Katetuotto ja kiertonopeus käyvät käsi kädessä

katetuotto ja kiertonopeus käyvät käsi kädessä

Turhan usein unohdetaan sisäänostojen merkitys sekä varastonkierron tärkeys vähittäiskaupassa. Nämä kaksi ovat kuitenkin koko tuottavan liiketoiminnan tärkeimmät peruspilarit.

Matti S. Rauhala kirjoittaa kirjassaan Osta oikein ansaitse enemmän loistavasti siitä miten varaston nopealla kierrolla vaikutetaan suoraan katetuottoon. Itse opin tämän toimiessani myymäläpäällikkönä, tärkeimmät työkaluni olivat varaston kiertonopeus sekä kate. Näitä lukuja seurasin päivittäin ja niiden pohjalta reagoin. Niiden avulla pystyin pitämään liiketoiminnan tuottavana aikana, jolloin viereen tuli uusi kauppakeskus ja samasta ketjusta uusi myymälä. Hyvän katteen ja nopean varstonkierron avulla pystyin kompensoimaan laskevia myyntejä tuottavasti.

Varsin monesti kiertonopeuden merkitys unohdetaan, kun ostoja ja tilauksia tehdään. Myyntiin nähden liian suuria kertatoimituseriä hankitaan selittämällä toimintaa esimerkiksi niistä saatavilla määräalennuksilla tai toimituserän rahtivapaudella. (Osta oikein ansaitse enemmän, 2011).

Moni kompastuu ostotoiminnassa siihen, että ei ymmärrä ostoerien suuruuden vaikuttavan sitoutuviin pääomiin. Jokainen ostettu tuote on kuluerä, kunnes ne on muutettu euroiksi kassaan. Kun kierto on riittävän nopea, alhaisempikin katetuotto riittää, sillä tuote on muutettu rahaksi ja lasku maksettu. Toisin sanoen, tuote ei sido pääomia varastoon, vaan vapautunut raha voidaan sijoittaa uusiin myytäviin tuotteisiin.

Seuraava taulukko havainnollistaa hyvin, miten hidas kierto syö euromääräistä katetta, mikäli pyritään pitämään sama kateprosentti.

Taulukko 1.

(Lähde: Osta oikein ansaitse enemmän, s. 128)

Tuotteen hinta €
(Alv 0%):
Seisonta-aika varastossa kk: Kiertonopeus vuodessa: Toteutunut katetuotto %: Katetuotto vuodessa €:
100 1 12 25 300
100 1,5 8 25 200
100 2 6 25 150
100 3 4 25 100
100 4 3 25 175
100 6 2 25 50

Katetuoton pitäisi itseasiassa kasvaa ajan myötä, että saataisiin sama rahamääräinen katetuotto vanhasta tavarasta hitaalla kierrolla, taulukko 2. Todellisuudessa huonosti liikkuva tuote joudutaan alentamaan joka tapauksessa, joten katteen menetys kasvaa sitä mukaa, kun aikaa kuluu.

Taulukko 2.

(Lähde: Osta oikein ansaitse enemmän, s. 129)

Tuotteen hinta €
(Alv 0%)
Seisonta-aika varastossa kk: Kiertonopeus vuodessa: Toteutuneen katetuoton on oltava %: Katetuotto vuodessa €:
100 1 12 25 300
100 1,5 8 37,5 300
100 2 6 50 300
100 3 4 75 300
100 4 3 100 300
100 6 2 150 300

Kiinnittämällä huomio kiertonopeuteen nähdään, että riittävän nopealla reagoinnilla virheostoihin ja hitaasti liikkuviin tuotteisiin pienemmälläkin kateprosentilla päästään samaan euromääräiseen katteeseen, taulukko 3. Esimerkissä tavoitellaan taulukon 1 hitaimman kiertonopeuden katetuottoa.

Taulukko 3.

(Lähde: Osta oikein ansaitse enemmän, s. 130)

Tuotteen hinta €
(Alv 0%)
Seisonta-aika varastossa kk: Kiertonopeus vuodessa: Toteutuneen katetuoton on oltava %: Katetuotto vuodessa €:
100 1 12 4,16 50
100 1,5 8 6,25 50
100 2 6 8,33 50
100 3 4 12,50 50
100 4 3 16,66 50
100 6 2 25 50

Nopea reagointi huonosti liikkuvaan tuotteeseen ja virheostokseen on parempi kuin tuotteiden hamstraaminen ja säilöminen. Mitä enemmän pääomia sitoutuu varastoon sitä vähemmän niitä on käytettävissä liiketoiminnan kehittämiseen.

Kuten todettua, rahtikustannuksiin harvoin yritys kaatuu, mutta monet konkurssit ovat olleet seurausta tavaran jämähtämisestä varastoihin. (Osta oikein ansaitse enemmän, 2011).

Kiinnitä huomiosi siis varastosi kiertoon ja huomioi se jo sisäänostovaiheessa.

 

Anna Juusela

 

TallennaTallenna

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Visuaalinen markkinointi nousee uuteen arvoon Z-sukupolven myötä

Analyytikot ovat havahtuneet Z-sukupolveen kuluttajaryhmänä ja heidän ostokäyttäytymistään tutkitaan tarkoin.

Z-sukupolvi (syntyneet vuosina 1996-2010) ovat niinkutsuttuja diginatiiveja. Heidän ostotottumuksensa tulevat muokkaamaan lähivuosina vahvasti vähittäiskaupan genreä.

Yrityksille ja jälleenmyyjille Z-sukupolvi on erittäin tärkeä, koska sen uskotaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 2,6 miljardiin. Sillä on tutkimuksen mukaan myös huomattava 44 miljardin dollarin ostovoima. (Lähde: etn – Z-sukupolvi ei pidä verkkokaupoista)

Trenditoimisto WGSN kirjoitti loistavan tiivistelmän Shoppercentricin tutkimuksesta, asioista joita jokaisen vähittäiskauppiaan tulisi huomioida tulevaisuutta varten.

Generation Z consumers are quickly emerging as the largest consumer demographic, and brands need take notice. What do we already know about Gen Z consumers? They love to shop, love a bargain, often buy online knowing they’ll send most things back, browse for relaxation with no intention of buying, get shopping ideas from YouTube and find in-store displays a key source of inspiration.

Tässä pääkohdat:

Z-sukupolvi etsii kokemuksia

Z-sukupolvi ei halua omistaa vaan he etsivät kokemuksia.

But the challenge for retailers is that many claim their happiness runs deeper than material possessions alone and 34% strongly agree that they want to feel they’re getting good experiences, that life isn’t all about what they own, versus 28% of older shoppers.

Lisäksi Z-sukupolvi rakastaa shoppailua ja he ovat alttiina houkutuksille, tutkimuksen mukaan he shoppailevat (verkossa tai kivijalassa) jopa 8 kertaa kuukaudessa. 52% tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että shoppailu on mukava tapa viettää aikaa ystävien ja perheen kesken. Tässä ei taida olla mitään uutta nuorison suusta. 🙂

Verkkoshoppailu on ajanvietettä, jopa 70% vastaajista kertoo selailevansa verkkokauppoja huvikseen. Palautukset ovat Z-sukupolvelle arkipäivää ja shoppailevatkin innokkaasti verkossa, tietäen palauttavansa suurimman osan takaisin. He hakevat verkosta inspiraatiota, 28% vastaajista kertoi viettävänsä paljon aikaa YouTubessa etsien suosituksia ja ideoita.

