Guest blog: A curious company culture enables positive behavioural change and memorable employee and customer experiences.

The Japanese have a proverb. ’fish rots from the head’. In short, this means there is no hiding place for poor Leadership. Poor leadership leads directly to poor company performance. This can happen in any category not just retail. Prime recent examples of this include VW, British Airways and United Airlines. My recent linkedIn articles and podcasts go into detail as to why this has happened as well as what could have been done to prevent it. This is how Anna Juusela and I connected. Anna commented on an article headlined ‘No Customer Experience: No Business’ which highlighted the problems at Toys R Us and others. She then took part in one of my London ‘Business Case for Love’ Taster Events.

Winning companies create memorable customer experiences

It is my belief that the companies who are winning on a global, regional or local level are creating sustainable relationships with their customers, by offering an experience people enjoy. They have created a strong culture, based on an authentic set of values and behaviours, which at its core, nurtures its roots, whilst embracing creativity and progressive curiosity. In an era of transparency and data breaches, employees want their leaders to be clear, democratic and collaborative. Employees want to be active members of the story they are building and vision they are selling. Great leaders lead great companies.

Business Case for Love philosophy

This philosophy is at the core of the approach I call the ‘Business Case for Love’. It’s a way of working that is unique, empathetic and is rooted in ‘self-discovery’. It consistently unites cross functional teams around common goals. It is fast, cost effective and has a track record in shifting engagement levels that leads to more memorable experiences leading to sustained increases profitability. For the past 20 years I have been a pioneer in employee engagement programmes throughout the world, guiding Leadership Teams in the Automotive, Engineering, FMCG, Retail, Service, Technology and Government categories. In the UK, Europe and beyond.

Memorable Customer Experience Masterclass

In September 2018, there are two ‘Memorable Customer Experience Masterclasses’ which explore the philosophy and approach in depth. On the 18th and 28th September.

Anna and I have teamed up to to offer all those who are members of the Facebook and LinkedIn group ‘Retail Pros-Global Retail Professional Network’ a special ‘group’ price of £1000 plus VAT for 4 people instead of the normal £1500 plus VAT for 4 people.

For those who are curious, this will be a truly memorable experience.

See you in London?

Marc Cox
Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Vieraskynästä: Verkkokaupan design – mikä siinä on tärkeää?

Vieraskynäkirjoittaja, Jussi Moilanen on verkkokauppaan keskittyvän ohjelmistoyritys Viskan Oy:n maajohtaja ja entinen verkkokauppias. Viskan on erikoistunut brändien verkkokauppaan ja omnichannel-ohjelmistoihin.

Järjestämme yhteistyössä Viskanin ja Stoodion kanssa Brändibrunssin! Jos  verkkokaupan design kiinnostaa tule mukaan Brändibrunssille 22.8., jossa verkkokauppiaat kokoontuvat verkostoitumaan, kuulemaan ja juttelemaan brändin visuaalisesta matkasta verkkokaupassa. Ilmoittaudu mukaan! 

Verkkokaupan perustamisessa ja suunnittelussa useimmiten keskiössä on sivuston suunnittelu: miltä se näyttää, miten toimii ja miten sitä muokataan? Sivuston sujuvuus onkin tärkeä asia, sillä sitä kautta ne tilaukset tulevat. Tässä kohtaa kuvioon astuu design eli muotoilu.

 

Verkkokaupan design tähtää myyntiin

Verkkokaupan design ei ole pelkkää ulkoasua: värejä, fontteja ja niin edelleen, vaan siihen liittyy koko sivuston toimivuus: Kuinka helppoa on tehdä ostoksia, miten tuotteita tuodaan esille ja miten brändiä ilmennetään. Trendit muuttuvat, mutta verkkokaupassa on tietyt lainalaisuudet, jotka eivät muutu yhtä helposti. Eräs tällainen on päätavoite: myynti. Sitä pyritään tekemään ja siihen designin tulisi tähdätä.

SEO

Verkkokaupan designissa on otettava huomioon hakukoneoptimointi. Näin designilla kasvatetaan myyntiä. Hakukoneoptimointi on tehokas tapa tuoda hyviä asiakkaita kauppaan, ja designilla voidaan tukea hakukoneoptimointia todella hyvin:

Otsikot

Muotoile otsikot(tuotesivulla yleensä tuotteen nimi, kategoriasivulla kategoriakuvauksen otsikko jne) selkeiksi ja erottumaan. Sen lisäksi, että otsikkotagi on sopiva(esim. H1), hakukoneet kiinnittävät entistä enemmän huomiota siihen, miltä se näyttää. Otsikon on näytettävä otsikolta, jotta hakukoneet arvostavat sitä relevanttina tietona.

Kuvaukset

Kategoriakuvaus on erinomainen paikka julkaista hakukoneiden mieliksi sopivaa sisältöä. Tämä sisältö on usein melko kriittisessä paikassa: tuotelistan yläpuolella. Mitä enemmän tilaa teksti vie, sitä vähemmän näkyy tuotteita. Ja tuotteiden näkyvyys vaikuttaa konversioon. Samalla, sisältö kategoriakuvauksessa voi tuoda niin paljon asiakkaita hakukoneiden kautta, että kannattaa antaa sille tilaa silläkin kustannuksella, että tuotteet siirtyvät alemmas.

Accent-verkkokaupassa panostetaan kategoriakuvauksiin, erinomaisella menestyksellä. Kategoriakuvaukset saivat loistavia sijoituksia hakutuloksissa lähes välittömästi verkkokaupan lanseeraamisen jälkeen.

Accent-verkkokaupan kategoriakuvauksissa käytetään fiksusti luontevaa tekstiä, tärkeitä hakusanoja, sekä linkkejä sisältöön liittyville sivuille – kokonaisuus on looginen ja asiakasta palveleva. Hakukoneetkin huomaavat tämän.

Verkkokaupan design myös puhelimille

Verkkokaupan muotoilun on toimittava niin pöytäkoneilla, kuin tärkeimmillä mobiililaitteillakin: tableteissa ja puhelimissa. Etenkin, jos puhelimella asioivia on yli puolet, tulisi design suunnitella ensisijaisesti puhelimille ja vasta sen jälkeen sopeuttaa desktopiin. Tätä on mobile first.

Responsiivinen verkkokauppa vai mobiiliversio?

Edelleen näkyy verkkokauppoja, joissa voi valita erikseen mobiiliversion. Tämä tarkoittaa sitä, että on periaatteessa kaksi eri verkkokauppaa ja niitä ylläpidetään ainakin sivuston osalta erikseen.

