Osa 3. Verkkokaupan hyödyntämätön voimavara: Verkkovisualistin työkalut

Verkkovisualistilla ja tietysti kauppiaalla on valtavasti erilaisia välineitä, joita hyödyntää: älykkäät sivustonhaku työkalut, tuotesuositteluohjelmat, tuotevideot, tuotteiden rinnakkaissuositteluohjelmat, visualisointityökalut, A/B testaus, palautteet ja arvioinnit… lista on pitkä.

Sivuston analysointityökalut auttavat määrittelemään mikä vaikutus tuotesijoittelulla ja esittelyllä on konversioon, ostoskorin arvoon ja määrään. Tässä toimii hyvänä apuna ilmainen työkalu Google Analytics, joka kertoo dataa sivustosta, kävijämääristä, kävijälähteistä ja niin edelleen. Suosittelen perehtymään Google Analyticsiin perusteellisesti, sillä se tarjoaa valtavan määrän tarpeellista informaatiota. Google tarjoaa tuen ja avun sekä maksuttoman Analytics Akatemian, jossa voi opetella Analyticsin käyttöä.

Hakukentän käyttö verkkokaupassa on kasvussa ja älykkään haun käyttö on niin tärkeä osa kaupallista verkkokauppaa, että kirjoitan siitä ihan oman postauksen. Mikäli hakukone ei ole tarpeeksi älykäs ja mukautuvainen asiakkaan käyttämiin sanoihin, on melko varmaa että asiakas poistuu parin yrittämän jälkeen toiselle sivustolle. Näin olen itse tehnyt useita kertoja. Sivustohaun optimointiin voi käyttää esimerkiksi suomalaistaustaista Klevua.

A/B testaus on testaamista ja vertaamista kahden erilaisen version välillä. Se on hyvä apu, kun halutaan verrata kuinka erilaiset ratkaisut sivustolla toimivat. Testaamalla voidaan esimerkiksi todeta kuinka paljon konversiota saadaan aikaan tietynlaisilla ratkaisuilla, painikkeen väri, tuotekuvien asettelu ja niin edelleen. A/B testauksen suositellaan olevan jatkuvaa. Digimarkkinoinnin sivustolla on kattavasti kerrottu A/B testauksesta. Optimizely on yksi työkalu testaamiseen.

Google Adwords on työkalu verkkomarkkinointiin ja sen avulla voi tehokkaasti mainostaa verkkokauppaa ja lisätä myyntiä. Google Adwords näyttää mainoksen sen perusteella kuinka hyvin hakijan käyttämät hakusanat sopivat mainoksesi avainsanoihin. Maksu perustuu klikkauksiin, joten se on melko kustannustehokasta ja se antaa dataa siitä miten paljon mainos saa klikkauksia, eli kuinka kiinnostava ja osuva (hakusanat) se on.

Tehokkaiden ja kauniiden kuvien luontiin loistava työkalu on Canva. Sen avulla voi luoda sosiaaliseen mediaan kuvia, esityksiä ja esitteitä. Kuvien muokkaukseen suuren määrän työkaluja tarjoaa Pic Monkey. Molemmista työkaluista löytyy ilmainen sekä maksullinen versio.

Smart Merchandiser  tarjoaa kattavan työkalun verkkokaupan visuaaliseen markkinointiin ja myynnin tehostamiseen. Zen Deskin avulla voi parantaa asiakaspalvelun laatua helposti. ”Asiakaspalvelu on äärimmäisen tärkeää, 70% asiakaskokemuksesta perustuu siihen miten asiakas tuntee, että häntä kohdellaan” (Tietotalo infocenter, 2015).

Curalate lupaa sivustollaan että heidän avullaan kuvien kaupallistaminen helpottuu. Apptus taas tarjoaa apua asiakaskäyttäytymisen analysointiin ja hyödyntämiseen sekä automatisointiprosesseihin.

ProsperCart on listannut Verkkokauppiaan apuohjelmat ja Small Business Trends postannut 7 E-commerce Tools that Should Be a Part of Your Action Plan, kannattaa käydä tutustumassa myös niihin!

Työkaluja valitessa tulee muistaa se, että paraskaan työkalu ei tuota mitään, ellei sitä osaa hyödyntää oikein. Opettele käyttämään työkaluja, ellet osaa tai ehdi, hanki apua! Eikä se määrä merkkaa mitään vaan se laatu.