Esillepanoilla on merkitystä

Z-sukupolvi hakee ideoita, haluaa kokemuksia ja on altis houkutuksille. Sen vuoksi esillepanojen sekä myymälän ilmeeseen, eli visuaaliseen markkinointiin, on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Z-sukupolvi käyttää älypuhelintaan aktiivisesti tiedonhaussa, tämän lisäksi he jakavat kokemuksiaan sekä kuvia verkostoilleen. Kokemuksellisuuteen myymälässä, niin verkossa kuin kivijalassa kannattaa panostaa.

They’re also twice as likely as other shoppers to cite product displays as important when shopping in-store, and 49% agree that they use the displays in-store/online to give them ideas (versus 41% of the broader shopping population). 

They’re also using their smartphones in-store more often with 53% agreeing that using their smartphone means they can get better information to help them decide what to buy when in-store – compared to 38% of older shoppers.

Social media plays a huge role for Generation Z, and they’re more likely than older shoppers to be connecting beyond their social groups of family and friends or even like-minded groups, to retailers or brands.

Kannattaa myös huomioida, että Z-sukupolvi, jolle verkkokaupoissa ei ole mitään uutta ja ihmeellistä shoppaileekin mieluummin kivijalassa kuin verkossa.

Odotuksista poiketen ”Uniquely Gen Z” -tutkimuksen mukaan 98 prosenttia vastanneista Z-sukupolven edustajista haluaa mieluummin shoppailla kivijalkakaupassa kuin verkossa. Tästä joukosta 67 prosenttia käyttää kivijalkakauppoja lähes aina ja 31 prosenttia ajoittain. (Lähde)

Z-sukupolvi on kärsimätön

Z-sukupolvi on tottunut nopeuteen ja he arvostavat nopeita toimituksia. Kaikki mulle heti -asenne varmasti vaikuttaa myös siihen, että kuluttajina he mieluummin vierailevat myymälässä, josta saavat tuotteen heti. Tämän vuoksi kivijalkakauppiaiden kannattaa kiinnittää erityistä huomiota myös sisäänostoihin ja tuotevalikoimaan, joka houkuttelee diginatiivit myymälään.

Speedy delivery is more important to Generation Z than to older shoppers, with one in five putting same day/next day delivery in their top three most important factors for shopping online – compared with one in 10 older shoppers. Interestingly re-sellers such as eBay are used less frequently by Generation Z than older shoppers, which might reflect their preference for immediacy. 

Aiheesta lisää:

Uniquely Gen Z -tutkimus

Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Haastattelussa: Visual Merchandiser Annika Hirvi

Haastattelussa pitkän linjan visualisti Annika Hirvi, joka on toiminut visuaalisena myynninedistäjänä jo useammalla vuosikymmenellä.

Kuka olet ja mitä teet?

Annika Hirvi Visual Merchandiser (siis visuaalinen myynninedistäjä) ja yrittäjä, Zolan Oy.

Koulutan ja konsultoin sekä toteutan visuaalista markkinointia, teen näyteikkunoita ja tuotteiden esillepanoa myymälöissä eri yritysten tarpeisiin ja hyvin erilaisille yrityksille / toimeksiantajille. Siis räätälöityä visuaalisista markkinointia. Toimenkuvaani kuuluu myös tilojen stailaus sekä kirjan kustannustoimintaa. Olen kirjoittanut kaksi visuaaliseen alaan liittyvää kirjaa Visualistin työkalupakki ja Visuaalinen myyntityö.

ennen-3

Mitä on visuaalinen markkinointi?

Visuaalisen markkinoinnin tavoite on saada rahaa kassaan erilaisia visuaalisia keinoja hyödyntäen, asiakkaat ostavat silmillään. Visuaalinen markkinointi vetoaa näköaistiin. Kun näemme esim. mieleisen muotoisen tai värisen auton, se voi olla kimmoke ostopäätökseen. Mutta jos saisimme vain haistella eri autoja, niin emme tekisi kovinkaan helposti ostopäätöksiä. Visualisuus viehättää ja innostaa kuluttajaa hankintoihin. Visuaalinen markkinointi perustuu tutkittuun tietoon (neuropsykologia) asiakkaan käyttäytymisestä ja liikkumisesta myymälätilassa. Suomessa vähittäiskaupat tekevät tutkimuksia, joilla pyritään ymmärtämään mikä kiinnostaa kuluttajaa myymälöissä.

 

Puhutaan visuaalisesta myyntityöstä ja visuaalisesta markkinoinnista, mitä eroa on visuaalisella myyntityöllä ja visuaalisella markkinoinnilla?

Ero visuaalisella myyntityöllä ja visuaalisella markkinoilla on helposti hahmoteltavissa, josvaikka vertaa sitä erääseen toiseen ammattikuntaan: sairaanhoitajaan ja lääkäriin. Myyntityö on sairaanhoitajan hommia ja laajemmat visuaalisesti hieman haastavammat hoitaa lääkäri eli se visuaalinen markkinointi.Visuaalinen myyntityö
Visuaalinen myyntityö tapahtuu myymälän sisällä, tuotteiden tai kampanjan kaupallisella ylläpitämisellä ja siistimisellä. Visuaalista myyntityötä tekevät myyjät myymälässä. Myyjät toimivat usein visualistin antamien ohjeiden mukaan. Alaa opiskelevat liiketaloudenperustutkintoa opiskelevat, jotka voivat merkonomin tutkintoa suorittaessaan ottaa valinnaisena Visuaalinen myyntityö -kurssin .
Visuaalisen myyntityön tutkinnon ammattitaitovaatimukset ovat:

  •  toteuttaa tuotteen, tuoteryhmän tai palvelun esillepanon tai kampanjan
  • ylläpitää ja seuraa esillepanon tai kampanjan ilmettä
  • tuottaa asiakasinformaatiota

Visuaalinen markkinointi

Markkinointiviestinnän ammattitutkinnon eli visuaalisen markkinoijan koulutuksen suorittanut voi käyttää visualistin tai visuaalisen myynninedistäjän ammattinimikettä. Tämä ammattitutkinto on huomattavasti laajempi kuin merkonomin valinnainen visuaalisen myyntityön lyhyehkö kurssi. Markkinointiviestinnän opiskelija tulee mm. tietää mitä on design management, visuaalinen identiteetti ja olla vahva erilaisten tilojen hallinnassa. Visualisti (entinen nimike somistaja) tekee paljon suunnittelutyötä ja jakaa tarvittaessa ohjeita muille myymälässä työskenteleville. Visuaalinen markkinoija toimii pääsääntöisesti pienyritysten myymälässä tai ketjuliikkeiden palveluksessa sekä messusomistamoissa.
Visuaalisen markkinoijan tutkinnon ammattitaitovaatimukset ovat:

  • eri tapahtumien koordinointi
  • messu- ja näyttelyjärjestelyt sekä asiakastapahtumat
  • kampanjoiden ja markkinointimateriaalien suunnittelua
  • suunnittelee ja toteuttaa kaupallisia tuotteiden esillepanoja myymälässä
  • huolehtii käytännössä koko myymälän tai muun tilan visuaalisesta ilmeestä
  • suunnittelee ja toteuttaa näyteikkunat
  • vastuu valaistuksesta ja myymäläkalusteista

 

Millainen vaikutus visuaalisella markkinoinnilla on myyntiin?