Responsiivinen taas tarkoittaa sitä, että on yksi verkkokauppasivusto, joka mukautuu käyttäjän näytön kokoon. Nykyaikaiset verkkokauppa-alustat tukevat lähes poikkeuksetta responsiivisia sivustoja ja tämä onkin monella tapaa fiksumpi metodi.

Responsiivisuus ei kuitenkaa tarkoita sitä, että sama sivuston vain “kutistetaan” puhelimella sopivaksi, vaan tavoitteena on, että yksittäiset elementit mukautuvat näytön koon mukaan. Osa elementeistä voidaan jopa piilottaa kokonaan puhelinkäyttäjiltä. Tästä hyvänä esimerkkinä menu: iso menuelementti ei sovi puhelimeen niin millään, mutta tilalle kun ilmestyy hampurilaisikoni, josta avataan menu fiksusti, ollaan oikealla tiellä.

8848 Altitude kokeili hieman erilaista, joskin yksinkertaista muutosta: verkkokaupan mobiilinäkymässä menu löytyy alareunasta. Hieman poikkeava tapa, mutta tuntuu silti luontevalta.

Verkkokaupan designissa tänä päivänä keskitytään juuri responsiivisuuteen paljon: mitä halutaan näyttää desktopilla, mitä puhelimilla ja missä muodossa niitä näytetään? Desktop-näytölle mahtuu paljon enemmän kerralla, kuin esim. puhelimen näytölle. Siksi onkin tärkeää valita vain tärkeimmät asiat joita puhelimella näytetään, eikä ängetä väkisin kaikkea sinne.

Mobiili edellä verkkokaupan designissa

Accent-verkkokaupan design on erinomainen esimerkki tästä. Suunnittelussa mentiin mobiili ja analytiikka edellä: Ensin selvitettiin, mikä puhelin on käyttäjien keskuudessa suosituin ja tämän puhelimen näyttökoko otettiin lähtökohdaksi mobiilidesignille.

Tuotesivu muokattiin ensin sopimaan tämän puhelimen näytölle ja siitä karsittiin ylimääräiset elementit pois. Tämän jälkeen design muokattiin sopimaan muille, yleisimmille näytöille.

Lopputuloksena mobiililaitteilla hyvin konvertoiva verkkokauppasivusto. Erityisen hyvin tämä näkyy tuotesivulla: Kun iPhone6-käyttäjä selaa tuotesivulle, hän näkee olennaisimmat asiat ja selkeänä: Tuotteen nimi, kuva, hinta ja osta-painike. Alas skrollatessaan löytää loput asiat, jotka eivät aina ole kriittisiä myynnin kannalta.

Tuotesivun asettelu vaikuttaa konversioon

Kenkiä myyvässä Rizzo-verkkokaupassa on eräs huomionarvoinen seikka: sosiaalisen median jakopainikkeet, joita yleensä näytetään tärkeimpien elementtien joukossa, ovatkin Rizzolla tuotetiedoissa viimeisenä. Ja hyvästä syystä: verkkokaupassa keskitytään kaupantekoon ja vasta sen jälkeen sen ympärillä tapahtuvaan toimintaan. Monet verkkokauppiaat ovat luopuneet kokonaan sosiaalisen median jakopainikkeista tuotesivulla. Tähän syynä usein on niiden pieni hyöty suhteessa tilaan, jonka vievät tuotesivulla. Tähän liittyy myös periaate, että kaikki tarpeeton, joka vie huomion pois kaupanteosta, on tosiaan tarpeetonta.

Ristiinmyyntituotteet tuotesivulla lisäävät tunnetusti ostoskorin keskiarvoa. Mielenkiintoinen yksityiskohta Rizzo-verkkokaupan ristiinmyyntituotteissa puhelimella käytettynä on “puolikkaat” tuotteet: reunimmaiset tuotteet näkyvät vain puoliksi, ja aivan tarkoituksella: tästä käyttäjä heti tajuaa, että tuotteita on sivuilla päin lisää ja niitä voi selata.

Loppuneet variaatiot näytetään yliviivattuina nopeuttavat toimintaa: siitä heti näkee tilanteen ilman, että tarvitsee turhaan klikkailla.

Tuotteen saatavuus myymälässä on aukiklikattavassa elementissä, näin se ei turhaan vie tilaa, tiedon ollessa monille käyttäjille turha, mutta osalle tärkeä.

Nämä kaikki ovat web design-työtä. Se ei siis ole pelkkää silmänilon luomista, vaan ensisijaisesti käytettävyyttä.

Design ei aina ole kaunista

Design ei aina tarkoita kaunista. Se voi olla vaikkapa kaupallista, hämmentävää, rujoa ja askeettista. Usein jopa rumaksi mielletty myy paremmin kuin tyylikäs, riippuen verkkokaupan strategiasta. Tyylikäs ja kaunis design sopii hyvin, kun halutaan korostaa laatua ja tiettyä elämäntyyliä. Kun taas mennään tuote, hinta ja etenkin etu(alennus) edellä, on estetiikka toissijaista ja huomioarvo siirtyy etuun: tarjousprosentit näkyviin, räikeää väriä korostamaan halpaa hintaa ja jopa ruma, halvan oloinen design voi assosioida hyvin halpaan hintaan.

Monet tutkimukset osoittavat, että punainen osta-painike konvertoi hyvin, mutta harvan verkkokaupan muuhun ilmeeseen se oikeasti sopii. Joillekin on itse asiassa tärkeää luoda laadukasta mielikuvaa, jopa konversion uhalla. Tämä usein nähdään hyödyttävän yritystä pidemmällä aikavälillä, jolloin pelkkä nykyhetken konversion seuranta ei riitä kannattavuuden mittariksi.

Verkkokaupan tuotteet esille designin avulla

Tuotteiden esille tuonti on yksi verkkokaupan designin tärkeimmistä tehtävistä. Asiakas kun on hakemassa tuotetta useimmiten. Tuotteen esille tuonti perustuu samoihin sääntöihin kuten esim. osta-napin design:

– Tarpeeksi tilaa ympärillä

– Selkeä, yksinkertainen tausta

– Tuotekuva tarpeeksi isosti näkyviin

– Lisäkuvat tulisi olla helposti selattavissa (huom! etenkin puhelimella pitää toimia!)

Kuvilla voit myös antaa ideoita käyttötavoista. Tämä toimii etenkin sisustusverkkokaupoissa, joissa on tärkeää inspiroida asiakasta. Hemtex tekee hyvää työtä inspiraation luomisessa:

Tuotteeseen sitouttaminen verkkokaupan sisällä

Etenkin brändiverkkokaupat panostavat tähän: Miten sitouttaa asiakasta tuotteeseen verkkokaupassa visuaalisin elementein?

