Verkkokauppa: Sivuston sisältö

Sivuston sisältöä ja verkkokaupan valikoimaa luotaessa tulee pitää mielessään kohderyhmä. Tuottavuuden kannalta on järkevää miettiä kohderyhmä tarkkaan ja muistaa, että vähemmän on enemmän. Valtavia valikoimia ”jokaiselle jotakin” -periaatteella toimivat verkkokaupat tarvitsevat suuret rahat, koska pelkästään varaston määrä sitoo suuria määriä pääomaa. Erottautumisessa kannattaa siis lähteä liikkeelle siinä, että tiedät kenelle aiot myydä, kohdennat sivustosi sisällön heille ja rajaat valikoiman tarkasti.

Verkkokaupan sivuston sisältöä rakennettaessa tulisi huomioida se, miten asiakas saadaan viihtymään sivustolla pitempään. Ihan niin kuin kivijalkakaupassakin! Keskimääräinen session pituus verkkokaupassa on 3:49 minuuttia (Tietotalo Infocenter, 2015) Se, miten asiakas saadaan viihtymään sivustolla pidempään riippuu siitä mitä asiakkaalle tarjotaan. Eli, kuinka mielenkiintoinen sivusto on ja kuinka hyvin se on kohdennettu. Asiakkaan palvelun ja sitouttamisen kannalta blogi on hyvä olla olemassa. Se on loistava keino mainostaa tuotteita, esimerkiksi kertomalla omia käyttökokemuksia tai testikäyttäjien (rehellisiä) kokemuksia. Messumatkakuulumisia, työpäivän tapahtumia… Ihmiseltä ihmiselle on päivän sana. Mitä mielenkiintoisempi sivuston on, ei pelkästään tuotteiden, vaan myös muun sisällön lisäksi, sitä enemmän sinne saadaan kävijöitä.

Sivuston sisältö vaikuttaa siis siihen miten asiakas saadaan viihtymään kaupassa. Lastentarvikkeita myyvä verkkokauppa voisi tarjota vaikka pelejä, joita lapset voivat pelata. Pelit ovat nykyään kaikenikäisten suosiossa, miksi siis ei tarjottaisi verkkokaupassa peliä, jonka avulla asiakas saadaan viihtymään, suomalainen Rapid Campaign tarjoaa tähän apua. Tai verkkokaupasta voisi vaikka tulostaa paperinukkeja, väritystehtäviä jne. Mahdollisuuksia on paljon! Vaatekauppiaat voisivat tarjota sovelluksia, joiden avulla asiakas voi sovitella itsensä päälle tuotteita, kuin virtuaalisessa sovituskopissa.

Kameroita myyvä verkkokauppa voisi tarjota sovelluksen, jonka avulla pystyt paremmin rajaamaan kuviasi tai säätämään kameran asetuksia. Tätä asiakas voisi kokeilla verkkokaupassa ja siihen voisi olla vaikka myynnissä applikaatio tehokkaampaa harjoittelua varten.

Aina sivuston sisältöä, omaa tuotevalikoimaa jne ajatellessa tulisi miettiä, mitä uutta voisimme tarjota asiakkaalle? Miten voisimme kehittää lisämyyntiä muidenkin kuin tuotteiden osalta tarjoamalla esimerkiksi jotain palvelua. Miten sitouttaa asiakas ja saada hänestä kanta-asiakas? Asiakas usein lähtee etsimään verkosta tiettyä tuotetta, mutta kuinka usein sitä itsekin on loppujen lopuksi selannut kaikkea muuta kuin sitä mitä lähti etsimään.

Ulkonäöllisesti tulisi muistaa, että verkkokaupan tulisi olla mielenkiintoinen ja ennenkaikkea selkeä. Minua kiinnostaisi kovasti tietää, missä vaiheessa asiakas voi personoida verkkokauppanäkymän, saisi yhdisteltyä asukokonaisuuksia, mallailla sisustustuotteita omaan olohuoneeseensa ja niin edelleen. Asiakas astuisinkin personoimaansa kauppaan, eikä pelkkään listattujen tuotteiden valikoimiin. VR lasit mahdollistavat jo virtuaalisesti kaupassa asioinnin, kuten alla olevasta videosta käy ilmi. Minusta kuitenkin olisi jännittävämpää, jos virtuaalinen kauppa voisikin olla jotain ihan muuta? Mehua etsimässä virtuaalisesti Amazonin viidakosta?

Seuraava artikkelini käsittelee etusivua.

– Anna J.

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Elämykset verkkokaupassa

Visuaalinen markkinointi (verkossa ja kivijalassa) on keino herättää tunteita ja luoda elämyksiä. Ennen kaikkea se on tuotteiden esillepano kaupallisesti, ostamisen tekeminen mahdollisimman helpoksi.

Luksusbrändit satsaavat voimakkaasti täydelliseen myymäläkokemukseen visuaalisen markkinoinnin avulla. Visualistit haastetaan toteuttamaan myymäläkokemuksia, jotka istuvat brändiin, esittelevät tuotteet täydellisesti ja vahvistavat tunnesidettä brändin asiakkaisiin. (ecommerceconsulting.com, 2015).

Brändikokemus on juuri se, millä tuotteiden hintaa voidaan perustella ja erityinen myymäläkokemus on tärkeä osa sitä. Esimerkkinä voisin mainita Luis Vuittonin myymälän, jossa ovimies avaa oven. Tästä saattaa tulla tunne, että kehtaako myymälään tavallinen tallaaja edes mennä? Tuttavapiiriini kuuluu ihmisiä, jotka eivät ole kehdanneet astua sisään luksusbrändejä myyviin liikkeisiin. Onko silloin onnistuttu? Kyllä. Yritys on saanut brändättyä itsensä haluamalleen asiakaskunnalle. Luksutuotteita kuluttava asiakas tietää saavansa eksklusiivisen kokemuksen asioidessaan myymälässä.

Kokemukset ovat nykypäivän kuluttajille erittäin tärkeässä roolissa, “We call it experience per square foot,” (Rechel Sechtman, 2016), sillä useimmiten ihmiset ostavat jonkin muun kuin tarpeen vuoksi. Asiaa voidaan tarkastellaan Maslow:n tarvehierarkian kautta. Suurimmalla osalla länsimaisista kuluttajista perustarpeet on tyydytetty. He etsivät kokemuksia. Tämä kokemusten hakeminen  korostuu luksuksen kuluttajilla ja he ovat valmiita maksamaan siitä ekstraa. Yleensä luksustuotteet ovat laadukkaita, mutta tämän lisäksi he saavat kokemuksen siitä, että ovat erityisiä koska voivat ostaa tuotteensa kaupasta, jonne kuka tahansa ei edes kehtaa tulla sisään.

Verkkokaupat ovat vasta tiensä alussa. Ihan niinkuin kivijalkaliikkeet ovat murroksessa ja etsitään uusia tapoja hyödyntää digitalisaatiota kivijalkaliikkeessä ja yhdistää verkkokauppa kivijalkaliikkeeseen. Verkkokaupat tarjoavat vielä hyvin vähän elämyksiä. Useimmat ovat vielä niinkutsutussa supermarket vaiheessa, jolloin asiakkaalle pyritään tarjoamaan vain nopea ostospolku, ihan kuin supermarketeissa.

Mistä lähteä liikkeelle?

Minä kehotan lähestymään asiaa luksustuotemerkkien tavasta palvella asiakasta. Tällä tavoin tarjoat hitusen enemmän kuin kilpailija, jolloin postikulut tai korkeampi hinta ovat perusteltavissa. Lähde liikkelle analysoimalla motivaattorit ostaa luksusta. Miksi asiakas on valmis ostamaan tonnin maksavan paidan pelkästään sen merkin takia? Tämän jälkeen analysoi miten nämä on integroitu myymäläkokemukseen tietylle brändille esimerkiksi aiemmin mainitsemani Luis Vuitton ja mieti asiaa laatikon ulkopuolelta, millaisia uusia keinoja on tehdä tämä sama netissä? Miten saat shoppailuun luksuksen tuntua omassa verkkokaupassasi?