Eräs opiskelijani päätti todistaa kuinka paljon enemmän saadaan myytyä, jos tuotteiden
esillepanoon myymälässä hieman satsataan, lisätään suunnittelua ja toteutusta. Esimerkki on vain yhden hyllyn pääty. Ajattele, jos vaikka koko osasto tai koko myymälä ”veivattaisiin” kaupalliseen kuntoon, millainen kilinä kassassa olisikaan ?

Tässä lukuja siitä miten esillepanoihin satsaaminen vaikutti liikevaihtoon pienellä alueella 3 viikon kuluessa:

  • Kukkalannoitteiden myynti +116 %
  • Kesäkukat + 91 %
  • Vihannespussien + 61 %
  • Kukkien ravinnepuikot +13 %
  • Kastelukannut myytiin loppuun
  • Kaikki kukka-amppelit myytiin loppuun

 

Olet ollut pitkään alalla, miten ala on mielestäsi kehittynyt?

Silloin kun tulin alalle, somistaja käytti 80% työajasta näyteikkunoiden suunnitteluun, rekvisiitan tekoon, maalaamiseen ja rakentamiseen. Teimme paljon käsillä töitä, kuten poraamista, sahaamista, ompelua jne. 20% työajasta hoidimme myymälän sisäilmettä, kampanjan pystyttämistä ja osastojensiirtoja.
Nyt tilanne ajan käytön suhteen on juuri päinvastainen. 20% työajasta menee näyteikkunamainontaan ja 80% menee tuotteiden kaupalliseen esillepanoon myymälän sisällä sekä virikkeelliseen myymälämilijöön suunnitteluun ja toteutukseen.
Ala oli ennen hyvin miehinen, vain muutama nainen oli somistaja. Miehet ovat nyt kadonneet ja ala on ns. fyysisesti keventynyt. Samalla ammatin arvostus on huomattavasti vähentynyt Suomessa. Ulkomailla alan ammattilaiset ovat edelleen arvostettuja ja suuria taitelijoita sekä hyvää palkkaa nauttivia. Aivan elinehto esim. Lontoon luxury department Harvey Nicholsille on se, että talossa on monta todella huippusomistajaa. Tämä tavaratalo ei teippaa näyteikkunoita umpeen eikä ylenkatso tätä ammattikuntaa.

 

Omasta kulmastani katsottuna visuaalisen markkinoinnin vaikutusta ei ymmärretä tai sitä hyödynnetään hyvin vähän. Miten sinä koet tämän?

Kyllä, just näin! Koen sen ihan samalla tavalla. Todellakaan ei meillä ymmärretä eikä hyödynnetä alan ammattilaisia, vaan koetaan se pelkkänä kuluna. Se on sääli, koska rahanpitäisi kiertää, varsinkin näinä aikoina. Visuaaliset investoinnit ovat rahallisesti pieniä summia mutta ne maksavat itsensä takaisin, usein monikertaisesti.
Osalla kuluttajista on edelleen työpaikka ja he saavat palkkaa. He haluavat shoppailla, ostaa vaikkapa lemmikilleen sen kalleimman Burberry kaulapannan mikä kaupasta löytyy. Halvassa tuotteessa on pieni kate, kalliissa tuotteessa on iso kate, kumpaa siis kannattaisi tuoda hyvin esille?

Olenkin visualistiin investoimiseen liittyen tehnyt laskelman: Visualistin palvelut maksaa yleensä noin 50 euroa tunti (+alv) ja tietysti pitää ajatella mikä on hyöty myyntiin nähden, jolloin on mietittävä kuten missä tahansa investoinnissa, mikä on tuotto-odotus. Laskelman pääset lukemaan postauksesta Lisämyynnillä lisää liikevaihtoa.

 

Ruotsalaiset ketjut tuntuvat olevan visuaalisen markkinoinnin hyödyntämisessä myynninedistäjänä suomalaisia edellä. Mistä luulet asian johtuvan?

Ruotsalaiset osaavat tehdä rahaa ja luoda työpaikkoja. He tekevät bisnestä hyvin monilla eri aloilla (auto, alkoholi, elektroniikka, kukka-ala, musiikki, muoti, sisustus, rakentaminen,pankki, jne. jne.) Ikea on valittu monena vuotena parhaaksi työpaikaksi eli työntekijät viihtyvät hyvin talossa. Hyvä johtaminen on yksi Ikean valtti, toinen on virikkeellinen myymälä. Mitä paremmin visualistit ovat työnsä tehneet, sitä paremmin kauppa käy.
Visualisuuden arvostus ei ole koskaan hävinnyt Ruotsissa, he tietävät sen rahallisen arvon ja tuoton. Siksi melkein joka ainoassa heidän ketjumyymälässään on palkkalistoilla yksi tai useampi visualisti. Sijoitettu panos moninkertaistuu. Me Suomalaiset olemme ilmeisesti sitten ymmärtämättömiä bisneksen teolle, kun täällä vastaavaan ei ylletä vaikka keinot ovat tiedossa. Ehkä Suomesta puuttuu joustavuus ja muuntautumiskyky muuttuviin tilanteisiin kaupan alalla…

 

Oletko joutunut tai joudutko taistelemaan ennakkoluuloja vastaan työsi suhteen?

No, jotain ennakkoluuluja on, yksi on työn hinnoittelu. Kuvitellaan, että tämä työ on ihan älyttömän kallista. Vaikka eihän se sitä ole, kunhan sen tekee tavoitteellisesti ja on realistiset tuotto-odotukset. Toinen esimerkki voisi olla : pienen kivijalkamyymälän yrittäjä tekee kaiken itse (sisäänostot, kirjanpidon, myyntityön, siivouksen jne.) Hänellä on usein erittäin vankka tuotetietous mutta puuttuu tieto visuaalisen markkinoinnin mahdollisuuksista. Eikä hän missään nimessä halua ottaa tätä tietoa vastaan…. just eilen keskustelin erään yrittäjän kanssa, kun ehdotin myymälän ilmeen fiksausta : ”Ei, ei, minä fokusoin omaa työtäni, en pidä tarpeellisena myymälän selkeytystä.” Ja todella tämä myymälä olisi tarvinnut päivittämistä. Sekava tuotteiden esillepano, selkeä kulkuväylä puuttui, kassa oli kaatopaikka… On muistettava katsoa myymälää asiakkaan silmin, mielellään joka päivä.

 

Millä tasolla alan koulutus on?