Mainoskuvat ovat keino tähän, mutta ne tehdään tietyllä kulmalla. Tarkoituksena on tuoda brändin tarinaa ja ideaa esiin, sekä näyttää tuotetta sen tarkoitetussa käyttöympäristössä. 8848 Altitude on loistoesimerkki tästä:

Tuotteiden seassa näkyy tyylikkäitä kuvia tuotteista niiden käyttöympäristössä: laskettelutakki näytetään vuoren rinteessä ja pyöräilyhousuille liitettiin kuva pyöräilijästä sumuisessa metsässä. Näin luodaan mielikuvaa siitä, mitä elämäntyyliä tuotteeseen liittyy. Tuodaan sumuisen metsän tunne tuotteen luo, verkkokauppaan.

Designin kannalta tässä kyse on paljon myös rakenteesta: miten saadaan perinteinen tuotelista mukautumaan isompiin tuotenostokuviin? ja vielä niin, että niiden hallinta on verkkokauppiaalle helppoa?

Brändin ilme huomioon designissa

Todella usein verkkokaupan designissa mennään väärällä tavalla brändin ilme edellä. Brändin ilmeen noudattaminen ei tietenkään ole huono asia, mutta se tulisi mukauttaa verkkokaupan tarpeisiin.

Jos esim. brändille tärkeä väri on kirkkaanpunainen, se ei silti sovi taustaväriksi joka näkymään, sellainen on vain raskasta silmille ja vie huomiota tuotteilta. Sen sijaan valkoinen toimii lähes aina taustaväriksi ja brändin ilmettä voi tuoda sen päälle, pienemmillä elementeillä.

Tekstiin panostaminen kannattaa

Sisällöstä iso osa usein on tekstiä. Tekstin tarkoituksena taas on, että sitä voi lukea, mielellään helposti. Valkoinen teksti mustalla taustalla on pidemmän päälle rasittava. musta teksti valkoisella taustalla taas toimii oikein hyvin.

Värien lisäksi fontilla on merkittävä vaikutus tekstin luettavuuteen. Hienon näköinen fontti ei aina sovi tarkoitukseen, ja printtiin suunniteltu fontti ei välttämättä sovi verkkoon.

Tämän tasapainon hakemiseksi on hyvä olla ammattitaitoinen web-designer vetämässä suunnittelua. Ja nimenomaan web-designer, joka ymmärtää huomioida mobiililaitteet alusta asti.

Verkkokaupan asiakkaat designin lähtökohtana

Toki on hyvä huomioida asiakkaat ja heidän ostokäyttäytymisensä, sehän on selvä. Jos kyseessä on B2B-verkkokauppa, saattaa asiakkaille olla kätevämpää tilata kerralla kokonainen valikoima yhden tuotteen variaatioita. Esimerkkinä vaatteiden verkkokauppa ja vaatteen eri koot ja kpl-määrät.

Kuluttajat taas eivät osta yleensä samalla tavalla, joten heille on fiksumpaa näyttää tuotevalikoimaa laajemmin, sillä oletuksena ostetaan vain yksi kappale tuotetta.

Tämä on keskeistä designille, sillä sivuston designeri suunnittelee rakenteen ja käytettävyyttä. Jos vielä konkreettisempaa esimerkkiä halutaan, niin hyvä haaste muotoilijalle voisi olla suunnitella rakenne niin, että tukkuasiakas voi myös puhelimellaan tilata kokovalikoimia sujuvasti.

Mihin panostaa verkkokaupan designissa

Nyt on hyvä huomata eräs erityinen seikka: Verkkokauppa voi toimia samalla myös kotisivuna, mutta verkkokauppa EI ole sama asia, kuin kotisivu! Verkkokaupassa on eri asiat tähtäimessä kuin pelkällä informatiivisella kotivisivulla ja tämä on huomioitava myös web-designissa.

Tässä pieni lista asioista, jotka vaativat erityishuomiota verkkokaupan web-muotoilussa ja tulisi huomioida myynnin edistämisen vuoksi:

Tuotesivulla

-Osta-nappi isolla, irti muista ja erottuvalla värillä

-Tuote esiin, anna sille tilaa

-Hinta ja nimi selvästi esiin

-Näytä tuotteet niiden aidossa käyttöympäristössä: Jos myyt talvitakkia, näytä kuva sen käyttäjästä lumipyryssä

Kassalla ja ostoskorissa

-Kassalla ja ostoskorissa vain välttämättömyydet näkyviin, kaikki muu harhauttaa ja vie kauemmas myynnistä (tuotesivulla sama juttu, joskaan ei ihan yhtä kriittistä)

Etusivulla

-Etusivulle / laskeutumissivuille selkeät visuaaliset elementit ohjaamaan asiakas haluttuun suuntaan

-Selkeä ja näkyvä paikka mainostaa ajankohtaisia tuotteita ja kampanjoita

-Pidä näkyvillä fiiliskuvia vahvistamaan brändi-identiteettiä

Rakenne ja käytettävyys

-Verkkokaupan toimivuus puhelimilla – testausta testauksen perään!

-Varmista, että tärkeät infot löytyvät helposti: menuelementti loogiselle paikalle ja infolinkit näkyviin otsikkopalkkiin(header)

-Viilaa kaikki painikkeet ja käyttöliittymän osaset selkeiksi ja loogisiksi. Näiden tarkoitus on olla työkalu eikä koriste, joten turhat hifistelyt pois

Tuotteen löydettävyys

-Haku ja tuotelistan rajaus selkeiksi

-Tuotelistassa tuoteen kuva, nimi ja hinta näkyvästi esiin

Varo härpäke sudenkuoppaa!

Web-designin kanssa on helppo osua härpäke-sudenkuoppaan. Tämä on se tilanne, kun aletaan lisätä ylimääräisiä toimintoja ja elementtejä ilman todellista tietoa niiden hyödystä. Aiemmin mainitut sosiaalisen median jakopainikkeet ovat samaa linjaa.

Esimerkki tällaisesta elementistä on animaatio, joka suurentaa tuotekuvaa tuotekategoriassa, kun hiiri viedään kuvan päälle. Kuva ei kuitenkaan kasva tarpeeksi isoksi, jotta siitä näkisi yhtään paremmin.

Sen sijaan, isoa listaa selatessa animaatio vain häiritsee, kun pitää keskittyä väistämään tuotekuvia hiirellä.