Minä tilasin tuotteen Burberryn verkkokaupasta ja sain siitä hyvän kokemuksen. Burberry kuuluu arvokkaisiin brändeihin ja odotin saavani hyvää palvelua. Ja koska en todellakaan ole vakiasiakas, oletinkin saavani rahoilleni vastinetta! Heillä oli asiakaspalveluchätti, jonka kautta asiakaspalvelija auttoi minua valinnassani. He soittivat minulle ja varmistivat luottokorttini. Kaiken tämän lisäksi tuote tuli todella kauniisti pakattuna kotiin. Heidän brändi-ilme on onnistuttu tuomaan heidän verkkokaupaansa. Puhumattakaan heidän tuotekuvista.

Tarinat luovat mielikuvia ja sitä kautta elämyksiä.

Tarinallistaminen saattaisi olla järkevää myös kerrottaessa verkkokauppasi taustoista. Kiinnitä huomiota siihen millaisen mielikuvan luot itsestäsi ja yrityksestäsi asiakkaillesi. Monessakaan verkkokaupassa ei ole huomoitu sitä seikkaa, että asiakas on ihminen ja myös verkkokaupan taustalla häärii ihmisiä. Kerro tarinasi, esittele itsesi mielellään kuvan kera. Kerro asiakkaallesi kuka on ihminen verkkokaupan takana. Tämä helpottaa myös asiakkaan kynnystä pyytää palvelua, mikäli hän ei esimerkiksi löydä etsimäänsä tai haluaa antaa muuten palautetta. Ole helposti lähestyttävä! Nykyään ei enää ole B2C tai B2B on vain H2H eli ihmiseltä ihmiselle. Pidä tämä mielessäsi, kun suunnittelet verkkokauppaasi.

Muista, 70% ostokokemuksesta perustuu siihen miten asiakas tuntee että häntä kohdellaan (Tietotalo infocenter), joten elämystä luodaan myös asiakaspalvelulla.

Kun olet saanut asiakkaan ostamaan tuotteen millaista jälkimyyntiä voisit harjoittaa?

Monet luksustuotteita ostavat asiakkaat tykkäävät kulkea kaduilla suuren brändikassin kanssa, joka kertoo heidän ostaneen tuotteen kyseisen brändin liikkeestä. Millä tavoin sinä voisit hyödyntää teknologiaa ja sosiaalisen median voimaa integroidaksesi sellaisen jälkimyyntiprosessin, joka tuo asiakkaallesi lisää arvoa? Tähän liittyy olennaisena osana tuotteen pakkaaminen, etenkin jos myyt kalliimpia tuotteita. On mukava saada paketti, joka on kauniisti pakattu, kuin lahja.

Millaista markkinointimateriaalia voit tuottaa?

Onko mahdollista kirjoittaa kiitoskortti tuotteen mukaan? Voisiko tuote olla pakattuna kangaskassiin, jossa on verkkokaupan logo? Tai voisiko asiakas jopa valita kangaskassiin tulevan kuvan itse? Voisiko tuotteen mukana olla yllätys? Tai vaikka ”postimaksu maksettu” -kortti, jossa tarjous kauppaasi, jonka asiakas voi lähettää ystävälleen? Voisitko mahdollisesti hyödyntää QR-koodia?

QR-koodeja hyödynnetään vähittäiskaupassa myymälöissä linkittämällä osto-oppaita, tuotevaikoijia, mobiilikuponkeja, käyttöopastusvideoita, asiakasarvioita ja demoja. Mobiilisisältö mahdollistaa tuottajan ja vähittäiskauppiaan pääsyn ”käytävälle”, auttamaan kuluttajaa valitsemaan oikean tuotteen. Tämä interaktiivinen nettisisältö auttaa myynnissä ja kasvattaa brändilojaaliutta.

 

Asiakas, joka myymälässä (verkossa tai ei) etsii tietoa tuotteesta kaipaa kipeästi apuasi, jotta hän saa tehtyä ostopäätöksen. Anna heille sitouttavaa ja opettavaista sisältöä varmistaaksesi, että he vievät ostoksen loppuun. Hinta, tuotekuvaus ja tuotekuva ovat ainoa seikka, jolla voit erottautua. Hyvä esimerkki onnistuneesta erottautumisesta on muutaman vuoden takainen, kohua herättänyt Varustelekan ”Kansanmurhabaretti”. Ihan näin radikaaliksi ei tarvitse heittäytyä, mutta jos julkisuutta haluat, kannattaa olla rohkea!

Verkkokokemus ei ole enää vain brändin jatke vaan se on lähtökohta  kokonaisvaltaiselle brändikokemukselle. On siis tärkeää, että valmistajat ja jälleenmyyjät tarjoavat mahdollisimman hyvän kokemuksen verkossa, koska se vaikuttaa koko brändiin. Tämän päivän kuluttajat nojaavat vahvasti internetistä saatuun tietoon etsiessään tietoa tuotteista, sen vuoksi verkkokaupan tuotteiden esittely on äärimmäisen tärkeää.

Seuraavassa osiossa pureudutaan sivuston sisältöön.

-Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Osa 3. Verkkokaupan hyödyntämätön voimavara: Verkkovisualistin työkalut

Verkkovisualistilla ja tietysti kauppiaalla on valtavasti erilaisia välineitä, joita hyödyntää: älykkäät sivustonhaku työkalut, tuotesuositteluohjelmat, tuotevideot, tuotteiden rinnakkaissuositteluohjelmat, visualisointityökalut, A/B testaus, palautteet ja arvioinnit… lista on pitkä.

Sivuston analysointityökalut auttavat määrittelemään mikä vaikutus tuotesijoittelulla ja esittelyllä on konversioon, ostoskorin arvoon ja määrään. Tässä toimii hyvänä apuna ilmainen työkalu Google Analytics, joka kertoo dataa sivustosta, kävijämääristä, kävijälähteistä ja niin edelleen. Suosittelen perehtymään Google Analyticsiin perusteellisesti, sillä se tarjoaa valtavan määrän tarpeellista informaatiota. Google tarjoaa tuen ja avun sekä maksuttoman Analytics Akatemian, jossa voi opetella Analyticsin käyttöä.

Hakukentän käyttö verkkokaupassa on kasvussa ja älykkään haun käyttö on niin tärkeä osa kaupallista verkkokauppaa, että kirjoitan siitä ihan oman postauksen. Mikäli hakukone ei ole tarpeeksi älykäs ja mukautuvainen asiakkaan käyttämiin sanoihin, on melko varmaa että asiakas poistuu parin yrittämän jälkeen toiselle sivustolle. Näin olen itse tehnyt useita kertoja. Sivustohaun optimointiin voi käyttää esimerkiksi suomalaistaustaista Klevua.

A/B testaus on testaamista ja vertaamista kahden erilaisen version välillä. Se on hyvä apu, kun halutaan verrata kuinka erilaiset ratkaisut sivustolla toimivat. Testaamalla voidaan esimerkiksi todeta kuinka paljon konversiota saadaan aikaan tietynlaisilla ratkaisuilla, painikkeen väri, tuotekuvien asettelu ja niin edelleen. A/B testauksen suositellaan olevan jatkuvaa. Digimarkkinoinnin sivustolla on kattavasti kerrottu A/B testauksesta. Optimizely on yksi työkalu testaamiseen.

Google Adwords on työkalu verkkomarkkinointiin ja sen avulla voi tehokkaasti mainostaa verkkokauppaa ja lisätä myyntiä. Google Adwords näyttää mainoksen sen perusteella kuinka hyvin hakijan käyttämät hakusanat sopivat mainoksesi avainsanoihin. Maksu perustuu klikkauksiin, joten se on melko kustannustehokasta ja se antaa dataa siitä miten paljon mainos saa klikkauksia, eli kuinka kiinnostava ja osuva (hakusanat) se on.

Tehokkaiden ja kauniiden kuvien luontiin loistava työkalu on Canva. Sen avulla voi luoda sosiaaliseen mediaan kuvia, esityksiä ja esitteitä. Kuvien muokkaukseen suuren määrän työkaluja tarjoaa Pic Monkey. Molemmista työkaluista löytyy ilmainen sekä maksullinen versio.

Smart Merchandiser  tarjoaa kattavan työkalun verkkokaupan visuaaliseen markkinointiin ja myynnin tehostamiseen. Zen Deskin avulla voi parantaa asiakaspalvelun laatua helposti. ”Asiakaspalvelu on äärimmäisen tärkeää, 70% asiakaskokemuksesta perustuu siihen miten asiakas tuntee, että häntä kohdellaan” (Tietotalo infocenter, 2015).

Curalate lupaa sivustollaan että heidän avullaan kuvien kaupallistaminen helpottuu. Apptus taas tarjoaa apua asiakaskäyttäytymisen analysointiin ja hyödyntämiseen sekä automatisointiprosesseihin.

ProsperCart on listannut Verkkokauppiaan apuohjelmat ja Small Business Trends postannut 7 E-commerce Tools that Should Be a Part of Your Action Plan, kannattaa käydä tutustumassa myös niihin!

Työkaluja valitessa tulee muistaa se, että paraskaan työkalu ei tuota mitään, ellei sitä osaa hyödyntää oikein. Opettele käyttämään työkaluja, ellet osaa tai ehdi, hanki apua! Eikä se määrä merkkaa mitään vaan se laatu.

Seuraavaksi postaan siitä, mitä ovat elämykset verkkokaupassa. Sitä odotellessa voit käydä lataamassa viisi ilmaista vinkkiäni, Verkkokauppa ja Elämykset. 

-Anna

 

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Osa 2. Verkkokaupan hyödyntämätön voimavara: Verkkovisualistin työnkuva

Visuaalinen markkinointi tai visuaalinen myyntityö, eli visual merchandising, on tuotteiden esillepano kaupallisesti. Verkkovisualistin työ on päämäärältään sama kuin perinteisen visualistin työnkuva myymälässä, myynnin lisääminen ja ostamisen tekeminen asiakkaalle mahdollisimman helpoksi. Törmään usein ennakkoluuloihin visuaalisen markkinoinnin suhteen, se leimataan hötöksi tai muuten vain näpertelyksi. Visuaalinen markkinointi tuo tutkitusti lisää myyntiä, mutta ihan niin kuin mikään muukaan, se ei tuota mitään ellei sitä tehdä tavoitteellisesti ja ellei sen tuottavuutta seurata. Verkkokauppa on vähittäiskauppaa siinä missä kivijalka, vain toimintaympäristö on eri.

Verkkovisualistin työ on Suomessa vielä tuntematon, enkä itse asiassa ole vielä törmännyt yhteenkään suomalaiseen esimerkkiin visuaalisesta markkinoinnista verkossa, pelkkään vastarintaan sen tarpeellisuudesta. Samaan vastarintaan olen, yllättävää kyllä, törmännyt myymälän visuaalisesta markkinoinnista puhuttaessa. Sen merkitystä ei selkeästi ymmärretä. Esimerkiksi tuotefokusoituneessa organisaatiossa saatetaan ajatella, että tuotevalikoiman kanssa työskenneltäessä on kyse ainoastaan sisäänostamisesta. Jonkun on kuitenkin tehtävä myymälässä asioimisesta ja ostamisesta mahdollisimman helppoa ja houkuttelevaa. Kivijalkamyymälöiden visualistit ymmärtävät todennäköisesti verkkovisualistin työnkuvan, sillä se on melko lähellä heidän rooliaan. Markkinointijohtoiset organisaatiot keskittyvät digitaaliseen brändäämiseen, jolloin verkkomyynti ja kaupallistaminen jäävät helposti toiseksi ja sivuston toiminnan vastuu jää markkinoinnin alle.

Verkkovisualistin tulee tehdä päätöksiä tuotteiden sijoittelusta sivustolle asiakaskäyttäytymiseen nojautuvan datan perusteella. Verkkovisualisti seuraa asiakkaan reittiä sivustolla, tutkii sitä mikä toimii ja mikä ei. Tähän liittyen hän järjestää muun muassa  tuotteiden mainostuksia mutta ennen kaikkea verkkovisualistin tulee siis olla tietoinen asiakaskäyttäytymisestä sivustolla, jonka nojalla hän tietää mitkä kampanjat toimivat ja mitkä eivät. Verkkovisualistin työ on hyvin pitkälti asiakasdatan seuraamista ja analysointia päätöksien tueksi. Sama pätee visualistin työhön myymälässä, pätevä visualisti on tietoinen asiakaskierrosta ja osaa asetella tuotteet ja kalusteet optimaalisesti asiakaskiertoon nähden.

Verkkovisualisti ei ole kuitenkaan tuotetiedon hoitaja (product data administrator). Tuotedata on totta kai tärkeää mutta sen ei tulisi olla pelkästään verkkovisualistin vastuulla. Mikäli verkkokauppa on suuri, saattaa olla tarpeellista palkata oma henkilö keräämään ja analysoimaan dataa, jotta verkkovisualisti voi tehdä sitä mitä hänen kuuluukin tehdä, miettiä sivuston kaupallista esillepanoa. Minun näkemykseni mukaan verkkovisualisti on myös henkilö, jolla on visuaalista silmää ja luovuutta, jotta verkkokauppa on selkeä, houkutteleva ja ostaminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Turhan moni verkkokauppa on ympätty täyteen kaiken näköistä sälää ja vilkkuvaa lootaa, jolloin ostokokemus ja tuotteiden etsintä vastaa sellaista kivijalkamyymälää, jossa varastonhallinta on unohdettu kultaiselle 80-luvulle.

Verkkovisualisti hoitaa asiakaskäyttäytymisen analysoinnin lisäksi yhteistyötä valokuvaajan kanssa, jotta saadaan aikaiseksi yrityksen imagon mukaiset tuotekuvat ja mahdolliset stailaukset. Hän omalla työllään vaikuttaa varastonhallintaan aktivoimalla huonosti liikkuvia tuotteita sekä edesauttaa ostoskorin arvon kasvattamista miettimällä käyttöyhteystuotteita tuomaan lisämyyntiä.

Verkkovisualistin työnkuva vaati laajalti analysointia siitä, mitkä tuotteet liikkuvat ja reagointia niihin tuotteisiin jotka eivät myy. Ihan kuten kivijalkamyymälöissäkin. Hän joutuu jatkuvasti miettimään sitä, millä saada kävijät tulemaan uudelleen verkkokauppaan ja miten saada heidät ostamaan tuotteet. Tämä on vastaava ongelma myös kivijalassa, joissa etenkin näyteikkunoilla pyritään vaikuttamaan positiivisesti siihen, että asiakas saadaan sisään myymälään ja esillepanoilla houkutella asiakas ostamaan. Lisäksi mikäli verkkokaupan lisäksi on kivijalkamyymälä, tulee näissä olla yhtenäinen linja verkosta kivijalkaan ja toisinpäin.

Net-a-Porterin työpaikkailmoitus antaa hyvän kuvan siitä, millainen on verkkovisualistin työnkuva. Net-a-Poter on Natalie Massanetin perustama verkkokauppa, johon kuuluvat myös Mr Porter ja The Outnet. Net-a-Porter on verkkokauppa, jonka valikoimiin kuuluu noin 650 luksusbrändiä. Verkkokaupalla on myyntiä yli 170 maahan ja vuonna 2015 se kasvatti liikevaihtonsa 30,9% 1,7 miljardiin dollariin, tuotto kasvoi 25,4% sen ollessa 133,1 miljoonaa dollaria, luvut löytyvät täältäTyöpaikkailmoitus kuvastaa sitä, miten merkkittävä rooli verkkovisualistilla on myynnin edistämisessä. Vapaa suomennos työpaikkailmoituksen ensimmäisestä kappaleesta:

“…tuotot kasvavat kuukausi kuukaudelta ja kriittinen strateginen muutos on suunnitelmissa, tavoitteemme on olla dominoivassa roolissa todella menestyvänä voimana verkkokaupankäynnissä. Tämän vuoksi etsimme taitavaa ja omaperäistä verkkovisualistia, jolla on vahva ymmärrys muodista, työskentelemään tiimimme kanssa ja tuomaan NET-A-PORTER tuotevalikoimaan eloa. Sinä käytät innovatiivista ja huomiota herättävää stailaamista ja tällä tavoin parannat shoppailuelämystä NET-A-PORTERissa.”

Net-a-Porter etsii verkkovisualistia parantaakseen markkina-asemaansa. He investoivat verkkovisualistiin, koska tietävät tämän lisäävän heidän myyntiä. Huomaa, että he ovat todella tarkkaan määritelleet työilmoituksessa mitä heidän verkkovisualistilta odotetaan. Hewlett Packardin työpaikkailmoitus taas antaa kuvaa siitä, miten monipuolinen työ e-commerce merchandiserin työ voi olla. Täytyy myös muistaa, että samalla tavoin kuin kivijalassa, eroaa vaatekaupassa työskentelevän visualistin työ siitä mitä se on rautakaupassa. Perusperiaatteet pysyvät mutta toisissa voidaan käyttää enemmän luovuutta.

Älä unohda, että Verkkovisualisti ei ole pelkästään somistamassa verkkosivustoa, heillä on myös some-kanavat hoidettavan sekä pidettävä huoli, että homma toimii myös mobiilissa ja  tabletissa. Riittääkö sinulle yksi verkkovisualisti vai tarvitsetko useamman, esimerkiksi jonkun joka vastaa visuaalisesta markkinoinnista ja myynnistä eri some-kanavissa?

Videolla Anna Cole (Operations and Merchandising Manager, Carhartt) kertoo roolistaan e-commerce merchandisingin parissa.

Muista, paraskaan visualisti ei pysty tekemään ihmeitä, jos sisäänostot ja varastonhallinta eivät ole hanskassa. Liiketoiminnan harjoittaminen on palapeliä, jossa tuottavaan toimintaan tarvitaan tavoitteet, suunnitelmat ja niiden hallinointi ja seuranta.

Seuraavassa osassa kerron, millaisia ovat verkkovisualistin työkalut.

-Anna

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Osa 1 Verkkokaupassa hyödyntämätön voimavara: verkkovisualisti

Olen kolmisen vuotta tutkinut ja touhannut verkkokaupan visuaalisen markkinoinnin parissa. Luonut siitä luennon ja ryhtynyt väkertämään kirjaa aiheesta. Tänään kuitenkin päätin, että miksi en loisi kirjastani blogipostaus -sarjoja, sillä aihe on niin uusi täällä Suomessa.

Ensimmäiset kolme osaa selventävät Suomessa täysin tuntematonta työnkuvaa verkkovisualisti.

Jatko osissa kerron mitä ovat elämykset verkkokaupassa: sivuston sisältö, etusivu, tuotekuvat ja tuotekuvaukset ja arvostelut. Sitä seuraa osiot ymmärrä asiakasta: tuotekategoriat ja tuotehaku. Viimeisin osio pureutuu myyntiin: lisämyynti ja ristikkäismyynti. 

Osa 1 ole hyvä!

Digitalisaatio muuttaa monen työnkuvaa ja ammatteja, jopa tekee osasta tarpeettomia. Sen lisäksi se luo uusia työpaikkoja. Yksi Suomessa täysin hyödyntämätön työnkuva on verkkokaupan visualisti tai verkkovisualisti, (engl. E-commerce Merchandiser tai Online Merchandiser).

Tämä on kolmiosainen blogi -kirjoitus, ensimmäisessä kerron mikä on verkkovisualisti, toisessa osassa pureudutaan siihen mikä on verkkovisualistin työnkuva ja kolmannessa kerron mitkä ovat verkkovisualistin ja kauppiaan työkalut.

Mitä tarkoittaa verkkovisualisti?

Sally McKenzie, verkkokaupan konsultti, aloitti ensimmäisen työnsä verkkokaupan parissa melkein 20 vuotta sitten. Käytännössä hän toimi silloin verkkovisualistina (Online Merchandiser) mutta sitä ei vielä silloin osattu kutsua sillä termillä. Myöskään työvälineet eivät olleet kummoisia verrattuna nykypäivään. Hän luotti omaan kaupalliseen intuitioonsa ja työhön kuului paljon manuaalista työtä, jotta hän sai tuotteet verkkokaupassa houkuttelevasti esiteltyä ja helposti löydettäviksi. (ecommerceconsulting.com,Sally McKenzie, 2015.)

Melkein kahdessakymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Verkkovisualistin työnkuva on kehittynyt yhdeksi kriittisimmistä ja halutuimmista työpaikoista verkkokaupankäynnissä. Suomessa tämä työ ei vielä (vuonna 2016) ole kovinkaan tuttua, itse asiassa koko nimikettä ei vielä Suomessa tunneta. Tähän on kuitenkin varmasti tulossa muutos.

Minun näkemykseni mukaan verkkokauppojen kilpailukenttää muuttamaan tarvitaan henkilöitä, jotka tulevat digimaailman ulkopuolelta, tekijöitä, jotka ajattelevat digiboxin ulkopuolelta. Tämän vuoksi on hyvä, mikäli verkkovisualisti ei olekaan se koodari, joka yleensä miettii mikä on mahdollista ja mikä ei, vaan hän on se joka on palkattu ajattelemaan visuaalisesti, miettimättä mikä on mahdollista. Näin saattaa syntyä uusia oivalluksia, jotka yhdessä koodaajan kanssa tehdään mahdollisiksi. Huom! Verkkovisualisti erooaa graafisesta suunnittelijasta siinä, että hän on tuotteiden kaupallisesti esillelaittaja (visual merchandiser), ei niinkään visuaalisen ilmeen suunnittelija.

Sally McKenzie kirjoittaa, kuinka hän jatkuvasti yllättyy törmätessään yrityksiin, jotka eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota tähän kriittiseen verkkomyynnin alueeseen. Vaikka visuaalinen markkinointi verkossa on tärkeää, on verkkovisualistin työ useimmiten käsitetty väärin.

Mikäli sinulla ei ole vähintäänkin yksi henkilö vastuussa verkkokaupan visuaalisesta markkinoinnista, saattaa olla että menetät tilaisuuden esitellä tuotteet houkuttelevammin, jonka avulla voisit nostaa konversioprosenttiasi ja keskiostoksen arvoa. Verkkokaupat, joiden valikoima on laaja, tarvitsevat luonnollisesti tiimin, joista kukin vastaa omasta tuotekategoriastaan. Huolimatta erilaisista työkaluista, joista olet saattanut jopa maksaa, eivät tuota maksimaalista hyötyä, ellei sinulla ole ketään, joka käy läpi dataa ja sen avulla työstää sivustoa parempiin tuloksiin. Kaikki se markkinointiin kulutettu raha voi olla turhaa, ellei verkkomyymälääsi ole tavoitteellisesti “somistettu”. McKenzie vinkkaa.

Mikä sitten on hyvä verkkovisualisti? Menestyneet verkkovisualistit ovat yleensä taustaltaan visualisteja tai sisäänostajia. He ymmärtävät dataa ja osaavat hyödyntää intuitiotaan kehittäessään tehokkaampia keinoja tuotemyyntiin. He eivät välttämättä ole tietokone-eksperttejä mutta verkkovisualistilla tulee olla riittävät tekniset taidot, sillä työskentely tapahtuu verkkoympäristössä ja parannuksia tehdään teknisillä apuvälineillä. Verkkovisualistilla olisi hyvä olla työkokemusta ja asiakaspalvelukokemusta kivijalkamyymälästä. Näin hänellä on kosketuspintaa asiakaskäytökseen.

Verkkovisualistin tulisi olla yhteistyökykyinen, osallistua tai antaa ehdotuksia sivuston ulkoasun suunnitteluun, ideoida uusia ominaisuuksia ja työkaluja sivustolle, hoitaa tarjouksien ja muun markkinoinnin suunnittelua ja pitää huolta siitä, että tuotevalikoima on optimaalinen.

Suomesta puuttuu vielä kokonaan koulutus verkkovisualisteille. Kiinnostaisiko yhteistyö kanssani luoda uusi ammattikunta Suomeen? Ota yhteyttä!

Seuraavassa postauksessa kerron, mikä on verkkovisualistin työnkuva.

-Anna

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Kaupallista sosiaalinen media

Olen huomannut, että kovinkaan moni ei ole hoksannut tai osannut kaupallistaa sosiaalista mediaa omassa liiketoiminnassaan. 

Nykyään on pelit ja vehkeet, joiden avulla saa edullisesti hyödynnettyä sosiaalisen median, ei pelkästään markkinointiin, vaan lisämyyntiin. Monessakaan yhteydessä markkinoinnista puhuttaessa ei muisteta mainita sitä loppupointtia, myyntiä ja sen lisäämistä. Kannattaa muistaa, ettei verkkokauppaa tarvitse tehdä kivijalan tueksi niin isosti, sen voi aloittaa pienesti. Ilmainen verkkokauppa, jonne pistää muutaman tarkkaan valitun tuotteen, 25€ lisämyynti päivässä tekee 9450 euroa lisää liikevaihtoa vuodessa!

Moni sosiaalisen median kanava mahdollistaa myynnin suoraa, joten miksi ei hyödyntäisi sitä? Hyvä ihminen, kaupallista sosiaalinen media!  Se, mihin joutuu kiinnittämään huomiota ja satsaamaan aikaa ja innovoimaan, ovat kiinnostavat kuvat. Jos mahdollista, tässä kannattaa olla rohkea ja etsiä oma tyyli. Mahdollisesti hyödyntää valokuvaajaa, stailaajaa tai muuta luovaa ihmistä, joka saa kuviin syvyyttä. Muista, näitä ei tosiaankaan tarvitse tehdä jokaisesta tuotteesta. Some voi toimia LISÄMYYNTIkanavana vaikka vain yhdelle tuotteelle! Täällä vinkkiä eräästä vaatemerkistä, joka erottuu valokuvaajan avulla. Heidät on noteerattu myös trendiennusteissa.

Instagram on jo uudistanut myymälöiden elämyksellisyyttä ja tämä tulee jatkumaan, visuaalinen markkinointi tulee muuttumaan, siitä kertovan artikkelin pääset lukemaan artikkelista Visual Merchandising in Digital Era. Tavoitteenahan on saada aikaan asiakkaalle sellainen kokemus, jonka HÄN haluaa laittaa jakoon. Siinä piilee sosiaalisen median voima. Tätä hyödyntävät esimerkiksi Dover Street Market ja Gentle Monster kannattaa käydä kurkkaamassa heidän sivustoltaan kuvia myymälöistä.

Yksi apuväline kaupallistamiseen on esimerkiksi Thing Link, jonka avulla voi omiin kuviin ja videoihin lisätä sisältöä ja vaikka linkkejä verkkokauppaan. Videot ovat myös kovasti nousussa ja Yeay mahdollistaa videomyynnin. Suomalainen Holvi on verkkokauppa, jossa ei ole kuukausimaksua ja se on helppo ottaa käyttöön.

Paras tapa saada tuotteenne jakoon ja kauppaanne tunnetuksi on herättää huomiota ja olla omaperäinen. Ole rohkea! Tässä kohtaa saa olla luova :).

Anna Juusela

 

 

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Tulevaisuuden myymälä

Tulevaisuuden myymälä on kohtaamispaikka josta haetaan ennen kaikkea elämyksiä. Kuluttajan ei tarvitse nousta kotisohvalta shoppaillakseen, tämä asettaa haasteita vähittäiskaupalle kivijalasssa. Kuluttajille täytyy tarjota myymälöissä paljon muutakin kuin vain hyllykaupalla tavaraa. Kate Abnett kuvaa loistavasti artikkelissaan The Store of the Future:

Consumers no longer need to go to a physical store to buy a product. As a result, the strategic purpose of the store has changed. Shopping in stores must either be as cheap and convenient as buying from Amazon, or entertaining — offering memorable experiences that can’t be replicated online.

Pelkästään hinnalla ja tavaralla kilpailu ei enää onnistu kivijalassa. Kuluttajat ovat valveutuneita ja vaativat laatua, lisäksi kiertotalous on jo muuttanut kuluttajien ostokäyttäytymistä, tarjolla on sovelluksia kuten Depop, jotka helpottavat kuluttajien keskinäistä kaupankäyntiä. Kun kaikkea on saatavilla kaikkialta muuttuu kokemukset ja elämykset entistä tärkeämpään rooliin.

B. Josephine II kirjoittaa tästä hyvin artikkelissaan Op-Ed|Stage Experiences or Go Extinct

Consumers will want to buy goods at the cheapest possible price and the greatest possible convenience. Meaning, they will continue to buy more and more merchandise online. Only hypermarkets that pile it high and wide have any hope of competing on price. Everyone else will have to subsume their merchandise within an experience that engages consumers.

Pelkkä hintakilpailu ajaa siis pienet vähittäiskauppiaat ahtaalle, kivijalkaputiikki on liian kallis kanava tähän. Visuaalinen markkinointi  ja myymäläsuunnittelu nousevat tärkeään rooliin siinä, miltä tulevaisuuden myymälät näyttävät ja millaisia kokemuksia asiakkaille voidaan tarjota. Vähittäiskaupan pyhä kolminaisuus, eli visuaalinen markkinointi, trendit ja digitalisaatio ovat peruspilarit tulevaisuuden vähittäiskaupalle.

Monikanavaisuus on jo nyt arkipäivää kuluttajille, silti harva vähittäiskauppias hyödyntää tätä täydellä potentiaalilla. John Bricker huomauttaa artikkelissaan Op-Ed|Stores Must Learn to Think Like Facebook

Future generations of shoppers will likely not think of digital experiences as being different from “real” ones, rendering the strategies and vocabulary designers use to understand experience, space, and behaviour obsolete. Soon, words like “omnichannel” and “experiential” will be as quaint as saying something is “fresh” or “on fleek”. These words will be inevitably replaced by the simpler, and more inclusive, “shopping.” We’ll no longer speak of online shopping or mobile shopping or showrooming or in-store pick-up, as these things will just be considered one seamless shopping experience, driven by data, with information collected from customers at every touchpoint to determine what products are introduced, when, and to whom.

Uskaltaisin väittää, että tämä ei ole edes tulevien sukupolvien juttu, vaan se on jo tätä päivää. Haasteeksi tuntuu muodostuvan vain se, että vanhoja ajattelumalleja on niin vaikea saada muutettua. Olemme menossa kohti aikaa, jossa myymälät ovat kohtaamispaikkoja ja joista haetaan elämyksiä. Silti useimmat tahot tuijottavat ihan väärään suuntaan näkemättä seikkoja, jotka sitovat nämä yhteen. Myymälän ja verkkokaupan visuaalinen ilme, joka on kaupallinen ja luo elämyksiä asiakkaalle. Trendit, eli ajankuva sekä digitalisaatio. Vähittäiskauppa on jumahtanut dinosaurukseksi.

Minä näkisin, että olemme palaamassa takaisin siihen vanhan ajan leipomoon ja lihakauppaan, jonne mennään tekemään ostoksia kivijalassa (niin halutessaan), jotka on etukäteen netistä kauppiaalle ilmoitettu, että hän osaa varautua oikeilla tuotteilla lähitilalla täydennystä hakiessaan. Myymälässä vaihdetaan kuulumisia kauppiaan ja muiden lähitienoon asiakkaiden kanssa. Asiakaspalvelussa nopeus ja vaivattomuus tulevat olemaan rahan arvoisia. Kuluttajat vaalivat kiireisessä elämässään vapaa-aikaa ja mikäli kaupassa käynti voidaan valjastaa vapaa-ajan vietoksi, olemme jo hyvin lähellä oikeaa tapaa.

Hypermarketit voisivat olla kauppahalleja, joissa pientilalliset voisivat myydä shop-in-shopeissaan oman tilansa tuotteita ja nousevat uudet merkit esitellä tuotoksiaan. Onko marketin pakko jatkaa halpuutuslinjalla, voisivatko nämä Suomessa monopoliasemaa pitävät jätit olla etunenässä uudistamassa vähittäiskauppaa, tehden sen vielä reilusti tuottajat myös huomioiden?

Tulevaisuus on jo täällä. Kysymys kuuluu, miten se valjastetaan käyttöön?

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Haastattelussa: ThingLinkin Ulla Engeström

Haastattelussa ThingLinkin  perustaja ja toimitusjohtaja Ulla Engeström. ThingLinkiä Euroopassa ja Suomessa luotsaa (Sales Director Europe) Sani Leino.

Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.40.58
Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.41.15

Mikä on ThingLink? 

ThingLinkin ajatus on tehdä  digitaalisessa ympäristössä olevista esineistä klikattavia. Idea syntyi web2.0 -innostuksen huipulla. Tuolloin moni pohti, millä tavalla esineet näkyisivät uudessa Internetissä ja miten ihmiset viittaisivat tuossa ympäristössä esineisiin. Opiskelin Helsingin yliopistolla tohtorikoulutuksessa kasvatustieteen laitoksella. Siellä tutustuin mm. toimijaverkkoteorian pääajatukseen, jonka mukaan ihmiset ja esineet muodostavat keskenään verkon. Pidin ajatuksesta, ja mietin miten sitä voisi soveltaa uudenlaisessa Internetissä. Verkossa esineiden uniikin tunnistamisen kautta niihin oli mahdollista lisätätietoa tai tarinoita. Tästä ajatuksesta syntyi ThingLinkin ensimmäinen kuva-editori, jonka avulla kuviin pystyi lisäämään tietoa niissä näkyvistä esineistä.

Miten homma toimii? Pystyykö tätä hyödyntämään ilman verkkokauppaa ja onko se integroitavissa verkkokauppoihin? 

ThingLinkin avulla valokuviin ja videoihin voi lisätä tekstiä, kuvia, videota, ääntä tai linkkejä. Jos esimerkiksi haluaa jakaa asiakkailleen kuvia uusista tuotteista tai myymälästä, ThingLinkin editorilla kuviin voi lisata tarkempia tuote- ja hintatietoja tai vaikkapa linkin suoraan verkkokauppaan. Esimerkiksi IKEA kayttaa ThingLinkia Livets Hemma-blogissaan, jossa sisustuskuvissa näkyvät tuotteet on linkitetty katalogiin yksittäisten tuotteiden sivulle.

ThingLinkissä on muutamia verkkokauppaintegraatioita jo valmiina, kuten esimerkiksi Shopify, Amazon, Etsy ja eBay, mutta vähittäismyyjä voi rakentaa ThingLinkiin myos oman näköisensä verkkokauppa-tagin, jota klikkaamalla lukija siirtyy verkkokaupan sivulle. Tästä esimerkkina Suomessa on mm. Etuovi, jonka sisustuskuvissa toimii Etuoven oma verkkokauppatagi. ThingLinkilla tehtyjä kuvia voi kayttää omilla verkkosivuilla tai vaikkapa Facebookissa, jossa kuvat näkyvät myos interaktiivisena.

Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.32.50
©Etuovi
Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.33.06
©Etuovi

Millä tavoin te olette ottaneet, tai oletteko ottaneet, huomioon visuaalista markkinointia ja myymäläsuunnittelua ThingLinkissä? 

Olemme huomanneet, että vähittäismyynti on ThingLinkille kasvava asiakassegmentti. Erityisesti uudet 360 kuvat tuovat myymälöiden markkinointiin uuden ulottuvuuden:  kaupassa voi nyt käydä joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Aikaisemmin interaktiivisten 360-kuvien tekeminen on ollut kallista ja aikaavievää, nyt niita voi tehdä myös pienemmällä budjetilla ja ilman koodaustaitoja. Interaktiivisten kuvien käyttö visuaalisessa markkinoinnissa ja myymäläsuunnittelussa on monelle vielä uutta, ja uusia esimerkkejä syntyy joka viikko. Meillä käyttäjät innovoivat uusia tapoja kuvapohjaiseen markkinointiin, ja me yritämme tukea käyttäjiämme parhaalla mahdollisella tavalla.

Esillepanojen kaupallistaminen myymälästä suoraan sosiaaliseen mediaan ja nettisivuille on nähdäkseni todella tehokasta teidän sovelluksellanne, hyödynnetäänkö tätä jo aktiivisesti? 

Aivan, tähän tarkoitukseen, esineiden taggaamiseen, ThingLink onkin alun perin kehitetty.  ThingLinkia lähtivat ensin hyödyntämään isommat kansainvaliset brändit kuten esimerkiksi IKEA, YOOX, Forever21, Red Bull ja Samsung, jonka jälkeen olemme muuttaneet hinnoittelua myös pienemmille brändeille sopivaksi.

Yrityksen brändin ilme tulisi olla samassa linjassa ja mahdollisimman kaupallista kanavasta toiseen, tähän teknologianne antaa uusia mahdollisuuksia. Kuinka hyvin vähittäiskauppiaat ovat tarttuneet näihin mahdollisuuksiin Suomessa? 

ThingLinkin teknologia ja idea siitä että kuviin voi lisata helposti linkkejä on monelle vähittäismyyjälle vielä uusi, ja työkalun käyttö edellyttää esimerkkien levittämistä ja markkinointia, jota emme ole Suomessa vielä ehtineet paljonkaan tekemään. Suomessa Etuovi ja mm. Finlayson sekä toimistoista Dagmar ovat pioneerikäyttäjiä, joiden esimerkit lisäävät tietoisuutta interaktiivisten kuvien mahdollisuuksista markkinoinnissa.

Blogiartikkelissasi ’Three use cases for a virtual store using 360 photos” kohdassa kaksi annoit vinkin inspiraatiosta, jota esimerkiksi verkkokauppiaat voisivat loistavasti hyödyntää brändinsä rakentamisessa. Olen kuitenkin huomannut, että Suomessa ollaan vielä kovin rajoittuneita uusien mahdollisuuksien suhteen. Oletteko törmänneet samaan?

Itse uskon, että uusien esimerkkien jakaminen saa Suomessa kiinnostuksen heräämään ja pyörät pyörimään.  Panostamme nyt kesän aikana suomenkielisen materiaalin tuottamiseen ja yhteisön kasvattamiseen esimerkiksi ThingLink Suomi ja ThingLink Opetuksessa -Facebook ryhmien kautta.

Asiakkaan kokemus myymälässä, huolimatta siitä onko se verkossa vai livenä, tulisi olla saumaton ja toisiaan tukeva. Suomessa hyödynnetään vielä verratain vähän teknologiaa myymälöissä, vaikka asiakkaat käyttävät kännyköitään siellä missä ovat. Hyödyntääkö ThingLink Beacon teknologiaa myymälöissä? Tai muuta mahdollista teknologiaa, joka johdattaa asiakkaan myymälän virtuaaliseen versioon lisäkokemusta hakemaan? 

Emme hyödynnä tällä hetkellä Beacon-teknologiaa. Mielestäni tehokas tapa kutsua asiakkaat myymälään on jakaa kiinnostavia visuaalisia päivityksiä sosiaaliseen mediaan, jotka kertovat mitä esineitä kuvassa näkyy.  Tämä palvelee sekä lukijoita että  kauppiasta. Hyvin kuratoitu virtuaalinen ostoskokemus voi houkutella asiakkaan käymään varsinaisessa kaupassa, jolloin sosiaalinen media palvelee suoraan myynnin kasvua joko ohjaamalla asiakkaat verkkokauppaan tai kivijalkakauppaan.

Teknologianne antaa niin paljon erilaisia mahdollisuuksia, yhtenä niistä tulee mieleeni näyteikkunan hyödyntäminen ja kaupallistaminen ThingLinkin avulla. Onko tälläinen jo käytössä?

Tämä on loistava idea, mutta en ole nähnyt vielä tälläisiä toteutuksia ThingLinkissa. Odotan kiinnostuksella kuka tekee ensimmäisen!

Mietin myös mahdollisuuksia uusien tuotteiden lanseeraamisessa, väritrendien esittelyssä, uusien tuotteiden esittelyssä ja niin edelleen. Mitkä kaikki myymälät ovat valjastaneet jo potentiaalin käyttöön? 

Etuovi on tehnyt monipuolisia sovelluksia esimerkiksi asuntomessujen kohdeiden esittelyssä. Myos Finlayson käyttää ThingLinkia etusivullaan.

Myymälät voisivat hyvinkin tulevaisuudessa johdattaa asiakkaat teidän teknologian avulla vaikkapa brändinsä myymälään Singaporessa. Millaisena te näette vähittäiskaupan tulevaisuuden?

Vähittäismyymälöiden tulevaisuus on hajautetussa digitaalisessa läsnäolossa, jolloin myymälä on tavoitettavissa aina ja kaikkialla, missa asiakas sitä tarvitsee.  Rajapintana ovat erilaiset keinoälyyn pohjautuvat hakurobotit, jotka toteuttavat arkipäiväisiä verkkohakuja ääniohjauksen kautta.

Kiitos Ulla ja Sani!

—————-

Haluaisitko hyödyntää ThingLinkiä omassa kaupassasi? Perusversio on ilmainen. Koodilla YANCA saat 15% alennuksen Professional tai Premium tileihin.

Tarvitsetko ideoita tai käyttöapua ThingLink hyödyntämiseen? Ota yhteyttä!

-Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Vähittäiskaupan pyhä kolminaisuus

Vähittäiskaupan (verkossa ja kivijalassa) pyhä kolminaisuus muodostuu kolmesta osa-alueesta: visuaalinen markkinointi, trendit ja digitalisaatio. Keskiössä on asiakas.

Huom! Tässä tekstissä jätän huomiotta sellaiset seikat kuin asiakaspalvelu, hinnoittelu, katteet, valikoimat ja niin edelleen. Ne ovat olennaisia mutta niistä tietoa jo löytyy. Tekstissä käsiteltävän kolmen yhtenäisyys kuitenkin puuttuu kaikista lukemistani teksteistä.

Vahittaiskaupan kolmio

Visuaalinen markkinointi

Visuaalinen markkinointi, tehtynä tavoitteellisesti, muodostaa selkärangan koko vähittäiskaupan toiminnalle. Se määrittää mitä yritys viestii kivijalasta verkkokauppaan. Visuaalinen markkinointi on suorassa yhteydessä myyntiin. Tavoitteellinen visuaalinen markkinointi on esillepanojen ja myymälän visuaalisen ilmeen harkittua kaupallistamista.

Visuaalinen markkinointi on yhteydessä liiketilan tuottavuuteen, varastonhallintaan ja imagoon. Se sitoo kokonaisuuden yhteen, houkuttelee asiakkaan ostamaan ja viihtymään myymälässä. Visuaalinen markkinointi on tärkeässä roolissa verkkokaupasta kivijalkaan.

Trendit

Trendit ovat ajankuvaa. Sanana trendi on kokenut inflaation, sillä sitä käytetään niin paljon. Ajan seuraaminen ja tulevaisuuden ennakointi ovat loistavia työkaluja vähittäiskauppiaalle, ja nykypäivänä niiden hyödyntämisen tärkeys korostuu entisestään. On hyvin vaikea tietää mitä asiakas haluaa, ellei tiedä mihin suuntaan kulutustottumukset ovat menossa. Kaikki on saatavilla kaikkialla, mutta silti on nähtävissä selkeitä megatrendejä siitä, mihin suuntaan kuluttajien preferenssit ovat menossa. Ainakin megatrendejä kannattaa seurata. Trendiennustetoimistot tekevät tarkempia analyyseja, Suomessa trendiennusteita löytyy muun muassa Urban Viewstä.

Trendit ovat tärkeässä roolissa sisäänostoja suunniteltaessa. Tässä avainasemassa on oman asiakkaan tunteminen. Mitä minun asiakkaani tulevat haluamaan puolen vuoden päästä, entä mihin suuntaan ollaan menossa vuoden kuluttua. Tätä pystyy hahmottamaan seuraamalla trendiennusteita, jotka kuvastavat ajan suuntauksia. Nykyään saattaa olla haastavaa olla askeleen edellä asiakasta mutta vähintään kannattaa kulkea asiakkaan kanssa yhtä matkaa.

Digitalisaatio

Valtiovarainministeriö kuvailee digitalisaatiota oman Digitalisaatiohaaste 2015 -esittelyn yhteydessä seuraavin sanoin:

Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla. (Lähde: Digit)

Digitalisaatio on jo täällä, ollut jo jonkun aikaa. Vähittäiskaupassa sen tarkoitus on ennen kaikkea helpottaa asiakkaan ja yrityksen kohtaamista ja tietysti ostamista. Siitähän vähittäiskaupassa on kyse? Saada tuotteet vaihtamaan omistajaa.

Keskiössä on asiakas, jonka ostopolku tulisi tehdä mahdollisimman mielenkiintoiseksi ja helpoksi. Tuotteesta tai palvelusta on tarjottava riittävä määrä informaatiota, jotta asiakas pystyy helposti vertailemaan tuotteita ja tarjoajia. Digitalisaatio mahdollistaa uusia tapoja tarjota informaatiota asiakkaalle, esimerkkinä ThingLink jonka ansiosta kuvista saa interaktiivisia ja asiakastiedon -ja palautteen kerääminen onnistuu helposti vaikkapa Cahtcherilla. Esillepanot kannattaa tehdä Instagram mielessä.

Digitalisaatio vähittäiskaupan työkaluna on verrattain vähän hyödynnetty. Interaktiiviset näyteikkunat ja sovituskopit eivät vielä ole arkipäivää. Mutta digitalisaatio on muutakin, se on nimenomaan toimintatapojen uudistamista ja uusien oivalluksien hyödyntämistä. Se mahdollistaa.

Vähittäiskaupan pyhä kolminaisuus on siis visuaalinen markkinointi joka luo imagoa ja varmistaa tuottavan ja kaupallisen myymälän (verkossa ja kivijalassa). Trendit, jotka auttavat kauppiasta pysymään kuluttajan mukana ja digitalisaatio, joka mahdollistaa uusia tapoja toimia ja palvella asiakasta.

Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Haastattelussa Made of Sundays

Haastattelussa Thomas Leppä, design collective Sundays ja Made of Sundays verkkokaupan tiimistä, jossa hääräävät myös Alba ja Gemma.

Kiinnostuin Made of Sundays verkkokaupasta, joka on listattu myös The Best Designs -sivustolla, sen visuaalisen ilmeen ja kiinnostavien tuotteiden vuoksi.

1. Teillä on suomalaiseen verkkokauppatarjontaan nähden visuaalisesti miellyttävät sivut, jotka tukevat brändiänne. Miten päädyitte rakentamaan sivut, ilmeen ja kuka sen toteutti?

Kauppamme on elänyt aika lailla kaksi- ja puolivuotisen taipaleemme aikana. Kehityssyklimme on huomattavasti peruskauppaa nopeampi sillä teemme kaiken sivustoon liittyvän in-house. Vahvuuksiimme kuuluu se, että yksi omistajista myös pyörittää omaa suunnittelutoimistoa, näin voimme tehdä suurimman osan markkinoinnista, brändisuunnittelusta sekä kaupan toteutuksesta itse. Käytettävissä oleva aika on tietysti rajallinen, joten sikäli meidän on tarkkaan mietittävä mihin se aika käytetään. Alustana käytämme nykyään Shopifytä (aloitimme suomalaisella Mycashflowlla), joka tarjoaa loistavat puitteet nopealle kaupan kehitykselle. Teemme myös aina kaikki muutokset suoraan kauppamme live-versioon, joten voi helposti olla päiviä jolloin kauppa ei toimi kun me säädämme siellä jotain (asia joka luultavasti aiheuttaa pientä kauhua monessa web-developerissa). Nopea toteutus kuitenkin antaa sen edun että jatkuvalla syötöllä voimme testata eri työkaluja ja uusia ratkaisuja joista kuitenkin vain pieni osa loppujenlopuksi jää meillä pidempiaikaiseen käyttöön. 
thomas
2. Miten näette verkkokauppaskenen Suomessa? Mihin suuntaan olemme menossa? 
Selkeästi parempaan. Markkinoille on tullut uusia työkaluja ja kilpailijoita, jotka tarjoavat enemmän mahdollisuuksia myös pienemmille suomalaisille verkkokaupoille. Maksaminen, logistiikka sekä pilvessä toimivat verkkokauppa-alustat ovat kaikki kehittyneet huimasti viime vuosina, pullonkaulaksi muodostuu nykyään usein verkkokauppias itse, joka ei välttämättä tunne kaikkia saatavilla olevia työkaluja. Kehityksen mukana pysyminen on toki haaste, mutta en näe estettä sille etteikö suomalainen verkkokauppa voisi menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla. Suurempana huolenaiheena näen EU:n tulevaisuuden ja yhteinäisen isomman markkina-alueen tulevaisuuden. Jos verrataan eurooppalaisia kauppoja yhdysvaltalaisiin, on meren toisella puolella huomattava etu mitä tulee markkinoiden kokoon sekä saavutettavuuteen.
3. Mikä aiheuttaa eniten haasteita teille? 
Suurin haasteemme on selkeän maantieteellisen kohderyhmän puuttuminen. Myyntimme jakautuu tasaisesti ympäri eurooppaa, ja noin 40 jälleenmyyjämme löytyvät ympäri maailmaa, joten meillä ei ole tiettyä paikallista kohderyhmää joihin kohdistaa markkinointia. Koska pääkielemme on englanti, ja sen vuoksi meidän on vaikea suoraan markkinoida sosiaalisten medioiden kautta esim. Ranskaan, Saksaan, Hollantiin tai Espanjaan. Suomi on myös markkinana liian pieni meidän kaltaiselle niche-tuotteen valmistajalle. Näin ollen meidän on luotettava vahvemmin hyvän asiakaspalvelun sekä laadukkaiden tuotteiden kautta tapahtuvaan sanan kiertämiseen. 
Muut haasteet ovat käytännönläheisiä ja liittyvät tuotantoon ja resurssienhallintaan. Valmistamme, pakkaamme ja lähetämme lähes kaiken itse, joten aika on meillä hyvin rajallinen resurssi. Emme kuitenkaan ole valmiita tinkimään laadullisista periaatteistamme, ja haluamme myös tulevaisuudessa varmistaa että tuotteemme valmistetaan käsin sellaisten ihmisten toimesta jotka oikeasti välittävät. Kuka tahansa on tervetullut käymään studiollamme, jossa teemme kaiken käsin.
4. Millä tavoin hankitte näkyvyyttä verkkokaupallenne netin ulkopuolella? Onko teillä pop-up toimintaa, messuja jne?
Tämä on selkeästi yksi heikkouksistamme, sillä emme tällä hetkellä juuri hanki näkyvyyttä netin ulkopuolella. Osallistumme vuosittain Helsinki Design Markettiin kaapelitehtaalla, mutta siihen se jääkin. Studiomme sijaitsee katutasossa Eurantiellä Vallilassa, ja siellä on aina ovi auki jos joku haluaa poiketa kahville, mutta mitään suoranaista kivijalkamyyntiä ei ole. Myös jälleenmyyjistämme selkeästi suurin osa on verkkokauppoja, joten arvostamme suuresti heitä joilla myös on kivijalkaliike. Haluaisimme olla huomattavasti vahvemmin läsnä myös katutasolla, mutta toistaiseksi resurssimme eivät ole riittäneet kaikkialle. Päätuotteemme luonne (seinä-, laptop- ja ovitarrat) on myös sellainen, että se soveltuu erityisen hyvin verkkoon jossa on helpompi esitellä tuotteen lopullista käyttöä kuvina. 
albagemma2
5. Sivustonne löytyy kansainväliseltä sivustolla, jossa esitellään visuaalisesti mielenkiintoisia verkkokauppoja ja sivustoja, oletteko saaneet sitä kautta paljon näkyvyyttä?
Kyllä, mutta näkyvyyden laadusta voidaan olla montaa mieltä. Inspiraatiosivustoja käyttää lähinnä suunnittelijat, mainostoimistot, toteuttajat sekä muut verkkokauppiaat, joten on luonnollista ettei sitä kautta juuri lisämyyntiä tule (mikäli ei myydä jotain juuri näille ryhmille suunnattua). Web-gallerioista tuleva liikenne aiheuttaa myös pientä sekaannusta analytiikkapuolella, sillä lyhyt vierailu ja välitön poistuminen on melko tavallista, kun haetaan vain nopeaa inspiraatiota tai tiettyä toteutustapaa. Riippuen vähän galleriasta voi piikki kävijämäärissä olla hyvinkin suuri, mutta konversioiksi nämä kävijät eivät yleensä muutu. 
6. Millaista palautetta olette saaneet asiakkailta sivuston käytettävyydestä ja visuaalisesta ilmeestä?
Tähän mennessä pelkkää hyvää. Enemmän kiitosta saa kuitenkin tapamme kommunikoida asiakkaan kanssa kaupanteon aikana ja sen jälkeen. Laitamme paljon aikaa ja vaivaa copy-teksteihin ja kiinnitämme erityistä huomiota kaupan jälkeiseen kommunikaatioon (kiitosviestit, palautekysely, käsin kirjoitetut laput tilausten mukana yms.), ja sen myös huomaa asiakaspalautteissa. Palautteemme on tähän saakka ollut keskiarvoltaan 5/5, ja olemme valmiita tekemään töitä sen eteen, että näin myös on tulevaisuudessa. 
7. Sivustonne kielet ovat englanti ja espanja, olette päättäneet lähteä suoraan kansainvälisille markkinoille. Onko suomenkielen puutteesta tullut millaista palautetta?
Teimme itseasiassa ensimmäisen version kaupastamme sekä englanniksi että suomeksi. Koska heti alusta saakka kuitenkin selvisi, että suurin osa tilauksista tulee kansainvälisiltä markkinoilta, päädyimme suhteellisen nopeasti sulkemaan suomenkielisen puolen ihan puhtaasti ajan puutteen takia. Meillä ei pienenä yrityksenä yksinkertaisesti ollut aikaa alussa kääntää kaikki sisältö suomeksi, varsinkaan kun näytti siltä ettei se tuottanut toivottua tulosta. Ratkaisu on tietysti johtanut siihen, ettei meitä juuri ollenkaan tunneta kotimaan markkinoilla, joka ei tietysti missään nimessä ole hyvä asia. Tasaisin väliajoin kuulemme asiakkaista, jotka ovat törmänneet kuviimme Instagramissa tai Pinterestissä ja vasta paljon myöhemmin heille on selvinnyt, että valmistamme kaiken Suomessa. Totuus on kuitenkin se, että tuotteemme ovat selkeästi niche-markkinolle suunnattuja, eikä Suomessa välttämättä löydy tarpeeksi potentiaalisia asiakkaita. Käänsimme juuri sivustomme espanjaksi muutama kuukausi takaperin, ja katsomme parhaillaan mikä tämän käytännön vaikutus liiketoimintaamme on. Juuremme ovat Suomessa sekä Espanjassa, joten tämä oli looginen ratkaisu. 
door-decal-2
8. Kolme must know juttua yrittäjille verkkokauppaa rakennettaessa ja suunniteltaessa.
1. Verkkokauppa ei ikinä ole valmis, joten älä odota liikaa sen ulostulon kanssa. Oikea työ alkaa vasta silloin, kun verkkokauppa on julkaistu, joten parempi tulla nopeasti ulos puolivalmiin kaupan kanssa kuin odottaa siihen, että kaikki on täydellistä. Näemme vieläkin valitettavan usein (varsinkin uusia) verkkokauppayrittäjiä, jotka panostavat kaiken aikansa ja energiansa siihen yhteen ja suureen verkkokaupan avaushetkeen, jonka jälkeen helposti iskee lamaannus, kun alkurysäyksen jälkeinen liikenne putoaa miltein olemattomaksi. Verkkokauppa vaatii ennen kaikkea aikaa. Tässä juostaan hyvin pitkää maratonia, ei pikajuoksua. 
2. Älä käytä aikaasi epäolennaisuuksiin. Netti on täynnä elämää mullistavia ohjeita, mutta oikotietä onneen ei ole olemassa. Napin vihreä väri ei kasvata myyntiä, eikä otsikossa olevat avainsanat maagisesti tuo sinua Googlen etusivulle. Kuuntele konsultteja ja asiantuntijoita, mutta pidä aina myös oma järki mukana varsinkin, kun kyseessä on ihminen jolla on oma lehmä ojassa. Kiinnitä huomiosi kokonaisuuteen sekä asiakaspalveluun, sillä hyvä ja ihmisläheinen palvelu erottuu aina edukseen. 
3. Käytä olemassa olevia työkaluja hyväksesi, äläkä keksi pyörää aina uudestaan. Lähes kaikki on jo tavalla tai toisella tehty, joten kun se ensimmäinen idea herää mielessä ota heti hakukone käyttöön ja etsi mikäli tarvittavat työkalut jo löytyvät. Varsinkin pienten verkkokauppojen  kannattaa mahdollisuuksien mukaan integroitua myös muihin online-kauppapaikkoihin ja yhteisöihin (meidän oma myynti tapahtuu 50/50 oman kaupan ja Etsyn kautta). Kannattaa suosia verkkokauppa-alustoja jotka tarjoavat hyvät olemassa olevat työkalut integrointeihin, koska kaikki mahdollinen apu ja tuki on verkkokauppiaalle tarpeen. 
Kiitos Made of Sundays! Löydät heidät Instagramista ja Facebookista
Kuvat ©Made of Sundays
Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+