Puurot ja vellit menevät usein sekaisin, visuaalisen myyntityön oppilas luulee olevansa visualisti. Näinhän se ei ole, visualisti koulutus on huomattavasti syvempi, laajempi ja monitahoisempi. Mielestäni Suomessa olisi hyvä olla, ulkomaiseen tapaan, ammattikorkeakoulutus visualisteille. Se nostaisi yleisesti visualisuuden tasoa, ammatinarvostusta ja selkeyttäisi käsitteitä. Rahasta ei varmaan voi koskaan kaupallisella alalla puhua liikaa, joten on hyvä että olet ryhtynyt luennoimaan visuaalisen markkinoinnin mittaamisesta ja euroista.

 

3 vinkkiäsi kauppiaalle myynnin kasvattamiseen.

  1.  Mikä on kohderyhmäsi, kuka siis on asiakkaasi?
  2. Miltä myymäläsi näyttää? Onko tila selkeä, houkutteleva, toimiva ja valaistus kunnossa?
  3. Miten huomiot lisämyynnin? Listaa kolme parasta tuotettasi. Minne ja miten sijoitat ne?

Kuvaesimerkissä muutamia asioita (vie hiiri lampun päälle):

ennen-2

Kiitos Annika!

Annika Hirven löydät osoitteesta: visuaalinenmarkkinointi.fi

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Osa 1 Verkkokaupassa hyödyntämätön voimavara: verkkovisualisti

Olen kolmisen vuotta tutkinut ja touhannut verkkokaupan visuaalisen markkinoinnin parissa. Luonut siitä luennon ja ryhtynyt väkertämään kirjaa aiheesta. Tänään kuitenkin päätin, että miksi en loisi kirjastani blogipostaus -sarjoja, sillä aihe on niin uusi täällä Suomessa.

Ensimmäiset kolme osaa selventävät Suomessa täysin tuntematonta työnkuvaa verkkovisualisti.

Jatko osissa kerron mitä ovat elämykset verkkokaupassa: sivuston sisältö, etusivu, tuotekuvat ja tuotekuvaukset ja arvostelut. Sitä seuraa osiot ymmärrä asiakasta: tuotekategoriat ja tuotehaku. Viimeisin osio pureutuu myyntiin: lisämyynti ja ristikkäismyynti. 

Osa 1 ole hyvä!

Digitalisaatio muuttaa monen työnkuvaa ja ammatteja, jopa tekee osasta tarpeettomia. Sen lisäksi se luo uusia työpaikkoja. Yksi Suomessa täysin hyödyntämätön työnkuva on verkkokaupan visualisti tai verkkovisualisti, (engl. E-commerce Merchandiser tai Online Merchandiser).

Tämä on kolmiosainen blogi -kirjoitus, ensimmäisessä kerron mikä on verkkovisualisti, toisessa osassa pureudutaan siihen mikä on verkkovisualistin työnkuva ja kolmannessa kerron mitkä ovat verkkovisualistin ja kauppiaan työkalut.

Mitä tarkoittaa verkkovisualisti?

Sally McKenzie, verkkokaupan konsultti, aloitti ensimmäisen työnsä verkkokaupan parissa melkein 20 vuotta sitten. Käytännössä hän toimi silloin verkkovisualistina (Online Merchandiser) mutta sitä ei vielä silloin osattu kutsua sillä termillä. Myöskään työvälineet eivät olleet kummoisia verrattuna nykypäivään. Hän luotti omaan kaupalliseen intuitioonsa ja työhön kuului paljon manuaalista työtä, jotta hän sai tuotteet verkkokaupassa houkuttelevasti esiteltyä ja helposti löydettäviksi. (ecommerceconsulting.com,Sally McKenzie, 2015.)

Melkein kahdessakymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Verkkovisualistin työnkuva on kehittynyt yhdeksi kriittisimmistä ja halutuimmista työpaikoista verkkokaupankäynnissä. Suomessa tämä työ ei vielä (vuonna 2016) ole kovinkaan tuttua, itse asiassa koko nimikettä ei vielä Suomessa tunneta. Tähän on kuitenkin varmasti tulossa muutos.

Minun näkemykseni mukaan verkkokauppojen kilpailukenttää muuttamaan tarvitaan henkilöitä, jotka tulevat digimaailman ulkopuolelta, tekijöitä, jotka ajattelevat digiboxin ulkopuolelta. Tämän vuoksi on hyvä, mikäli verkkovisualisti ei olekaan se koodari, joka yleensä miettii mikä on mahdollista ja mikä ei, vaan hän on se joka on palkattu ajattelemaan visuaalisesti, miettimättä mikä on mahdollista. Näin saattaa syntyä uusia oivalluksia, jotka yhdessä koodaajan kanssa tehdään mahdollisiksi. Huom! Verkkovisualisti erooaa graafisesta suunnittelijasta siinä, että hän on tuotteiden kaupallisesti esillelaittaja (visual merchandiser), ei niinkään visuaalisen ilmeen suunnittelija.

Sally McKenzie kirjoittaa, kuinka hän jatkuvasti yllättyy törmätessään yrityksiin, jotka eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota tähän kriittiseen verkkomyynnin alueeseen. Vaikka visuaalinen markkinointi verkossa on tärkeää, on verkkovisualistin työ useimmiten käsitetty väärin.

Mikäli sinulla ei ole vähintäänkin yksi henkilö vastuussa verkkokaupan visuaalisesta markkinoinnista, saattaa olla että menetät tilaisuuden esitellä tuotteet houkuttelevammin, jonka avulla voisit nostaa konversioprosenttiasi ja keskiostoksen arvoa. Verkkokaupat, joiden valikoima on laaja, tarvitsevat luonnollisesti tiimin, joista kukin vastaa omasta tuotekategoriastaan. Huolimatta erilaisista työkaluista, joista olet saattanut jopa maksaa, eivät tuota maksimaalista hyötyä, ellei sinulla ole ketään, joka käy läpi dataa ja sen avulla työstää sivustoa parempiin tuloksiin. Kaikki se markkinointiin kulutettu raha voi olla turhaa, ellei verkkomyymälääsi ole tavoitteellisesti “somistettu”. McKenzie vinkkaa.

Mikä sitten on hyvä verkkovisualisti? Menestyneet verkkovisualistit ovat yleensä taustaltaan visualisteja tai sisäänostajia. He ymmärtävät dataa ja osaavat hyödyntää intuitiotaan kehittäessään tehokkaampia keinoja tuotemyyntiin. He eivät välttämättä ole tietokone-eksperttejä mutta verkkovisualistilla tulee olla riittävät tekniset taidot, sillä työskentely tapahtuu verkkoympäristössä ja parannuksia tehdään teknisillä apuvälineillä. Verkkovisualistilla olisi hyvä olla työkokemusta ja asiakaspalvelukokemusta kivijalkamyymälästä. Näin hänellä on kosketuspintaa asiakaskäytökseen.

Verkkovisualistin tulisi olla yhteistyökykyinen, osallistua tai antaa ehdotuksia sivuston ulkoasun suunnitteluun, ideoida uusia ominaisuuksia ja työkaluja sivustolle, hoitaa tarjouksien ja muun markkinoinnin suunnittelua ja pitää huolta siitä, että tuotevalikoima on optimaalinen.