Tämä ominaisuus on varmasti näyttänyt vaikuttavalta verkkokauppaa rakentaessa, mutta mikä hyöty siitä todellisuudessa on? Yleensä näiden lisäkilkkeiden todellinen funktio on vain herättää verkkokauppiaan mielenkiinto valitessaan verkkokauppa-alustaa.

Tällainen toiminto pitäisi ottaa käyttöön vain, jos koetaan se todella tarpeelliseksi. Eikä pelkästään omien mieltymysten pohjalta, vaan asiakkaan näkökulmasta: auttaako se asiakasta tekemään tilauksen? Poistuisiko hän sen ansiosta tyytyväisempänä verkkokaupasta?

KISS-sääntö pätee edelleen: Keep It Simple, Stupid

Web-design verkkokaupassa on tasapainottelua

Verkkokaupan design on todellista tasapainottelua kaupallisuuden, käytettävyyden ja fiiliksen välillä. Tämän tasapainon hallinta ei ole helppoa ja sen tietää jokainen, joka on itse tehnyt verkkokaupan designia.

Yleensä taitava web-kehittäjä maksaa itsensä takaisin verkkokaupan myynnin kasvuna. Designer ei kuitenkaan itse voi tehdä kaikkea, vaan kauppiaalta tarvitaan vähintään yhtä suuri panos asiaan. Hänen tulee päättää ja kertoa designerille, mihin pyritään ja millainen lopputulos halutaan.

Ja kun web-designer alkaa töihin, antakaa hänen tehdä rauhassa työnsä ja luottakaa hänen ammattitaitoonsa! Sen takia hänet on palkattu.

Brändibrunssilla kerromme lisää verkkokaupan designista

Kiinnostaako sinua verkkokaupan design? Haluaistko tietää lisää, miten sen avulla voidaan vahvistaa brändiä ja sen tarinankerrontaa? Tule mukaan Brändibrunssille 22.8., jossa verkkokauppiaat kokoontuvat verkostoitumaan ja juttelemaan brändin visuaalisesta matkasta verkkokaupassa. Ilmoittaudu mukaan!

Kiitos Jussi!

Kirjoittaja

Jussi Moilanen on verkkokauppaan keskittyvän ohjelmistoyritys Viskan Oy:n maajohtaja ja entinen verkkokauppias. Viskan on erikoistunut brändien verkkokauppaan ja omnichannel-ohjelmistoihin.

https://viskan.fi/

https://twitter.com/JussiPekkaM

https://www.linkedin.com/in/jussipekkamoilanen/

 

TallennaTallenna

TallennaTallenna

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

6 vinkkiä kauppiaalle: Kosketuspisteessä myymälä ja sen rooli asiakaskokemuksen näyttämönä

Olen luennoimassa Ecommerce Shop + Tech messuilla keskiviikkona 14.3.2018 klo 12.45 Retail Business Stage ja torstaina 15.3.2018 klo 12.00 Future Store Arenalla otsikolla:

Kosketuspisteessä myymälä ja sen rooli asiakaskokemuksen näyttämönä.

Kivijalka, tuo asiakas- ja brändikokemuksen näyttämö elää omaa renesanssiaan. Yhä enemmän digitalisoituvassa maailmassa fyysiset kohtaamiset alkavat saada uuden merkityksen ja arvon. Yhteenkuuluvuuden tunne ja kokemukset ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Digitalisaation mahdollisuudet helpottavat asiakkaan loistavaa palvelua, esineiden internet, Dash Replenishment teknologia, lohkoketju, robotisaatio, sovellukset ja uudet innovaatiot muuttavat kiihtyvällä tahdilla vähittäiskauppaa. Fyysisen myymälän rajat hälvenevät, kaupunkisuunnittelu, diginomadien liikkuvuus, asumisen murros kaikki nämä vaikuttavat siihen, millaista myymälää ihmiset tarvitsevat. 

Mikä on myymälän rooli nyt ja tulevaisuudessa? Miten pysyä mukana kehityksessä? Anna Juusela tarjoilee tietoa, inspiraatiota ja vinkkejä. 

Tsekkaa alta esitykseen liittyvät 6 vinkkiä kauppiaalle. Olen koonnut hyödyllisiä vinkkejä, sekä linkkejä inspiraation ja ideoinnin avuksi.

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Kauppias, siirrä huomiosi somemarkkinoinnista elämyksiin

Sosiaalisen median koukuttavuus nousee otsikoissa esiin vähän väliä. Hiljaisia signaaleja somekuplan paisumisesta ja äänekkäitä kannanottoja sosiaalisen median huonoista puolista alkaa tupsahdella esiin. Olemmeko tulleet pisteeseen, jossa aletaan vihdoin havahtua? Itse olen vähentänyt tietoisesti sosiaalisessa mediassa roikkumista ja poistanut jo viime kesänä Facebookin sovelluksen puhelimesta. Viime viikolla törmäsin seuraaviin uutisiin:

Jussi Sippolan artikkeliin Helsingin Sanomissa: Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

Sekä Sanna Ukkolan kirjoitukseen Ylen sivuilla: Kuin heroiinia lapsellesi

Trendiennusteissa on vahvasti näkyvissä ihmisten tarve siirtyä offlineen, ja tähän on tarjolla avuksi jopa erilaisia sovelluksia ja apuvälineitä. Amerikkalainen Saturday Night Live -ohjelmakin on ehtinyt vitsailla sosiaalisen median kuplasta, jonne ihmiset itsensä sulkevat.

Ei sosiaalista mediaa ole tarkoitettu yrityksille

Doug Stephens kirjoitti Reengineering Retail kirjassaan Mark Ritsonin loistavasta puheenvuorosta vuodelta 2014 (esitys löytyy alempaa), jossa Ritson muistuttaa, että ei sosiaalista mediaa edes ole tarkoitettu yrityksille, eivätkä markkinoinnin tulokset siellä oikeasti ole kovin kummoisia.

Vaikka esitys on vuodelta 2014, ei tilanne ole siitä ainakaan parempaan mennyt, päin vastoin, yhä enemmän yrityksiä on liittynyt sosiaaliseen mediaan ja kohina käy yhä suuremmaksi. Erottuminen on entistä vaikeampaa ja näkyvyyden saamiseksi on tehtävä maksettua mainontaa. Mainonta taas ei tahdo tavoittaa asiakkaita, sillä ihmiset eivät ole kiinnostuneita mainoksista.

Sosiaalinen media on paikka, jossa ihmiset kommunikoivat keskenään.

”Social Media (noun) Websites and applications that enable users to create and share content or to participate in social networking.”

