

Olemme huomanneet, että vähittäismyynti on ThingLinkille kasvava asiakassegmentti. Erityisesti uudet 360 kuvat tuovat myymälöiden markkinointiin uuden ulottuvuuden:  kaupassa voi nyt käydä joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Aikaisemmin interaktiivisten 360-kuvien tekeminen on ollut kallista ja aikaavievää, nyt niita voi tehdä myös pienemmällä budjetilla ja ilman koodaustaitoja. Interaktiivisten kuvien käyttö visuaalisessa markkinoinnissa ja myymäläsuunnittelussa on monelle vielä uutta, ja uusia esimerkkejä syntyy joka viikko. Meillä käyttäjät innovoivat uusia tapoja kuvapohjaiseen markkinointiin, ja me yritämme tukea käyttäjiämme parhaalla mahdollisella tavalla.

Esillepanojen kaupallistaminen myymälästä suoraan sosiaaliseen mediaan ja nettisivuille on nähdäkseni todella tehokasta teidän sovelluksellanne, hyödynnetäänkö tätä jo aktiivisesti? 

Aivan, tähän tarkoitukseen, esineiden taggaamiseen, ThingLink onkin alun perin kehitetty.  ThingLinkia lähtivat ensin hyödyntämään isommat kansainvaliset brändit kuten esimerkiksi IKEA, YOOX, Forever21, Red Bull ja Samsung, jonka jälkeen olemme muuttaneet hinnoittelua myös pienemmille brändeille sopivaksi.

Yrityksen brändin ilme tulisi olla samassa linjassa ja mahdollisimman kaupallista kanavasta toiseen, tähän teknologianne antaa uusia mahdollisuuksia. Kuinka hyvin vähittäiskauppiaat ovat tarttuneet näihin mahdollisuuksiin Suomessa? 

ThingLinkin teknologia ja idea siitä että kuviin voi lisata helposti linkkejä on monelle vähittäismyyjälle vielä uusi, ja työkalun käyttö edellyttää esimerkkien levittämistä ja markkinointia, jota emme ole Suomessa vielä ehtineet paljonkaan tekemään. Suomessa Etuovi ja mm. Finlayson sekä toimistoista Dagmar ovat pioneerikäyttäjiä, joiden esimerkit lisäävät tietoisuutta interaktiivisten kuvien mahdollisuuksista markkinoinnissa.

Blogiartikkelissasi ’Three use cases for a virtual store using 360 photos” kohdassa kaksi annoit vinkin inspiraatiosta, jota esimerkiksi verkkokauppiaat voisivat loistavasti hyödyntää brändinsä rakentamisessa. Olen kuitenkin huomannut, että Suomessa ollaan vielä kovin rajoittuneita uusien mahdollisuuksien suhteen. Oletteko törmänneet samaan?

Itse uskon, että uusien esimerkkien jakaminen saa Suomessa kiinnostuksen heräämään ja pyörät pyörimään.  Panostamme nyt kesän aikana suomenkielisen materiaalin tuottamiseen ja yhteisön kasvattamiseen esimerkiksi ThingLink Suomi ja ThingLink Opetuksessa -Facebook ryhmien kautta.

Asiakkaan kokemus myymälässä, huolimatta siitä onko se verkossa vai livenä, tulisi olla saumaton ja toisiaan tukeva. Suomessa hyödynnetään vielä verratain vähän teknologiaa myymälöissä, vaikka asiakkaat käyttävät kännyköitään siellä missä ovat. Hyödyntääkö ThingLink Beacon teknologiaa myymälöissä? Tai muuta mahdollista teknologiaa, joka johdattaa asiakkaan myymälän virtuaaliseen versioon lisäkokemusta hakemaan? 

Emme hyödynnä tällä hetkellä Beacon-teknologiaa. Mielestäni tehokas tapa kutsua asiakkaat myymälään on jakaa kiinnostavia visuaalisia päivityksiä sosiaaliseen mediaan, jotka kertovat mitä esineitä kuvassa näkyy.  Tämä palvelee sekä lukijoita että  kauppiasta. Hyvin kuratoitu virtuaalinen ostoskokemus voi houkutella asiakkaan käymään varsinaisessa kaupassa, jolloin sosiaalinen media palvelee suoraan myynnin kasvua joko ohjaamalla asiakkaat verkkokauppaan tai kivijalkakauppaan.

Teknologianne antaa niin paljon erilaisia mahdollisuuksia, yhtenä niistä tulee mieleeni näyteikkunan hyödyntäminen ja kaupallistaminen ThingLinkin avulla. Onko tälläinen jo käytössä?

Tämä on loistava idea, mutta en ole nähnyt vielä tälläisiä toteutuksia ThingLinkissa. Odotan kiinnostuksella kuka tekee ensimmäisen!

Mietin myös mahdollisuuksia uusien tuotteiden lanseeraamisessa, väritrendien esittelyssä, uusien tuotteiden esittelyssä ja niin edelleen. Mitkä kaikki myymälät ovat valjastaneet jo potentiaalin käyttöön? 

Etuovi on tehnyt monipuolisia sovelluksia esimerkiksi asuntomessujen kohdeiden esittelyssä. Myos Finlayson käyttää ThingLinkia etusivullaan.

Myymälät voisivat hyvinkin tulevaisuudessa johdattaa asiakkaat teidän teknologian avulla vaikkapa brändinsä myymälään Singaporessa. Millaisena te näette vähittäiskaupan tulevaisuuden?

Vähittäismyymälöiden tulevaisuus on hajautetussa digitaalisessa läsnäolossa, jolloin myymälä on tavoitettavissa aina ja kaikkialla, missa asiakas sitä tarvitsee.  Rajapintana ovat erilaiset keinoälyyn pohjautuvat hakurobotit, jotka toteuttavat arkipäiväisiä verkkohakuja ääniohjauksen kautta.

Kiitos Ulla ja Sani!

—————-

Haluaisitko hyödyntää ThingLinkiä omassa kaupassasi? Perusversio on ilmainen. Koodilla YANCA saat 15% alennuksen Professional tai Premium tileihin.

Tarvitsetko ideoita tai käyttöapua ThingLink hyödyntämiseen? Ota yhteyttä!

-Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+