Suomesta puuttuu vielä kokonaan koulutus verkkovisualisteille. Kiinnostaisiko yhteistyö kanssani luoda uusi ammattikunta Suomeen? Ota yhteyttä!

Seuraavassa postauksessa kerron, mikä on verkkovisualistin työnkuva.

-Anna

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Haastattelussa: Relove Noora Hautakangas

Töölöntorin kupeesta Helsingistä löytyy upea Relove, kirpputori ja kahvila, jota Noora Hautakangas ja Reetta pyörittävät. Kirpputorin ei tarvitse näyttää kirpputorilta. Relove näyttää, että kirpputori voi olla myös tyylikäs.

IMG_3303

Noora kertoo, että positiivista palautetta on annettu suoraan kasvotusten, tällaista on kaivattu ja Töölössä etenkin. Samalla on kyselty mistä konsepti on tullut? Onko tämä jostain maailmalta? ”Tää on Soinilainen konsepti” Noora naurahtaa.

Nooralle kirppistely on ollut aina rakasta, häntä viehättävät tarinat tavaroiden takana. ”Kirpputoreilla tavaroista tulee uniikkeja, ne ovat vain tässä ja nyt saatavilla.”

Konsepti on ollut 10 vuotta päässä hautumassa, yhtenä vaikuttimena muun muassa se mikä määrä jätettä, etenkin tekstiilijätettä maailmassa syntyy. On niin paljon kauniita esineitä! Konsepti alkoi syntyä elämyksestä, kirpputori voi myös olla elämyksellinen ja siellä voi olla kauniit esillepanot. Myymälä on paljon houkuttelevampi ja kaupallinen, kun rakennetaan kokonaisuuksia ja selkeyttä. Kierrätetty tavara ansaitsee yhtä hyvän kohtelun kuin uusikin tavara.

IMG_3290

Relovessa oleva kahvilapuoli on saanut vaikuttimet Euroopasta. Noora halusi tuoda kahvilaan etenkin eurooppalaista tapaa katsella ohikulkijoita kahvittelun lomassa. Tämä onnistuukin hyvin ikkunan edessä istuskellen ja kahvilan antimista nauttien. Kahvilaa pyörittää kokki Maria ja keittiöpäällikkönä toimii Mari. Tavoitteena on ollut tehdä asiat mahdollisimman hyvin ja tinkimättä laadusta. Kahvilapuolellakin palvelu on äärimmäisen tärkeää, se vaikuttaa asiakkaan kokemukseen. ”Jos palvelu ei pelaa, ei puitteet pelasta.” Noora muistuttaa.

Asiakkailta kysellään jatkuvasti palautetta ja toiveita siitä mitä he haluavat. Raaka-aineet ja tuotteet lähtevät heti vaihtoon mikäli ne eivät miellytä, laadusta ei tingitä. ”Tavoitteena on saada omat tuotteet ja brändätä ne, konsepti ja kokonaisuus näyttää paperilla niin paljon helpommalta mutta toteuttaminen onkin sitten haasteellisempaa.” Noora summaa.

IMG_3288

Noora etsi sopivaa tilaa kaksi vuotta. Tilan löydyttyä, hän ensin ajatteli, että 300 neliöinen pankin entinen tila on liian iso. Ajatus oli tehdä pienimuotoisesti, mutta asukkaat ympärillä toivoivat olohuonetta, jossa voi oleskella. Ja koska tilaa on, on myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi myymälässä oleva pop-up tuo tila lisää elävyyttä ja brändit saavat näkyvyyttä ja uudet merkit pääsevät kokeilemaan tuotteidensa menekkiä.

IMG_3286

Liiketilan suunnittelu on Nooran käsialaa, tarjoukset pyydettyään arkkitehdiltä Noora totesi, että parempi tehdä itse. Mira Rahkonen, Kokokuvasta antoi brändäysapua Reloven some-kampanjointiin ja isompaan kuvaan. Nooralla on kuitenkin ollut visuaalinen ilme jo pitkään päässä, hän on tehnyt kuvakollaaseja ja käyttänyt suunnittelussa apunaan muun muassa Pinterestiä.

Relove avattiin huhtikuussa, avaaminen pitkittyi, kun Noora teki kaiken mitä pystyi itse. Toisaalta positiivista oli se, että sai olla kaikessa mukana, remontti kuitenkin teetettiin. Remonttia tehtiin noin 3 kuukautta ja tila meni kokonaan uuteen uskoon. Välillä oli raskasta ja osan asioista olisi varmasti voinut tehdä myös toisin. Myymälässä valaistus on tärkeää, siitä ei tingitty. Noora halusikin sellaisen valaistuksen, jota voidaan säätää. Bisnespuolta ei sovi unohtaa, Noora muistuttaa. Kannattavuuslaskelmat on tehty sisustukselle ja kahvilalle sekä kirppispuolelle, joten bisnes on mukana vahvasti. Kaiken kaikkiaan Noora on tyytyväinen lopputulokseen.

Tiloja voi myös vuokrata  ja tulossa onkin tapahtumia korkkarikoulusta joogaan.

Noora kannustaa kaikkia toteuttamaan unelmiaan ja uskomaan itseensä, se on tahtotila. ”Kun vaan haluaa ja tavoittelee, siihen pystyy pääsemään. Ei ole esteitä on vain hidasteita.”

”Pitää olla rohkeutta kokeilla asioita ja jos menee mönkään niin sitten vaan tehdään uudelleen.” Noora Hautakangas

Kirppistelemään pääsee myös Reloven verkkokaupassa ja oman pöydän voi kätevästi varata netissä.  Toivotan onnea ja menestystä Nooralle ja Reetalle!

Kiitos haastattelusta Noora!

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Miten tehdä myynnin kasvutavoitteesta helpommin saavutettava?

Lisämyynti on tärkeä seikka myynnin kasvattamisessa. On helpompaa myydä enemmän jo mymälään astuneelle asiakkaalle kuin saada asiakkaita astumaan sisään myymälään enemmän. Tilikaudelle olisi suotavaa tehdä myynnin kasvutavoite. Usein tämä kasvutavoite tuntuu kuitenkin vaikealta saavuttaa, esimerkiksi, jos 200 000 euron liikevaihtoa halutaan kasvattaa 10% tarvitaan silloin 20 000 euroa lisää myyntiä. Etenkin myyjille tämä summa voi vaikuttaa hankalalta hahmottaa päivittäisessä työskentelyssä.

Alla olevassa videossa käyn läpi simppelin kikan, jolla myynnin kasvutavoite saadaan helpommin hahmotettavaksi. Videon kesto 2.45 min.

  1. Pilko tavoite:
    • Kuukausi
    • Viikko
    • Päivä
  2. Jaa tavoite
    • Esim. 10 asiakkaalle 6,20 euroa enemmän.
    • Tuotetasolle esim. yksi 62 euron tuote päivässä
Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Haastattelussa Made of Sundays

Haastattelussa Thomas Leppä, design collective Sundays ja Made of Sundays verkkokaupan tiimistä, jossa hääräävät myös Alba ja Gemma.