Mielestäni tärkein Ritsonin pointti esityksessä, jonka myös Doug Stephens nosti kirjassaan esille, oli että turhan monet yritykset kiinnittävät liikaa huomiota sosiaaliseen mediaan reaalimaailman kustannuksella:

”while Woolworths was dedicating the efforts of its social media team to reaching eighty-five hundered Facebook users, ”the brand had 21 million people visit Woolworths stores.” In other words, in the midst of the brand chasing (at great expense) 0.0004 percent of its customer base on Facebook, 21 million live, in-the-flesh, human customers walked into its stores. So why not invest instead in more thoroughly delighting the 21 million?” (Doug Stephens, Reengineering Retail The Future of Selling in a Post Digital World, 2017)

Eli, millä tavoin Woolworthsin huomioi myymälässään asioineet asiakkaat? He keskittyivät niihin muutamiin seuraajiin (verrattuna livemaailmaan) Facebookissa mutta unohtivat sen oikean massan, joka jo oli heidän asiakkainaan myymälässä! (Jos Ritsonin opit kiinnostavat, kannattaa tsekata Tero Purasen Ammattijohtaja -kurssit!)

Edellä mainitut seikat  kiteyttävät loistavasti tämän päivän mentaliteetin, yritykset kilpailevat näkyvyydestä, satsaavat rahaa ja yrittävät kaikin keinoin erottua sosiaalisessa mediassa, jossa oikeasti tavoitetaan vain kourallinen asiakkaita! Ja harmillisen usein unohdetaan se kivijalka kokonaan. ”Mutta, kun on se verkkokauppa!” joku tietysti tokaisee. Verkkokaupat ovat tulleet jäädäkseen. Olen kuitenkin varma, että kivijalalle on oma paikkansa, en usko että me ainakaan lähitulevaisuudessa olisimme muuttumassa virtuaalisiksi olennoiksi. Ympyröillä on tapana sulkeutua. Verkkokauppa alkaa vakiintua ja sitä myötä aletaan siirtää katseet seuraavaan vaiheeseen. Verkkokaupalla on oma roolinsa asiakkaan palvelussa, mutta yhä useampi verkkokaupalla aloittanut, on siirtynyt myös kivijalkaan…

No mitä sitten kannattaa tehdä? Tee toisin kuin muut!

Kivijalkakauppiaalle somekuplan puhkeaminen on hyvä uutinen, sillä nyt jos koskaan on aika ryhtyä panostamaan elämyksiin ja kokemuksiin myymälässä, kun suurin osa vielä keskittyy markkinointiin ja näkymiseen virtuaalisessa maailmassa. On helppo erottua ja saada äänensä kuuluviin, kaikkien muiden vielä huudellessa toisaalla. Ole läsnä siellä missä fyysisesti ihmiset kohtaavat, eli myymälässä.

Keskity siis kokemuksiin, tarjoa palvelua, tee eri tavalla kuin muut. Uskalla erottua. Kokeile rohkeasti, älä mainosta, luo somessa keskustelua, palvele, anna tietoa, opasta. Tavoittele ”vieraita” tai faneja, älä asiakkaita.

Pienelle yrittäjälle some tarjoaa paljon hyvää, esim. mahdollisuuden olla helposti tavoitettavissa, tosin kannattaa muistaa millaiset resurssit on itsellään käytössä. Pystyykö vastaamaan messengerin jokaiseen viestiin tarpeeksi nopeasti? Onko kauppiaan edes oltava jatkuvasti läsnä asiakasta varten virtuaalisesti? Mihin uskallat vetää rajan?

Luota puskaradioon, kyllä se toimii. Sosiaalinen media on ihmiseltä ihmiselle, se on ystäviltä ystäville ja se on paljon tehokkaampaa kuin mikään yrityksen mainos. Kun asiakas saa kunnollista palvelua ja kokemuksia, hän kertoo siitä ystävilleen somessa tai kasvotusten, tällä tavoin tavoitat paljon isomman porukan kuin yrityksen somemainosten kautta.

Uskalla kulkea vastavirtaan.

-Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Vieraskynästä by Timo Nisula: Ajatuksia yrittäjyydestä

Yrittäjä on omituinen eläin, juuri kun se on päässyt pois epämukavuusalueelta, tunkee se taas päänsä sinne takaisin.

Yrittäjäksi monesti ryhdytään, kun löydetään joku epäkohta/bisnesmalli, jota nykyisessä työpaikassa ei pystytä korjaamaan/tekemään ja lähdetään toteuttamaan omaa visiota siitä miten asiat pitäisi hoitaa.

Yrittäjyyden lainalaisuudet pitää tunnistaa, mutta ei pidä tukehduttaa itseään liiketoimintasuunnitelmilla, useimmat yritykset eivät olisi kuitenkaan toimineet paperilla.

Riippumatta alasta menestykseen ei ole oikotietä; Asenne, intohimo ja rakkaus tekemiseen…. ja helvetin paljon duunia ja vielä enemmän duunia.

Yritystä ei pidä perustaa rahan tai exitin takia, ne seuraavat intohimoista tekemistä.

Tavoitteet pitää asettaa niin, että hyvä ei ole tavoite, vaan lähtökohta, josta lähdetään ylöspäin. Maailman paras ja suurin ovat hyviä tavoitteita, suurin ei välttämättä, mutta ainakin paras on oltava kirkkaana tatuoituna perseeseen.

Hyvä lähtökohta on kirjoittaa paperille mitä haluaa elämältä ja tulevaisuudelta, silloin on jo paljon lähempänä unelmia ja tavoitteita, kuin puhumalla.

Muista, että arvostelet itse itseäsi sen perusteella mitä tiedät osaavasi ja muut arvostelevat sinua sen perusteella mitä olet saanut aikaiseksi.

Muista myös että se on rikas joka on terve ja se jolla on rahaa on varakas!

Kohti ääretöntä ja sen yli” -Buzz Lightyear

Kiitos Timo!

Ps. Tästä pääset maailman makeimpaan verkkokauppaan!

Kuva: Antti Karppinen

TallennaTallenna

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Miksi olen yrittäjä?

Miksi olen yrittäjä?

On yllättävän haastavaa paljastaa unelmansa. Se on kuin riisuutuisi alastomaksi väkijoukon edessä. Kertoa nyt tuolla tavalla haaveilunsa. Mitä muutkin siihen sanoo? Pelko. Se on päällimmäisenä. Entä jos kaikki vaan ilkkuu?