Seuraavaksi postaan siitä, mitä ovat elämykset verkkokaupassa. Sitä odotellessa voit käydä lataamassa viisi ilmaista vinkkiäni, Verkkokauppa ja Elämykset. 

-Anna

 

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest

Osa 2. Verkkokaupan hyödyntämätön voimavara: Verkkovisualistin työnkuva

Visuaalinen markkinointi tai visuaalinen myyntityö, eli visual merchandising, on tuotteiden esillepano kaupallisesti. Verkkovisualistin työ on päämäärältään sama kuin perinteisen visualistin työnkuva myymälässä, myynnin lisääminen ja ostamisen tekeminen asiakkaalle mahdollisimman helpoksi. Törmään usein ennakkoluuloihin visuaalisen markkinoinnin suhteen, se leimataan hötöksi tai muuten vain näpertelyksi. Visuaalinen markkinointi tuo tutkitusti lisää myyntiä, mutta ihan niin kuin mikään muukaan, se ei tuota mitään ellei sitä tehdä tavoitteellisesti ja ellei sen tuottavuutta seurata. Verkkokauppa on vähittäiskauppaa siinä missä kivijalka, vain toimintaympäristö on eri.

Verkkovisualistin työ on Suomessa vielä tuntematon, enkä itse asiassa ole vielä törmännyt yhteenkään suomalaiseen esimerkkiin visuaalisesta markkinoinnista verkossa, pelkkään vastarintaan sen tarpeellisuudesta. Samaan vastarintaan olen, yllättävää kyllä, törmännyt myymälän visuaalisesta markkinoinnista puhuttaessa. Sen merkitystä ei selkeästi ymmärretä. Esimerkiksi tuotefokusoituneessa organisaatiossa saatetaan ajatella, että tuotevalikoiman kanssa työskenneltäessä on kyse ainoastaan sisäänostamisesta. Jonkun on kuitenkin tehtävä myymälässä asioimisesta ja ostamisesta mahdollisimman helppoa ja houkuttelevaa. Kivijalkamyymälöiden visualistit ymmärtävät todennäköisesti verkkovisualistin työnkuvan, sillä se on melko lähellä heidän rooliaan. Markkinointijohtoiset organisaatiot keskittyvät digitaaliseen brändäämiseen, jolloin verkkomyynti ja kaupallistaminen jäävät helposti toiseksi ja sivuston toiminnan vastuu jää markkinoinnin alle.

Verkkovisualistin tulee tehdä päätöksiä tuotteiden sijoittelusta sivustolle asiakaskäyttäytymiseen nojautuvan datan perusteella. Verkkovisualisti seuraa asiakkaan reittiä sivustolla, tutkii sitä mikä toimii ja mikä ei. Tähän liittyen hän järjestää muun muassa  tuotteiden mainostuksia mutta ennen kaikkea verkkovisualistin tulee siis olla tietoinen asiakaskäyttäytymisestä sivustolla, jonka nojalla hän tietää mitkä kampanjat toimivat ja mitkä eivät. Verkkovisualistin työ on hyvin pitkälti asiakasdatan seuraamista ja analysointia päätöksien tueksi. Sama pätee visualistin työhön myymälässä, pätevä visualisti on tietoinen asiakaskierrosta ja osaa asetella tuotteet ja kalusteet optimaalisesti asiakaskiertoon nähden.

Verkkovisualisti ei ole kuitenkaan tuotetiedon hoitaja (product data administrator). Tuotedata on totta kai tärkeää mutta sen ei tulisi olla pelkästään verkkovisualistin vastuulla. Mikäli verkkokauppa on suuri, saattaa olla tarpeellista palkata oma henkilö keräämään ja analysoimaan dataa, jotta verkkovisualisti voi tehdä sitä mitä hänen kuuluukin tehdä, miettiä sivuston kaupallista esillepanoa. Minun näkemykseni mukaan verkkovisualisti on myös henkilö, jolla on visuaalista silmää ja luovuutta, jotta verkkokauppa on selkeä, houkutteleva ja ostaminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Turhan moni verkkokauppa on ympätty täyteen kaiken näköistä sälää ja vilkkuvaa lootaa, jolloin ostokokemus ja tuotteiden etsintä vastaa sellaista kivijalkamyymälää, jossa varastonhallinta on unohdettu kultaiselle 80-luvulle.