Kiinnostuin Made of Sundays verkkokaupasta, joka on listattu myös The Best Designs -sivustolla, sen visuaalisen ilmeen ja kiinnostavien tuotteiden vuoksi.

1. Teillä on suomalaiseen verkkokauppatarjontaan nähden visuaalisesti miellyttävät sivut, jotka tukevat brändiänne. Miten päädyitte rakentamaan sivut, ilmeen ja kuka sen toteutti?

Kauppamme on elänyt aika lailla kaksi- ja puolivuotisen taipaleemme aikana. Kehityssyklimme on huomattavasti peruskauppaa nopeampi sillä teemme kaiken sivustoon liittyvän in-house. Vahvuuksiimme kuuluu se, että yksi omistajista myös pyörittää omaa suunnittelutoimistoa, näin voimme tehdä suurimman osan markkinoinnista, brändisuunnittelusta sekä kaupan toteutuksesta itse. Käytettävissä oleva aika on tietysti rajallinen, joten sikäli meidän on tarkkaan mietittävä mihin se aika käytetään. Alustana käytämme nykyään Shopifytä (aloitimme suomalaisella Mycashflowlla), joka tarjoaa loistavat puitteet nopealle kaupan kehitykselle. Teemme myös aina kaikki muutokset suoraan kauppamme live-versioon, joten voi helposti olla päiviä jolloin kauppa ei toimi kun me säädämme siellä jotain (asia joka luultavasti aiheuttaa pientä kauhua monessa web-developerissa). Nopea toteutus kuitenkin antaa sen edun että jatkuvalla syötöllä voimme testata eri työkaluja ja uusia ratkaisuja joista kuitenkin vain pieni osa loppujenlopuksi jää meillä pidempiaikaiseen käyttöön. 
thomas
2. Miten näette verkkokauppaskenen Suomessa? Mihin suuntaan olemme menossa? 
Selkeästi parempaan. Markkinoille on tullut uusia työkaluja ja kilpailijoita, jotka tarjoavat enemmän mahdollisuuksia myös pienemmille suomalaisille verkkokaupoille. Maksaminen, logistiikka sekä pilvessä toimivat verkkokauppa-alustat ovat kaikki kehittyneet huimasti viime vuosina, pullonkaulaksi muodostuu nykyään usein verkkokauppias itse, joka ei välttämättä tunne kaikkia saatavilla olevia työkaluja. Kehityksen mukana pysyminen on toki haaste, mutta en näe estettä sille etteikö suomalainen verkkokauppa voisi menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla. Suurempana huolenaiheena näen EU:n tulevaisuuden ja yhteinäisen isomman markkina-alueen tulevaisuuden. Jos verrataan eurooppalaisia kauppoja yhdysvaltalaisiin, on meren toisella puolella huomattava etu mitä tulee markkinoiden kokoon sekä saavutettavuuteen.
3. Mikä aiheuttaa eniten haasteita teille? 
Suurin haasteemme on selkeän maantieteellisen kohderyhmän puuttuminen. Myyntimme jakautuu tasaisesti ympäri eurooppaa, ja noin 40 jälleenmyyjämme löytyvät ympäri maailmaa, joten meillä ei ole tiettyä paikallista kohderyhmää joihin kohdistaa markkinointia. Koska pääkielemme on englanti, ja sen vuoksi meidän on vaikea suoraan markkinoida sosiaalisten medioiden kautta esim. Ranskaan, Saksaan, Hollantiin tai Espanjaan. Suomi on myös markkinana liian pieni meidän kaltaiselle niche-tuotteen valmistajalle. Näin ollen meidän on luotettava vahvemmin hyvän asiakaspalvelun sekä laadukkaiden tuotteiden kautta tapahtuvaan sanan kiertämiseen. 
Muut haasteet ovat käytännönläheisiä ja liittyvät tuotantoon ja resurssienhallintaan. Valmistamme, pakkaamme ja lähetämme lähes kaiken itse, joten aika on meillä hyvin rajallinen resurssi. Emme kuitenkaan ole valmiita tinkimään laadullisista periaatteistamme, ja haluamme myös tulevaisuudessa varmistaa että tuotteemme valmistetaan käsin sellaisten ihmisten toimesta jotka oikeasti välittävät. Kuka tahansa on tervetullut käymään studiollamme, jossa teemme kaiken käsin.
4. Millä tavoin hankitte näkyvyyttä verkkokaupallenne netin ulkopuolella? Onko teillä pop-up toimintaa, messuja jne?
Tämä on selkeästi yksi heikkouksistamme, sillä emme tällä hetkellä juuri hanki näkyvyyttä netin ulkopuolella. Osallistumme vuosittain Helsinki Design Markettiin kaapelitehtaalla, mutta siihen se jääkin. Studiomme sijaitsee katutasossa Eurantiellä Vallilassa, ja siellä on aina ovi auki jos joku haluaa poiketa kahville, mutta mitään suoranaista kivijalkamyyntiä ei ole. Myös jälleenmyyjistämme selkeästi suurin osa on verkkokauppoja, joten arvostamme suuresti heitä joilla myös on kivijalkaliike. Haluaisimme olla huomattavasti vahvemmin läsnä myös katutasolla, mutta toistaiseksi resurssimme eivät ole riittäneet kaikkialle. Päätuotteemme luonne (seinä-, laptop- ja ovitarrat) on myös sellainen, että se soveltuu erityisen hyvin verkkoon jossa on helpompi esitellä tuotteen lopullista käyttöä kuvina. 
albagemma2
5. Sivustonne löytyy kansainväliseltä sivustolla, jossa esitellään visuaalisesti mielenkiintoisia verkkokauppoja ja sivustoja, oletteko saaneet sitä kautta paljon näkyvyyttä?
Kyllä, mutta näkyvyyden laadusta voidaan olla montaa mieltä. Inspiraatiosivustoja käyttää lähinnä suunnittelijat, mainostoimistot, toteuttajat sekä muut verkkokauppiaat, joten on luonnollista ettei sitä kautta juuri lisämyyntiä tule (mikäli ei myydä jotain juuri näille ryhmille suunnattua). Web-gallerioista tuleva liikenne aiheuttaa myös pientä sekaannusta analytiikkapuolella, sillä lyhyt vierailu ja välitön poistuminen on melko tavallista, kun haetaan vain nopeaa inspiraatiota tai tiettyä toteutustapaa. Riippuen vähän galleriasta voi piikki kävijämäärissä olla hyvinkin suuri, mutta konversioiksi nämä kävijät eivät yleensä muutu. 
6. Millaista palautetta olette saaneet asiakkailta sivuston käytettävyydestä ja visuaalisesta ilmeestä?
Tähän mennessä pelkkää hyvää. Enemmän kiitosta saa kuitenkin tapamme kommunikoida asiakkaan kanssa kaupanteon aikana ja sen jälkeen. Laitamme paljon aikaa ja vaivaa copy-teksteihin ja kiinnitämme erityistä huomiota kaupan jälkeiseen kommunikaatioon (kiitosviestit, palautekysely, käsin kirjoitetut laput tilausten mukana yms.), ja sen myös huomaa asiakaspalautteissa. Palautteemme on tähän saakka ollut keskiarvoltaan 5/5, ja olemme valmiita tekemään töitä sen eteen, että näin myös on tulevaisuudessa. 
7. Sivustonne kielet ovat englanti ja espanja, olette päättäneet lähteä suoraan kansainvälisille markkinoille. Onko suomenkielen puutteesta tullut millaista palautetta?
Teimme itseasiassa ensimmäisen version kaupastamme sekä englanniksi että suomeksi. Koska heti alusta saakka kuitenkin selvisi, että suurin osa tilauksista tulee kansainvälisiltä markkinoilta, päädyimme suhteellisen nopeasti sulkemaan suomenkielisen puolen ihan puhtaasti ajan puutteen takia. Meillä ei pienenä yrityksenä yksinkertaisesti ollut aikaa alussa kääntää kaikki sisältö suomeksi, varsinkaan kun näytti siltä ettei se tuottanut toivottua tulosta. Ratkaisu on tietysti johtanut siihen, ettei meitä juuri ollenkaan tunneta kotimaan markkinoilla, joka ei tietysti missään nimessä ole hyvä asia. Tasaisin väliajoin kuulemme asiakkaista, jotka ovat törmänneet kuviimme Instagramissa tai Pinterestissä ja vasta paljon myöhemmin heille on selvinnyt, että valmistamme kaiken Suomessa. Totuus on kuitenkin se, että tuotteemme ovat selkeästi niche-markkinolle suunnattuja, eikä Suomessa välttämättä löydy tarpeeksi potentiaalisia asiakkaita. Käänsimme juuri sivustomme espanjaksi muutama kuukausi takaperin, ja katsomme parhaillaan mikä tämän käytännön vaikutus liiketoimintaamme on. Juuremme ovat Suomessa sekä Espanjassa, joten tämä oli looginen ratkaisu. 
door-decal-2
8. Kolme must know juttua yrittäjille verkkokauppaa rakennettaessa ja suunniteltaessa.
1. Verkkokauppa ei ikinä ole valmis, joten älä odota liikaa sen ulostulon kanssa. Oikea työ alkaa vasta silloin, kun verkkokauppa on julkaistu, joten parempi tulla nopeasti ulos puolivalmiin kaupan kanssa kuin odottaa siihen, että kaikki on täydellistä. Näemme vieläkin valitettavan usein (varsinkin uusia) verkkokauppayrittäjiä, jotka panostavat kaiken aikansa ja energiansa siihen yhteen ja suureen verkkokaupan avaushetkeen, jonka jälkeen helposti iskee lamaannus, kun alkurysäyksen jälkeinen liikenne putoaa miltein olemattomaksi. Verkkokauppa vaatii ennen kaikkea aikaa. Tässä juostaan hyvin pitkää maratonia, ei pikajuoksua. 
2. Älä käytä aikaasi epäolennaisuuksiin. Netti on täynnä elämää mullistavia ohjeita, mutta oikotietä onneen ei ole olemassa. Napin vihreä väri ei kasvata myyntiä, eikä otsikossa olevat avainsanat maagisesti tuo sinua Googlen etusivulle. Kuuntele konsultteja ja asiantuntijoita, mutta pidä aina myös oma järki mukana varsinkin, kun kyseessä on ihminen jolla on oma lehmä ojassa. Kiinnitä huomiosi kokonaisuuteen sekä asiakaspalveluun, sillä hyvä ja ihmisläheinen palvelu erottuu aina edukseen. 
3. Käytä olemassa olevia työkaluja hyväksesi, äläkä keksi pyörää aina uudestaan. Lähes kaikki on jo tavalla tai toisella tehty, joten kun se ensimmäinen idea herää mielessä ota heti hakukone käyttöön ja etsi mikäli tarvittavat työkalut jo löytyvät. Varsinkin pienten verkkokauppojen  kannattaa mahdollisuuksien mukaan integroitua myös muihin online-kauppapaikkoihin ja yhteisöihin (meidän oma myynti tapahtuu 50/50 oman kaupan ja Etsyn kautta). Kannattaa suosia verkkokauppa-alustoja jotka tarjoavat hyvät olemassa olevat työkalut integrointeihin, koska kaikki mahdollinen apu ja tuki on verkkokauppiaalle tarpeen. 
Kiitos Made of Sundays! Löydät heidät Instagramista ja Facebookista
Kuvat ©Made of Sundays
Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Visual merchandising verkkokaupassa ei pitäisi olla käytettävyyden este