Kuitenkin, yrittäjänä on esillä. Yrittäjänä on pakko uskaltautua mukavuusalueensa ulkopuolelle. On pakko uskaltaa sanoa ääneen mitä tavoittelee. Miten muuten voit saavuttaa unelmasi kuin kertomalla ne ääneen? Entä jos joku uskookin sinuun? Entä jos joku haluaakin auttaa sinua saavuttamaan unelmasi?

Sitä mahdollisuutta ei kannata jättää käyttämättä.

Minulla on unelma, ja unelmassani on elinvoimaiset kaupunkien keskustat, jotka ovat viihtyisiä ja kauniita. Haaveilen kaupungeista, joissa on hyvin valaistut näyteikkunat, jotka houkuttelevat tutkimaan ja jotka kutsuvat sisään myymälään. Unelmoin myymälöistä, jotka tarjoavat elämyksiä.

Minä unelmoin työllistämisestä, haaveissani voin myötävaikuttaa visualistien työllistymiseen, jotta he voivat rakentaa näitä elämyksellisiä myymälöitä ja elävöittää kaupunkien ja kylien keskustoja.

Minulla on unelma, jossa autan vähittäiskaupan parissa toimivia yrittäjiä menestymään ja uskomaan itseensä, kuorimaan ulos heidän todellisen potentiaalinsa. Unelmoin siitä, että voin olla myötävaikuttamassa Suomen menestykseen ja siihen, että tulevaisuudessakin meillä on varaa pitää huolta niistä, jotka huolenpitoa tarvitsevat.

Minulla on unelma siitä, että saan haastaa ja ravistella vanhoja ajatusmalleja ja olla mukana korvaamassa niitä uusilla ajatuksilla.

Olen yrittäjä, jotta voin kulkea kohti unelmiani ja auttaa muita kulkemaan kohti omia unelmiaan.

Unelmat on tehty toteutettaviksi, näin sanotaan. Onneksi minulla on koko elämä aikaa tehdä unelmistani totta. Ja oikeasti, mitä väliä sillä on mitä muut ajattelee?

Mitkä ovat sinun unelmiasi ja miten aiot tehdä niistä totta?

Kuka on Anna Juusela?

-Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Vieraskynästä by Emma Laaksonen: Minkälainen on hyvä brändi?

IMG_2620

Brändillä on monia määritelmiä. Jollekin se voi tarkoittaa yksinomaan yrityksen logoa ja designia, jollekin taas yrityksen erottautumistapaa. Hyvä brändi auttaa yritystä ainakin seuraavilla tavoilla:

Tunnistettavuus. Toimiva brändi yhdistää yrityksesi tietyn tuote- tai palvelukategorian edustajaksi, ja parhaimmillaan edelläkävijäksi. Jos sinulle sanotaan sana ketsuppi, mikä merkki tulee ensimmäisenä mieleen? Heinz mitä luultavimmin. Heinz on toki maailmanlaajuinen brändi, mutta tämä sama toimii myös pienemmässä mittakaavassa. Voit hyvin olla oman kaupunkisi Heinz omalla toimialallasi.

Yrityksen identiteetti, persoonallisuus ja mielikuva.Brändi kertoo tarinaa yrityksestä ja sen identiteetistä. Hyvä brändi vetoaa tunteisiin ja kommunikoi omalla, yksilöllisellä tavallaan. Sen tavoitteena on synnyttää asiakkaille ja muille sidosryhmille mielikuva, joka helpottaa markkinointia, myymistä ja asiakkaan ostopäätöksen tekemistä.

Tapa toimia ja tae laadusta.Brändi määrittää sen, miten yrityksessä toimitaan ja käyttäydytään. Se on siis koko yrityksen laajuinen toimintatapa, joka varmistaa myös tietyn laadun asiakkaille.

Yrityksen arvot, tavoitteet ja visiot.Jokaisella yrityksellä on tai ainakin pitäisi olla omat arvot, tavoitteet ja visio tulevaisuudestaan. Nämä luovat omalta osaltaan yrityksen tarinaa. Mikä tahansa onkin liiketoimintasi motiivi, tuo se esille.

Suhteet sidosryhmiin.Hyvällä brändillä on vahvat suhteet asiakkaisiinsa, yhteistyökumppaneihinsa ja myös kilpailijoihinsa. Se pyrkii verkostoitumaan ja luomaan uusia suhteita pitkällä aikavälillä. Tämä pätee myös työntekijäsuhteisiin.

Tulosten seuranta.Toimiva brändi seuraa omaa toimintaansa jatkuvasti ja muokkaa käytöstään tulosten mukaisesti.

Brändi ja sen luominen on monimutkainen prosessi, johon kannattaa käyttää aikaa. Se ei ole vain markkinointitoimia tai yksittäisten mielikuvien luomista vaan yrityksesi perimmäisen olemuksen esille tuomista.

Kirjoittaja Emma Laaksonen on markkinointivalmentaja, joka auttaa pieniä yrityksiä luomaan tehokasta ja toimivaa markkinointia. Valmennuksissa Emma keskittyy ratkaisuihin, jotka ovat heti käytettävissä omassa yrityksessäsi. Toukokuussa tulossa nettivalmennus aiheella “Toimivan ja tehokkaan markkinoinnin peruspilarit”. Valmennus on mahtava tietopaketti, jokaiselle joka haluaa parantaa markkinointiaan ja vähentää markkinointiin liittyvää stressiä.

www.emmav.fi/toimivajatehokas

www.emmav.fi  

www.facebook.com/EVMarkkinointivalmennus

www.twitter.com/EVMarkkinointi

Kiitos Emma!

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Kuka niitä elämyksiä ja kokemuksia vähittäiskaupassa rakentaa ja luo?

Elämysten rooli puhututtaa vähittäiskaupassa. Pelkällä tavaralla ei enää kannata kilpailla, se ei tyydytä kuluttajia kokonaisvaltaisesti. Ihmiset hakevat kokemuksia, asioiden täytyy tuntua.

Kuka niitä elämyksiä ja kokemuksia vähittäiskaupassa rakentaa ja luo? Visuaalinen markkinointi on se hiljainen myyjä, joka pyrkii vaikuttamaan asiakkaan kokemukseen myymälässä. Visuaalinen markkinointi on elämysten tuottamista, asiakkaan palvelemista ja sitouttamista tuotteeseen, kaupallistamista ja ostohalun herättämistä. Visuaalinen markkinoija, eli visualisti, on ihminen tämän takana.

Suomessa visuaalinen markkinointi alana on mennyt taantuman mukana. Hyppäsin vuonna 2016 jo vuodesta 1950 toimineen Visualistit Ry:n (ent. Somistajayhdistyksen) puheenjohtajan pallille ja parannettavaa alalla riittää koulutuksesta, tunnettuudesta ja arvostuksesta lähtien. Mutta niin sitä riittää vähittäiskaupan puolellakin. Nämä kaksi alaa kulkevat käsi kädessä. Ja sitten on vielä se digitalisaatiokin, jonka tarvitsisi mahtua mukaan yhtälöön.