Verkkovisualisti hoitaa asiakaskäyttäytymisen analysoinnin lisäksi yhteistyötä valokuvaajan kanssa, jotta saadaan aikaiseksi yrityksen imagon mukaiset tuotekuvat ja mahdolliset stailaukset. Hän omalla työllään vaikuttaa varastonhallintaan aktivoimalla huonosti liikkuvia tuotteita sekä edesauttaa ostoskorin arvon kasvattamista miettimällä käyttöyhteystuotteita tuomaan lisämyyntiä.

Verkkovisualistin työnkuva vaati laajalti analysointia siitä, mitkä tuotteet liikkuvat ja reagointia niihin tuotteisiin jotka eivät myy. Ihan kuten kivijalkamyymälöissäkin. Hän joutuu jatkuvasti miettimään sitä, millä saada kävijät tulemaan uudelleen verkkokauppaan ja miten saada heidät ostamaan tuotteet. Tämä on vastaava ongelma myös kivijalassa, joissa etenkin näyteikkunoilla pyritään vaikuttamaan positiivisesti siihen, että asiakas saadaan sisään myymälään ja esillepanoilla houkutella asiakas ostamaan. Lisäksi mikäli verkkokaupan lisäksi on kivijalkamyymälä, tulee näissä olla yhtenäinen linja verkosta kivijalkaan ja toisinpäin.

Net-a-Porterin työpaikkailmoitus antaa hyvän kuvan siitä, millainen on verkkovisualistin työnkuva. Net-a-Poter on Natalie Massanetin perustama verkkokauppa, johon kuuluvat myös Mr Porter ja The Outnet. Net-a-Porter on verkkokauppa, jonka valikoimiin kuuluu noin 650 luksusbrändiä. Verkkokaupalla on myyntiä yli 170 maahan ja vuonna 2015 se kasvatti liikevaihtonsa 30,9% 1,7 miljardiin dollariin, tuotto kasvoi 25,4% sen ollessa 133,1 miljoonaa dollaria, luvut löytyvät täältäTyöpaikkailmoitus kuvastaa sitä, miten merkkittävä rooli verkkovisualistilla on myynnin edistämisessä. Vapaa suomennos työpaikkailmoituksen ensimmäisestä kappaleesta:

“…tuotot kasvavat kuukausi kuukaudelta ja kriittinen strateginen muutos on suunnitelmissa, tavoitteemme on olla dominoivassa roolissa todella menestyvänä voimana verkkokaupankäynnissä. Tämän vuoksi etsimme taitavaa ja omaperäistä verkkovisualistia, jolla on vahva ymmärrys muodista, työskentelemään tiimimme kanssa ja tuomaan NET-A-PORTER tuotevalikoimaan eloa. Sinä käytät innovatiivista ja huomiota herättävää stailaamista ja tällä tavoin parannat shoppailuelämystä NET-A-PORTERissa.”

Net-a-Porter etsii verkkovisualistia parantaakseen markkina-asemaansa. He investoivat verkkovisualistiin, koska tietävät tämän lisäävän heidän myyntiä. Huomaa, että he ovat todella tarkkaan määritelleet työilmoituksessa mitä heidän verkkovisualistilta odotetaan. Hewlett Packardin työpaikkailmoitus taas antaa kuvaa siitä, miten monipuolinen työ e-commerce merchandiserin työ voi olla. Täytyy myös muistaa, että samalla tavoin kuin kivijalassa, eroaa vaatekaupassa työskentelevän visualistin työ siitä mitä se on rautakaupassa. Perusperiaatteet pysyvät mutta toisissa voidaan käyttää enemmän luovuutta.

Älä unohda, että Verkkovisualisti ei ole pelkästään somistamassa verkkosivustoa, heillä on myös some-kanavat hoidettavan sekä pidettävä huoli, että homma toimii myös mobiilissa ja  tabletissa. Riittääkö sinulle yksi verkkovisualisti vai tarvitsetko useamman, esimerkiksi jonkun joka vastaa visuaalisesta markkinoinnista ja myynnistä eri some-kanavissa?

Videolla Anna Cole (Operations and Merchandising Manager, Carhartt) kertoo roolistaan e-commerce merchandisingin parissa.