Olen törmännyt kummalliseen ilmiöön viedessäni eteenpäin sanomaa verkkokauppojen visuaalisen markkinoinnin tärkeydestä. Jos et tiedä mitä tarkoittaa verkkokaupan visuaalinen markkinointi, voit lukea siitä täältä ja täältä.

Ja nyt siihen kummalliseen ilmiöön. Näyttäisi olevan vallalla yleinen käsitys, että visuaalisesti mielenkiintoinen ja näyttävä verkkokauppa tehdään käytettävyyden ja kaupallisuuden kustannuksella. Johtuuko tämä käsitys siitä, että verkkokauppoja tekevät osaavat kyllä teknisen toteutuksen, tutkia erilaisia analyticseja mutta eivät ymmärrä vähittäiskaupasta ja asiakkaista mitään. Saattaa olla, että kyse on myös muutosvastarinnasta. Useimmiten esimerkiksi nostetaan Amazon, jolla pyyhkii niin hyvin, että mitään ei kannata herran tähden mennä tekemään toisin vaikka Amazon on visuaaliselta ilmeeltään tylsääkin tylsempi ja sekava. Jos asioita ei koskaan vietäisi eteenpäin eikä koskaan uskallettaisi kokeilla uusia tapoja, olisi meillä aika takapajuiset oltavat täällä.

Visuaalisen markkinoinnin tarkoitus on nimenomaan kaupallistaa ja edistää myyntiä. Se on tuotteiden esillapanoa kaupallisesti, visual merchandising. 

Mikäli visuaalisuus haittaa käytettävyyttä, silloin verkkokauppojen tekijät eivät osaa hommaansa eivätkä ymmärrä miksi ja mitä ovat tekemässä. Ihminen on visuaalinen ja verkkokaupassa visuaalinen markkinointi on jopa tärkeämpää kuin perinteisessä kivijalassa sillä tuotekuvat ja videot, verkkokaupan yleinen ilme, tuotekuvaukset, tuotekategoriat ja niin edelleen ovat niitä asioita, joiden avulla voi erottua kilpailijasta ja auttaa asiakasta ostopäätöksessä sekä houkutella kauppaan. Nämä ovat kaikki osa verkkokaupan visuaalista markkinointia, sillä ne ovat osa tuotteiden esillepanoa. Lisäksi, visuaalisuus on keino luoda niitä tärkeitä elämyksiä, joita kuluttajat haluavat.