Visuaalinen markkinointi on ennenkaikkea kaupallistamista, sillä vaikka vaihdantataloudesta puhutaan siellä täällä, en usko rahan häviävän vielä mihinkään. Ja niin kauan kuin vähittäiskauppa toimii tällä perinteisellä menetelmällä on löydettävä keinot tehdä tuottavaa bisnestä. Verkossa ja kivijalassa.

Digitalisaatio muuttaa vähittäiskauppaa, asiakasta voidaan palvella lisätyn todellisuuden avulla, virtuaaliset sovituskopit auttavat asiakasta valitsemaan sopivia asusteita ja näkemään tuotteen siinä valaistuksessa missä tuotetta käytetään, magic mirrorit auttavat asiakasta meikkauksessa ja vaikka näkemään tuotteen takaa päin. Näyteikkunoihin on vuorovaikutukselliset teknologiat, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.

Magic Mirror Leviksen liikkeessä Lontoossa. Kuva Yanca.

VR, AR ja niin edelleen tuovat toisen ulottuvuuden tuotteisiin, niistä voidaan kertoa tarinaa, tehdä jälkimyyntiä ja niin edelleen. Sovellukset ja mahdollisuudet ovat jo täällä, nyt täytyisi niitä ryhtyä hyödyntämään. Uusimmassa visuaalisen markkinoinnin nettijulkaisussa VMSD:ssä oli loistava artikkeli ’entertainment retailista’ ja siitä, kuinka nykyään tulisi mitata kokemuksellisuuden tuottavuutta eli ”experiental return on investment”. Vans näyttää esimerkkiä omalla myymälällään, joka on enemmän tapahtumapaikka kuin kauppa. Sama elämyksellisyys on nähtävissä ravintolapuolella, jossa puhutaan ’eatertainmentista’, maailmalla ovat yleistyneet popup ravintolat, joissa voi syödä lempisarjan teeman mukaisesti, esimerkkinä Game of Thrones popup ravintola.

Mutta digitalisaatio ei poista sitä seikkaa, että jonkun on ne tuotteet laitettava kaupallisesti ja houkuttelevasti esille ja jonkun on suunniteltava se myymälä. Tässä kuvioon tulee mukaan se, että ryhdytään tekemään hommia yli toimialarajojen. Yhdessä tekemisen meininki. Ettei unohtuisi se perimmäinen tarkoitus tässä kaikessa hypetyksessä ja visioinnissa. Elämykset syntyvät vaikuttamalla kaikkiin aisteihin, myymälän tulee olla ennen kaikkea visuaalisesti houkutteleva, kaupallinen ja asiakkaalle mahdollisimman helppo ja selkeä ostospaikka.

Ja sitten on vielä se verkkokauppa, visuaalinen markkinointi on ihan yhtä tärkeää siellä.

Haluan myös muistuttaa asiakaspalvelun tärkeydestä. Mikäli asiakaspalvelu ei ole kunnossa, ei visuaalinen markkinointi tai digitalisaatio sitä paikkaa. Satsaa siihen!

Digitalistit ja visuaaliset markkinoijat, kaikki vähittäiskaupan parissa toimivat tahot. Haastan teidät tekemään kanssani Suomesta maailman parhaan paikan tehdä ostoksia. Tehdään se yhdessä!

Anna Juusela

 

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Haastattelussa Osta oikein ansaitse enemmän -kirjan kirjoittaja Matti S. Rauhala

Sain Ammattijohtaja yritystä luotsaavalta Tero Puraselta vinkin aivan loistavaan kirjaan Osta oikein ansaitse enemmän. Kirjoitin kirjaan liittyen postauksen siitä kuinka kiertonopeus ja tuotto kulkevat käsi kädessä. Suosittelen jokaista vähittäiskaupan parissa työskentelevää tutustumaan kirjaan.

Haastattelin myös kirjan kirjoittanutta Matti S. Rauhalaa.

1. Kerro hieman itsestäsi ja taustastasi. 

Olen Matti S. Rauhala: uimamaisteri, käynyt kansakoulua, lyseota ja armeijan, opiskellut Myynti- ja Mainoskoulussa/Markkinointi-Instituutissa, kauppateknikko, MKT, KTS, purjehduskoulun rehtori, ym. erikoistavarakauppaan perehtynyt liikkeenhoidon ja ostotoiminnan konsultti ja kouluttaja, senioriyrittäjä, oleilija-eläkeläinen.

2. Sinulla on pitkä kokemus konsulttina ja kouluttajana, mikä on yleisin haaste vähittäiskaupan tuottavuudessa?

Sijainti ja markkinat sekä kaupan oma toiminta.

3. Suunnitelmallisuus liiketoiminnassa luo pohjaa onnistumisille. Sisäänostoihin valmistautuminen on tärkeää samoin varaston kierron seuraaminen mutta ne tuntuvat kuitenkin jäävän yllättävän vähälle huomiolle. Mitä mieltä olet tästä?

Mennään liikaa mutu-tuntumalla eikä uskota numeroita ja luullaan suurempaa kuin ollaan. Ei ymmärretä kiertonopeuden ratkaisevaa merkitystä tulokseen.

4. Vinkkisi hyvään sisäänostosuunnitelmaan.

Osta vain se, mitä todella uskot myyväsi. Toiveajattelu tulee kalliiksi. Rönsyt pois, keskity olennaiseen.

5. Varaston kiertonopeus, tai hitaus, kuten kirjassasi sitä nimität, on kriittinen mittari vähittäiskauppiaalle. Avaatko tätä hieman. 

Kaupan varastoissa ja hyllyillä seisova tavara ei tuota kuin kuluja. Mitä suurempi kiertonopeus sen parempi tulos. Myyntiin nähden liian suuri vaihto-omaisuuden määrä aiheuttaa kannattavuuden romahtamisen.

6. Vinkkisi varaston kiertonopeuden parantamiseen.

Älä tilaa kerralla riittävän paljon, vaan riittävän vähän.

7. Nykyisin tuntuu, että alennusmyyntejä on kaikkialla kaiken aikaa. Tämä johtunee liian suurista ostomääristä ja hitaasta kierrosta. Itse suosin sitä, että budjetoidaan ja suunnitellaan ostot tarkasti ja hankkiudutaan virheostoista nopeasti myös eroon, eli seurataan varaston kiertoa tarkasti. Samoin sesonkien vaihtuessa mieluummin suunnitellusti isolla alella nopeasti epäkurantista tavarasta eroon, että katteen menetys jäisi mahdollisimman lyhytaikaiseksi. Mitä olet tästä mieltä?