Muista, paraskaan visualisti ei pysty tekemään ihmeitä, jos sisäänostot ja varastonhallinta eivät ole hanskassa. Liiketoiminnan harjoittaminen on palapeliä, jossa tuottavaan toimintaan tarvitaan tavoitteet, suunnitelmat ja niiden hallinointi ja seuranta.

Seuraavassa osassa kerron, millaisia ovat verkkovisualistin työkalut.

-Anna

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest

Osa 1 Verkkokaupassa hyödyntämätön voimavara: verkkovisualisti

Olen kolmisen vuotta tutkinut ja touhannut verkkokaupan visuaalisen markkinoinnin parissa. Luonut siitä luennon ja ryhtynyt väkertämään kirjaa aiheesta. Tänään kuitenkin päätin, että miksi en loisi kirjastani blogipostaus -sarjoja, sillä aihe on niin uusi täällä Suomessa.

Ensimmäiset kolme osaa selventävät Suomessa täysin tuntematonta työnkuvaa verkkovisualisti.

Jatko osissa kerron mitä ovat elämykset verkkokaupassa: sivuston sisältö, etusivu, tuotekuvat ja tuotekuvaukset ja arvostelut. Sitä seuraa osiot ymmärrä asiakasta: tuotekategoriat ja tuotehaku. Viimeisin osio pureutuu myyntiin: lisämyynti ja ristikkäismyynti. 

Osa 1 ole hyvä!

Digitalisaatio muuttaa monen työnkuvaa ja ammatteja, jopa tekee osasta tarpeettomia. Sen lisäksi se luo uusia työpaikkoja. Yksi Suomessa täysin hyödyntämätön työnkuva on verkkokaupan visualisti tai verkkovisualisti, (engl. E-commerce Merchandiser tai Online Merchandiser).

Tämä on kolmiosainen blogi -kirjoitus, ensimmäisessä kerron mikä on verkkovisualisti, toisessa osassa pureudutaan siihen mikä on verkkovisualistin työnkuva ja kolmannessa kerron mitkä ovat verkkovisualistin ja kauppiaan työkalut.

Mitä tarkoittaa verkkovisualisti?

Sally McKenzie, verkkokaupan konsultti, aloitti ensimmäisen työnsä verkkokaupan parissa melkein 20 vuotta sitten. Käytännössä hän toimi silloin verkkovisualistina (Online Merchandiser) mutta sitä ei vielä silloin osattu kutsua sillä termillä. Myöskään työvälineet eivät olleet kummoisia verrattuna nykypäivään. Hän luotti omaan kaupalliseen intuitioonsa ja työhön kuului paljon manuaalista työtä, jotta hän sai tuotteet verkkokaupassa houkuttelevasti esiteltyä ja helposti löydettäviksi. (ecommerceconsulting.com,Sally McKenzie, 2015.)

Melkein kahdessakymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Verkkovisualistin työnkuva on kehittynyt yhdeksi kriittisimmistä ja halutuimmista työpaikoista verkkokaupankäynnissä. Suomessa tämä työ ei vielä (vuonna 2016) ole kovinkaan tuttua, itse asiassa koko nimikettä ei vielä Suomessa tunneta. Tähän on kuitenkin varmasti tulossa muutos.

Minun näkemykseni mukaan verkkokauppojen kilpailukenttää muuttamaan tarvitaan henkilöitä, jotka tulevat digimaailman ulkopuolelta, tekijöitä, jotka ajattelevat digiboxin ulkopuolelta. Tämän vuoksi on hyvä, mikäli verkkovisualisti ei olekaan se koodari, joka yleensä miettii mikä on mahdollista ja mikä ei, vaan hän on se joka on palkattu ajattelemaan visuaalisesti, miettimättä mikä on mahdollista. Näin saattaa syntyä uusia oivalluksia, jotka yhdessä koodaajan kanssa tehdään mahdollisiksi. Huom! Verkkovisualisti erooaa graafisesta suunnittelijasta siinä, että hän on tuotteiden kaupallisesti esillelaittaja (visual merchandiser), ei niinkään visuaalisen ilmeen suunnittelija.

Sally McKenzie kirjoittaa, kuinka hän jatkuvasti yllättyy törmätessään yrityksiin, jotka eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota tähän kriittiseen verkkomyynnin alueeseen. Vaikka visuaalinen markkinointi verkossa on tärkeää, on verkkovisualistin työ useimmiten käsitetty väärin.