Visuaalinen markkinointi on yrityksen imagon luomista, ostamisen helpottamista ja se tulisi olla huomioitu kivijalasta virtuaalimaailmaan. Verkkokauppa on vähittäiskauppa, joka toimii virtuaalisessa maailmassa, silti kaupankäyntiin pätee samat periaatteet, houkuttele asiakas asioimaan kaupassa ja ostamaan sieltä. Mitä mielenkiintoisemmalta kauppasi näyttää ja mitä helpompaa ostaminen kaupassa on sitä paremmin sinulla pyyhkii.

12

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Tavoitteilla on väliä

Tavoitteilla on väliä. Ne määrittelevät sen mihin pitäisi olla menossa. Täältä voit lukea 7 vinkkiä tavoitteiden asettamiseen.

Liiketoiminnassa tarkoitus on tehdä rahaa, jotkut haluavat tehdä sitä enemmän toiset vähemmän. Sanon sen vielä kerran, kyse on rahasta. Mikäli se ei ole sinulle ok, kannattaa vaihtaa lajia. Tavoitteiden asettaminen tulisi olla myös rahallista, ei riitä että tekee pelkästään tavoitteita yleiseen liiketoimintaan nojaten. On tehtävä rahalliset tavoitteet kullekin tilikaudelle, seurattava tavoitteiden saavuttamista ja tehtävä korjausliikkeitä.

Tämä rahallisten tavoitteiden asettaminen on budjetointia. Liiketoimintaa ei ole järkevää tehdä siten, että aloitetaan tilikausi miettimättä lainkaan kuinka paljon tilikauden aikana KULUU rahaa ja kuinka paljon sitä TULEE. Tämä tuntuu kuitenkin olevan hyvinkin yleinen käytäntö. Sitten ihmetellään, kun rahat eivät meinaa riittää.

Aloita siis siitä, että käyt läpi edellisen tilikauden tuloslaskelman ja taseen. Kuinka paljon olivat menosi viime vuonna ja kuinka paljon olivat tulosi. Ovatko ne balanssissa? Onko jotain kuluja, joita voisit karsia? Onko siellä jotain yllättäviä kuluja?

Sitten on se tulopuoli. Kuinka paljon sinun tulee tehdä liikevaihtoa, että pääset haluamaasi palkkatasoon? Onko sinulla tavoite palkkatason suhteen? Ja mikä tärkeintä, miten pääset asettamaasi tavoitteeseen? Millaisia tuotteita/palveluita sinun on tarjottava? Kuka on asiakkaasi ja mitä hän haluaa?

Liiketoiminta on suunnittelua, tavoitteiden asettamista ja niiden seuraamista. Se on raakaa peliä, jossa hyvin toimintansa suunnittelevat pärjäävät muita paremmin. He, jotka eivät käytä aikaa tavoitteiden asettamiseen ja liiketoiminnan suunnitteluun ja tehostamiseen jäävät nuolemaan näppejään.

Tässä hommassa on kyse siitä kuinka rohkeasti uskaltaa unelmoida ja lähteä tavoittelemaan unelmiaan. Ja siitä, kuinka taitavasti sen tekee. Tavoitteilla on väliä!

Mikäli sinulla on haasteita näiden asioiden kanssa, pyydä apua.

Anna

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Myynnin kanssa haasteita?

Uskon siihen, että jokaisella meistä on oma osamme maailman rakentamisessa. Olenko mukana rakentamassa ja edesauttamassa maailmaa kohti parempaa tulevaisuutta? Valta valita on minulla.

I’ve come to believe that each of us has a personal calling that’s a unique as a fingerprint, that the best way to succeed is to discover what you love, and then find a way to offer it to others in the form of service, working hard, and also allowing the energy of the universe to lead you. – Oprah Winfrey.

Yrittäjänä joutuu monen haasteen eteen. Ensinnäkin on oman liiketoiminnan rakentaminen ja hiominen, sitten tulee omien tuotteiden tai palveluiden myynti. Ja tässä jälkimmäisessä huomasin itselläni olevan melko paljon opittavaa. Kyllä, minulla on myynnin kanssa haasteita! Miten kummassa sitä onkin niin vaikea uskoa omaan itseensä ja siihen, että muutkin kyllä uskovat. Pohtiessani tätä asiaa törmäsin sellaiseen syndroomaan kuin ”impostor syndrome” eli ”huijarisyndrooma”. Tästä syndroomasta kärsii yllättävän moni kuuluisa näyttelijä kuten Kate Winslet, Denzwel Washington ja Meryl Streep muutamia mainitakseni.

Huijarisyndroomaksi[1] kutsutaan psykologista ilmiötä, jonka vaikutuksesta ihminen ei kykene sisäistämään omia saavutuksiaan todisteista huolimatta. Huijarisyndroomasta kärsivä on vakuuttunut olevansa huijari ja että hänen saavutuksensa ovat ainoastaan hyvän onnen tai ajoituksen tulosta, tai että hän on vain harhauttanut muut luulemaan itseään todellista kyvykkäämmäksi. (Wikipedia, 2016).

Tarjoan palveluitani yrittäjien liiketoiminnan kehittämiseen ja kannattavuuden lisäämiseen. Olen joutunut käymään itseni kanssa läpi juuri näitä huijarisyndroomaan viittavia tunteita ja rakentamaan uskoa itseeni ja osaamiseeni. Pohjimmiltaan kaikessa myynnissä ja markkinoinnissa on kysymys itsetunnosta ja itsevarmuudesta. Voinko seisoa sanojeni ja tuotteideni/palveluideni takana? Uskaltaisin väittää, että suomalaiseen perusluonteeseen kuuluu, että ei pidä luvata liikoja eikä saa rehennellä. Myynnissä kuitenkin tarvitaan molempia mutta lupaukset tulee pystyä lunastamaan.

Kuka sen kissan hännän nostaa ellei kissa itse? Myynti on sellainen taito, joka jokaisen yrittäjän on opittava tavalla tai toisella. Mikäli osaat myydä tuotteesi ja palvelusi, menestyt. Tämä pätee alalla kuin alalla. Kaikki on loppupeleissä myyntiä. Kirjassaan To sell is human – The surprising truth about moving others Daniel H. Pink lähestyy myyntiä uudesta näkökulmasta. Kaikki on myyntiä, jopa lasten kanssa neuvotteleminen. Sinä myyt omaa mielipidettäsi. Myyntiin täytyy siis opetella suhtautumaan oikein, on päästävä eroon ajattelumallista, jossa kokee itsensä niljakkaaksi autokauppiaaksi.

Tämä vuosi on minulle myynnin ja markkinoinnin opettelemista. Haluan tulla siinä taitavaksi, sillä haluan auttaa mahdollisimman montaa yrittäjää menestymään. Kun minä menestyn, pystyn auttamaan muitakin menestymään. Mitä enemmän menestyneitä yrittäjiä on, sitä paremmin meillä kaikilla on asiat. Minä haluan olla omalta osaltani rakentamassa vaurasta Suomea.

Millaisia kokemuksia sinulla on myyntiin liittyen? Onko sinulla hyviä vinkkejä myyntiin ja markkinointiin? Sharing is caring, joten jaa vinkkisi!

 

Menestystä myyntiin!

Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+