Kirjoitit jo itse: ”Tämä johtunee liian suurista ostomääristä ja hitaasta kierrosta”. Toinen syy on, että uskotellaan asiakkaiden kulkevan alennusten perässä ja näin siitä on tullut tapa toimia/markkinointikeino. Olen kanssasi samaa mieltä: ensimmäinen tappio on paras tappio!

8. Terveisesi vähittäiskauppiaille.

Erotu tai unohdu. Ellet voi olla jossakin asiakkaan arvostamassa asiassa ykkönen markkina-alueellasi, luo sellainen kategoria.

Kiitos Matti!

Vähittäiskaupan koko idea on tarjota tuotteita asiakkaille ostettavaksi. Sisäänostot ovat vähittäiskauppiaan tärkein asia. Sisäänostettujen tuotteiden myynnin seuraaminen ja varaston kierron jatkuva tehostaminen ovat tuottavan liiketoiminnan ydin. Suosittelen keskittymään näihin kahteen, sillä paraskaan markkinointi ei auta, jos tarjonta ei kohtaa asiakasta ja raha on kiinni varastossa. Sama pätee niin verkkokauppaan kuin kivijalkaankin.

18.10.2017 järjestämme Tilitoimisto Sukkelan Mira Merikannon kanssa Kauppa Kannattavaksi -koulutuksen Helsingissä, ilmoittaudu mukaan!

Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Katetuotto ja kiertonopeus käyvät käsi kädessä

katetuotto ja kiertonopeus käyvät käsi kädessä

Turhan usein unohdetaan sisäänostojen merkitys sekä varastonkierron tärkeys vähittäiskaupassa. Nämä kaksi ovat kuitenkin koko tuottavan liiketoiminnan tärkeimmät peruspilarit.

Matti S. Rauhala kirjoittaa kirjassaan Osta oikein ansaitse enemmän loistavasti siitä miten varaston nopealla kierrolla vaikutetaan suoraan katetuottoon. Itse opin tämän toimiessani myymäläpäällikkönä, tärkeimmät työkaluni olivat varaston kiertonopeus sekä kate. Näitä lukuja seurasin päivittäin ja niiden pohjalta reagoin. Niiden avulla pystyin pitämään liiketoiminnan tuottavana aikana, jolloin viereen tuli uusi kauppakeskus ja samasta ketjusta uusi myymälä. Hyvän katteen ja nopean varstonkierron avulla pystyin kompensoimaan laskevia myyntejä tuottavasti.

Varsin monesti kiertonopeuden merkitys unohdetaan, kun ostoja ja tilauksia tehdään. Myyntiin nähden liian suuria kertatoimituseriä hankitaan selittämällä toimintaa esimerkiksi niistä saatavilla määräalennuksilla tai toimituserän rahtivapaudella. (Osta oikein ansaitse enemmän, 2011).

Moni kompastuu ostotoiminnassa siihen, että ei ymmärrä ostoerien suuruuden vaikuttavan sitoutuviin pääomiin. Jokainen ostettu tuote on kuluerä, kunnes ne on muutettu euroiksi kassaan. Kun kierto on riittävän nopea, alhaisempikin katetuotto riittää, sillä tuote on muutettu rahaksi ja lasku maksettu. Toisin sanoen, tuote ei sido pääomia varastoon, vaan vapautunut raha voidaan sijoittaa uusiin myytäviin tuotteisiin.

Seuraava taulukko havainnollistaa hyvin, miten hidas kierto syö euromääräistä katetta, mikäli pyritään pitämään sama kateprosentti.

Taulukko 1.

(Lähde: Osta oikein ansaitse enemmän, s. 128)

Tuotteen hinta €
(Alv 0%):
Seisonta-aika varastossa kk: Kiertonopeus vuodessa: Toteutunut katetuotto %: Katetuotto vuodessa €:
100 1 12 25 300
100 1,5 8 25 200
100 2 6 25 150
100 3 4 25 100
100 4 3 25 175
100 6 2 25 50

Katetuoton pitäisi itseasiassa kasvaa ajan myötä, että saataisiin sama rahamääräinen katetuotto vanhasta tavarasta hitaalla kierrolla, taulukko 2. Todellisuudessa huonosti liikkuva tuote joudutaan alentamaan joka tapauksessa, joten katteen menetys kasvaa sitä mukaa, kun aikaa kuluu.

Taulukko 2.

(Lähde: Osta oikein ansaitse enemmän, s. 129)

Tuotteen hinta €
(Alv 0%)
Seisonta-aika varastossa kk: Kiertonopeus vuodessa: Toteutuneen katetuoton on oltava %: Katetuotto vuodessa €:
100 1 12 25 300
100 1,5 8 37,5 300
100 2 6 50 300
100 3 4 75 300
100 4 3 100 300
100 6 2 150 300

Kiinnittämällä huomio kiertonopeuteen nähdään, että riittävän nopealla reagoinnilla virheostoihin ja hitaasti liikkuviin tuotteisiin pienemmälläkin kateprosentilla päästään samaan euromääräiseen katteeseen, taulukko 3. Esimerkissä tavoitellaan taulukon 1 hitaimman kiertonopeuden katetuottoa.

Taulukko 3.

(Lähde: Osta oikein ansaitse enemmän, s. 130)

Tuotteen hinta €
(Alv 0%)
Seisonta-aika varastossa kk: Kiertonopeus vuodessa: Toteutuneen katetuoton on oltava %: Katetuotto vuodessa €:
100 1 12 4,16 50
100 1,5 8 6,25 50
100 2 6 8,33 50
100 3 4 12,50 50
100 4 3 16,66 50
100 6 2 25 50

Nopea reagointi huonosti liikkuvaan tuotteeseen ja virheostokseen on parempi kuin tuotteiden hamstraaminen ja säilöminen. Mitä enemmän pääomia sitoutuu varastoon sitä vähemmän niitä on käytettävissä liiketoiminnan kehittämiseen.

Kuten todettua, rahtikustannuksiin harvoin yritys kaatuu, mutta monet konkurssit ovat olleet seurausta tavaran jämähtämisestä varastoihin. (Osta oikein ansaitse enemmän, 2011).

Kiinnitä huomiosi siis varastosi kiertoon ja huomioi se jo sisäänostovaiheessa.

 

Anna Juusela

 

TallennaTallenna

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+