Mikäli sinulla ei ole vähintäänkin yksi henkilö vastuussa verkkokaupan visuaalisesta markkinoinnista, saattaa olla että menetät tilaisuuden esitellä tuotteet houkuttelevammin, jonka avulla voisit nostaa konversioprosenttiasi ja keskiostoksen arvoa. Verkkokaupat, joiden valikoima on laaja, tarvitsevat luonnollisesti tiimin, joista kukin vastaa omasta tuotekategoriastaan. Huolimatta erilaisista työkaluista, joista olet saattanut jopa maksaa, eivät tuota maksimaalista hyötyä, ellei sinulla ole ketään, joka käy läpi dataa ja sen avulla työstää sivustoa parempiin tuloksiin. Kaikki se markkinointiin kulutettu raha voi olla turhaa, ellei verkkomyymälääsi ole tavoitteellisesti “somistettu”. McKenzie vinkkaa.

Mikä sitten on hyvä verkkovisualisti? Menestyneet verkkovisualistit ovat yleensä taustaltaan visualisteja tai sisäänostajia. He ymmärtävät dataa ja osaavat hyödyntää intuitiotaan kehittäessään tehokkaampia keinoja tuotemyyntiin. He eivät välttämättä ole tietokone-eksperttejä mutta verkkovisualistilla tulee olla riittävät tekniset taidot, sillä työskentely tapahtuu verkkoympäristössä ja parannuksia tehdään teknisillä apuvälineillä. Verkkovisualistilla olisi hyvä olla työkokemusta ja asiakaspalvelukokemusta kivijalkamyymälästä. Näin hänellä on kosketuspintaa asiakaskäytökseen.

Verkkovisualistin tulisi olla yhteistyökykyinen, osallistua tai antaa ehdotuksia sivuston ulkoasun suunnitteluun, ideoida uusia ominaisuuksia ja työkaluja sivustolle, hoitaa tarjouksien ja muun markkinoinnin suunnittelua ja pitää huolta siitä, että tuotevalikoima on optimaalinen.

Suomesta puuttuu vielä kokonaan koulutus verkkovisualisteille. Kiinnostaisiko yhteistyö kanssani luoda uusi ammattikunta Suomeen? Ota yhteyttä!

Seuraavassa postauksessa kerron, mikä on verkkovisualistin työnkuva.

-Anna

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest

Haastattelussa: Relove Noora Hautakangas

Töölöntorin kupeesta Helsingistä löytyy upea Relove, kirpputori ja kahvila, jota Noora Hautakangas ja Reetta pyörittävät. Kirpputorin ei tarvitse näyttää kirpputorilta. Relove näyttää, että kirpputori voi olla myös tyylikäs.

IMG_3303

Noora kertoo, että positiivista palautetta on annettu suoraan kasvotusten, tällaista on kaivattu ja Töölössä etenkin. Samalla on kyselty mistä konsepti on tullut? Onko tämä jostain maailmalta? ”Tää on Soinilainen konsepti” Noora naurahtaa.

Nooralle kirppistely on ollut aina rakasta, häntä viehättävät tarinat tavaroiden takana. ”Kirpputoreilla tavaroista tulee uniikkeja, ne ovat vain tässä ja nyt saatavilla.”

Konsepti on ollut 10 vuotta päässä hautumassa, yhtenä vaikuttimena muun muassa se mikä määrä jätettä, etenkin tekstiilijätettä maailmassa syntyy. On niin paljon kauniita esineitä! Konsepti alkoi syntyä elämyksestä, kirpputori voi myös olla elämyksellinen ja siellä voi olla kauniit esillepanot. Myymälä on paljon houkuttelevampi ja kaupallinen, kun rakennetaan kokonaisuuksia ja selkeyttä. Kierrätetty tavara ansaitsee yhtä hyvän kohtelun kuin uusikin tavara.

IMG_3290

Relovessa oleva kahvilapuoli on saanut vaikuttimet Euroopasta. Noora halusi tuoda kahvilaan etenkin eurooppalaista tapaa katsella ohikulkijoita kahvittelun lomassa. Tämä onnistuukin hyvin ikkunan edessä istuskellen ja kahvilan antimista nauttien. Kahvilaa pyörittää kokki Maria ja keittiöpäällikkönä toimii Mari. Tavoitteena on ollut tehdä asiat mahdollisimman hyvin ja tinkimättä laadusta. Kahvilapuolellakin palvelu on äärimmäisen tärkeää, se vaikuttaa asiakkaan kokemukseen. ”Jos palvelu ei pelaa, ei puitteet pelasta.” Noora muistuttaa.

Asiakkailta kysellään jatkuvasti palautetta ja toiveita siitä mitä he haluavat. Raaka-aineet ja tuotteet lähtevät heti vaihtoon mikäli ne eivät miellytä, laadusta ei tingitä. ”Tavoitteena on saada omat tuotteet ja brändätä ne, konsepti ja kokonaisuus näyttää paperilla niin paljon helpommalta mutta toteuttaminen onkin sitten haasteellisempaa.” Noora summaa.

IMG_3288

Noora etsi sopivaa tilaa kaksi vuotta. Tilan löydyttyä, hän ensin ajatteli, että 300 neliöinen pankin entinen tila on liian iso. Ajatus oli tehdä pienimuotoisesti, mutta asukkaat ympärillä toivoivat olohuonetta, jossa voi oleskella. Ja koska tilaa on, on myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi myymälässä oleva pop-up tuo tila lisää elävyyttä ja brändit saavat näkyvyyttä ja uudet merkit pääsevät kokeilemaan tuotteidensa menekkiä.

IMG_3286

Liiketilan suunnittelu on Nooran käsialaa, tarjoukset pyydettyään arkkitehdiltä Noora totesi, että parempi tehdä itse. Mira Rahkonen, Kokokuvasta antoi brändäysapua Reloven some-kampanjointiin ja isompaan kuvaan. Nooralla on kuitenkin ollut visuaalinen ilme jo pitkään päässä, hän on tehnyt kuvakollaaseja ja käyttänyt suunnittelussa apunaan muun muassa Pinterestiä.

Relove avattiin huhtikuussa, avaaminen pitkittyi, kun Noora teki kaiken mitä pystyi itse. Toisaalta positiivista oli se, että sai olla kaikessa mukana, remontti kuitenkin teetettiin. Remonttia tehtiin noin 3 kuukautta ja tila meni kokonaan uuteen uskoon. Välillä oli raskasta ja osan asioista olisi varmasti voinut tehdä myös toisin. Myymälässä valaistus on tärkeää, siitä ei tingitty. Noora halusikin sellaisen valaistuksen, jota voidaan säätää. Bisnespuolta ei sovi unohtaa, Noora muistuttaa. Kannattavuuslaskelmat on tehty sisustukselle ja kahvilalle sekä kirppispuolelle, joten bisnes on mukana vahvasti. Kaiken kaikkiaan Noora on tyytyväinen lopputulokseen.

Tiloja voi myös vuokrata  ja tulossa onkin tapahtumia korkkarikoulusta joogaan.

Noora kannustaa kaikkia toteuttamaan unelmiaan ja uskomaan itseensä, se on tahtotila. ”Kun vaan haluaa ja tavoittelee, siihen pystyy pääsemään. Ei ole esteitä on vain hidasteita.”

”Pitää olla rohkeutta kokeilla asioita ja jos menee mönkään niin sitten vaan tehdään uudelleen.” Noora Hautakangas

Kirppistelemään pääsee myös Reloven verkkokaupassa ja oman pöydän voi kätevästi varata netissä.  Toivotan onnea ja menestystä Nooralle ja Reetalle!

Kiitos haastattelusta Noora!

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest

Tulevaisuuden myymälä

Tulevaisuuden myymälä on kohtaamispaikka josta haetaan ennen kaikkea elämyksiä. Kuluttajan ei tarvitse nousta kotisohvalta shoppaillakseen, tämä asettaa haasteita vähittäiskaupalle kivijalasssa. Kuluttajille täytyy tarjota myymälöissä paljon muutakin kuin vain hyllykaupalla tavaraa. Kate Abnett kuvaa loistavasti artikkelissaan The Store of the Future:

Consumers no longer need to go to a physical store to buy a product. As a result, the strategic purpose of the store has changed. Shopping in stores must either be as cheap and convenient as buying from Amazon, or entertaining — offering memorable experiences that can’t be replicated online.

Pelkästään hinnalla ja tavaralla kilpailu ei enää onnistu kivijalassa. Kuluttajat ovat valveutuneita ja vaativat laatua, lisäksi kiertotalous on jo muuttanut kuluttajien ostokäyttäytymistä, tarjolla on sovelluksia kuten Depop, jotka helpottavat kuluttajien keskinäistä kaupankäyntiä. Kun kaikkea on saatavilla kaikkialta muuttuu kokemukset ja elämykset entistä tärkeämpään rooliin.

B. Josephine II kirjoittaa tästä hyvin artikkelissaan Op-Ed|Stage Experiences or Go Extinct

Consumers will want to buy goods at the cheapest possible price and the greatest possible convenience. Meaning, they will continue to buy more and more merchandise online. Only hypermarkets that pile it high and wide have any hope of competing on price. Everyone else will have to subsume their merchandise within an experience that engages consumers.

Pelkkä hintakilpailu ajaa siis pienet vähittäiskauppiaat ahtaalle, kivijalkaputiikki on liian kallis kanava tähän. Visuaalinen markkinointi  ja myymäläsuunnittelu nousevat tärkeään rooliin siinä, miltä tulevaisuuden myymälät näyttävät ja millaisia kokemuksia asiakkaille voidaan tarjota. Vähittäiskaupan pyhä kolminaisuus, eli visuaalinen markkinointi, trendit ja digitalisaatio ovat peruspilarit tulevaisuuden vähittäiskaupalle.

Monikanavaisuus on jo nyt arkipäivää kuluttajille, silti harva vähittäiskauppias hyödyntää tätä täydellä potentiaalilla. John Bricker huomauttaa artikkelissaan Op-Ed|Stores Must Learn to Think Like Facebook

Future generations of shoppers will likely not think of digital experiences as being different from “real” ones, rendering the strategies and vocabulary designers use to understand experience, space, and behaviour obsolete. Soon, words like “omnichannel” and “experiential” will be as quaint as saying something is “fresh” or “on fleek”. These words will be inevitably replaced by the simpler, and more inclusive, “shopping.” We’ll no longer speak of online shopping or mobile shopping or showrooming or in-store pick-up, as these things will just be considered one seamless shopping experience, driven by data, with information collected from customers at every touchpoint to determine what products are introduced, when, and to whom.

Uskaltaisin väittää, että tämä ei ole edes tulevien sukupolvien juttu, vaan se on jo tätä päivää. Haasteeksi tuntuu muodostuvan vain se, että vanhoja ajattelumalleja on niin vaikea saada muutettua. Olemme menossa kohti aikaa, jossa myymälät ovat kohtaamispaikkoja ja joista haetaan elämyksiä. Silti useimmat tahot tuijottavat ihan väärään suuntaan näkemättä seikkoja, jotka sitovat nämä yhteen. Myymälän ja verkkokaupan visuaalinen ilme, joka on kaupallinen ja luo elämyksiä asiakkaalle. Trendit, eli ajankuva sekä digitalisaatio. Vähittäiskauppa on jumahtanut dinosaurukseksi.

Minä näkisin, että olemme palaamassa takaisin siihen vanhan ajan leipomoon ja lihakauppaan, jonne mennään tekemään ostoksia kivijalassa (niin halutessaan), jotka on etukäteen netistä kauppiaalle ilmoitettu, että hän osaa varautua oikeilla tuotteilla lähitilalla täydennystä hakiessaan. Myymälässä vaihdetaan kuulumisia kauppiaan ja muiden lähitienoon asiakkaiden kanssa. Asiakaspalvelussa nopeus ja vaivattomuus tulevat olemaan rahan arvoisia. Kuluttajat vaalivat kiireisessä elämässään vapaa-aikaa ja mikäli kaupassa käynti voidaan valjastaa vapaa-ajan vietoksi, olemme jo hyvin lähellä oikeaa tapaa.

Hypermarketit voisivat olla kauppahalleja, joissa pientilalliset voisivat myydä shop-in-shopeissaan oman tilansa tuotteita ja nousevat uudet merkit esitellä tuotoksiaan. Onko marketin pakko jatkaa halpuutuslinjalla, voisivatko nämä Suomessa monopoliasemaa pitävät jätit olla etunenässä uudistamassa vähittäiskauppaa, tehden sen vielä reilusti tuottajat myös huomioiden?

Tulevaisuus on jo täällä. Kysymys kuuluu, miten se valjastetaan käyttöön?

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest