Tavaroista palveluun: palvelumuotoilu ja visuaalinen markkinointi

Elämme materiaalisen yltäkylläisyyden aikaa. Tästä on kirjoitettu, puhuttu ja keskusteltu niin paljon, että se alkaa jo kuulostaa ’hauki on kala’ -fraasilta. Ymmärretäänkö siis todella mitä se tarkoittaa? Kaikkea on saatavilla kaikkialla, kellon ympäri. Oikeasti, kauppias, sinun kauppaasi ei jää kukaan kaipaamaan ellet ole onnistunut luomaan ensiluokkaista palvelua. Palvelu on nykypäivän kilpailuvaltti. Ellet ole aiemmin kuullut sanaa palvelumuotoilu, paina se mieleesi, sillä se on tämän hetken the juttu.

Ihminen etsii elämäänsä helpottavia ratkaisuja

Juha Tuulaniemi kirjoittaa Palvelumuotoilu kirjassaan siitä, kuinka ihmiset etsivät yksittäisten tavaroiden ja palveluiden sijaan elämäänsä helpottavia ratkaisuja, tämä tarkoittaa sitä että kauppiaiden on ryhdyttävät tarjoamaan kokonaisratkaisuja ihmisten tarpeisiin. Eli, tavaroita ja palveluja.

”Aineettomiin palveluihin voi listätä tavaroita – tavaroiden ympärille voi aina lisätä palveluita.” (Tuulaniemi, s 19)

Palveluiden tarjoaminen on pelastusrengas, jonka avulla innovatiivinen ja rohkea kauppias pääsee materiaaliähkyisten kuluttajien kanssa jälleen kaveriksi. Palveluiden tarjoaminen on jo jonkin aikaa näkynyt vähittäiskaupan trendeissä ja kirjoitin siitä aiemmin: Kaupan trendi #1 vuoteen 2018 ja pari muuta tärppiä.

Mitä palveluita sitten voidaan omaan tuotevalikoimaan lisätä?

Kenkäkauppias voi tarjota kenkien huoltopalvelua, matkalaukkuja myyvä kauppias voi houkutella asiakkaita myymäläänsä tarjoamalla matkalaukun pakkaamiseen liittyviä workshopeja, kampaajat ja parturit voivat järjestää hiustenhoitoon ja kampauksiin liittyviä työpajoja. Palveluiden tajoamisella ei käytännössä ole rajoja muuta kuin oma mielikuvitus. Kauppias voi tarjota palveluitaan ilmaiseksi, markkinointina tai maksullisia palveluita, jolloin siitä tulee oma lisä myymälän tarjoomaan.

Visuaalinen markkinointi palvelumuotoilun apuna

Tuulaniemi muistuttaa kirjassaan, että tuotekeskeisyys johtaa asiakafokuksen häviämiseen. Kuitenkin, useimmiten törmään etenkin verkkokaupoissa juuri tähän lähestymistapaan. Sen sijaan, että minulle tarjottaisiin ideoita, vinkkejä, visuaalista mielikuvaa tuotteesta käytössä, minulle tarjotaan tuotteen ominaisuuksista listaa, (valmistajan ottamaa) tuotekuvaa valkoisella taustalla. Tämä ei ole palvelua. Visuaalinen markkinointi on asiakkaan palvelemista, sen avulla voidaan visuaalisesti kertoa asiakkaalle tarina, ohjata asiakasta ja helpottaa ostopäätöksen tekoa. Visuaalista markkinointia siis kannattaa hyödyntää!

Arvon muodostumisen pyramidi (mukautettu Palmu Inc.) on täydellinen visualisoimaan visuaalisen markkinoinnin roolia arvon muodostumisessa.

Käytännössä tunteiden ja toiminnan osiot ovat seikkoja, joihin visuaalisen markkinoinnin keinoin pyritään vaikuttamaan myymälässä (verkossa ja kivijalassa), jotta saadaan aikaan ensiluokkainen asiakaskokemus.

Pyramidin keskellä: Miten hyvin konsepti sopii mielikuviin ja tuntemuksiin, joita asiakas haluaa kokea?

Millainen myymäläympäristö on, millä tavoin asiakkaan palvelu on huomioitu?

– Millaisia elämyksiä asiakkaalle tarjotaan?  

Millaista inspiraatiota, ideoita ja houkuttimia on asiakkaalle ostopäätöksen tueksi?

Miten myynnin lisäys on huomioitu? Eli millaisia oleellisia lisämyyntituotteita (käyttöyhteystuotteet) asiakkaalle tarjotaan? Lisämyynti on asiakkaan palvelemista, se on juurikin sitä kokonaisratkaisun myymistä. Lisämyynti on visuaalisen markkinoinnin ydin.

Pyramidin pohja: Kuinka vaivattomasti ja sujuvasti konsepti toteuttaa asiakkaan tavoitteen?

Kuinka vaivatonta ja helppoa asiakkaan on liikkua myymälässä (online ja offline), millainen on asiakkaan kierto?

Onko kierto sujuva, tarjoaako se uusia virikkeitä?

Onko tilaa liikkua, pysähtyä katselemaan? Palata takaisin myymälässä? (Eräässä tilpehöörikaupassa asiakaskierrossa ei esimerkiksi ole huomioitu sitä seikkaa, että välillä asiakkaat haluavat palata takaisin jonkin tuotteen luo ja sitten sitä mennään vastavirtaan liian ahtaassa käytävässä…)

Fokus asiakkaan palveluun!

Jokaisen kauppiaan tulisi muistaa, jos fokus on pelkästään rahan tekemisessä, se on väärässä paikassa. Ihminen on itsekäs eläin, ja asiakas on kiinnostunut vain omien tarpeidensa tyydyttämisestä, ei kauppiaan kassan täyttämisestä. Fokus asiakkaan palveluun ja kassasi kilisee.

 

Tämä artikkeli on julkaistu lyhennettynä vierasblogikirjoituksena Viestinmuoto -blogissa.

-Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Interview: Jon Harari CEO & Co-Founder of WindowsWear

©WindowsWear

Windows Wear is something all visual merchandisers and retail professionals should know. What is Windows Wear and who is Jon Harari behind it? Read my earlier post about WindowsWear in Finnish in here. 

1. Tell us a little bit about your background, who is Jon Harari?

I am CEO & Co-Founder of WindowsWear.com, the world’s fashion
windows & displays online in real-time.  I co-founded
WindowsWear.com with Mike Niemtzow (Chairman and President) and Raul Tovar (Creative Director), and the company has an amazing team headquartered in NYC with a client base of global retailers and brands including Ralph Lauren, Harrods, DVF, Tory Burch, Marc Jacobs, Michael Kors, Ann Taylor, Nordstrom, and more.

©WindowsWear

WindowsWear’s extensive, one-of-a-kind visual database dates back to 1931, and includes 700 different brands of the world’s fashion
capitals including New York City, Paris, Milan, London, Barcelona, Los
Angeles, Tokyo, Hong Kong, Berlin, Mexico City, and more.  The site serves as the world’s largest fashion window and in-store display database, and includes the largest community of visual creatives in the world.  WindowsWear also has the retail industry’s leading store real-time communications App.

To honor the most innovative concepts from all around the world, WindowsWear annually hosts an annual global awards party to celebrate the world’s best visual creative teams, founded the WindowsWear Museum at Berkeley College to celebrate, educate and preserve the world’s best visual displays, and creates unique experiences like Fashion Window Walking Tours of New York City.

I also serve as an Adjunct Professor of Marketing at Baruch College
and serves as a board member of Berkeley College’s Fashion Advisory Board, and several charitable non-profit organizations in New York City.  Prior to co-founding WindowsWear, he established U.S. market opportunities for top internationally-based designers through retail stores, wholesale, events, PR, and online. Prior to working in fashion, I was an investment analyst at Aurelius Capital Management, one of the world’s top activist distressed investment hedge funds, and an investment banker at Lehman Brothers.  I graduated from the Business Honors Program at Indiana University, magna cum laude, and originally I am from North Potomac, MD and lives in New York City.

2. How did you end up founding a WindowsWear?

WindowsWear is headquartered in New York City, and was co-founded by Jon Harari, Mike Niemtzow, and Raul Tovar.

©WindowsWear

Mike had the idea of digitizing windows displays and creating a community around the content, and his background is in digital content and media, and approached me with the idea, as I co-Founded a women’s clothing store in NYC.  We both worked together at Lehman Brothers and were good friends.  After working in finance for 6 years, I co-founded a women’s clothing store carrying exclusive, fashion-forward Indian-based designers, and I knew firsthand the challenges retailers face in today’s shifting digital environment.  We were excited about building a global database and community that has never been created before, with lots of room for exciting growth.  We knew in order to actually create a world renown company that would be working with the world’s leading brands, we needed the right creative lead.  Soon after, we approved Raul Tovar, who I worked with at my clothing store to be Creative Director.  Raul is a world-renowned fashion photographer, and works with Vogue, ELLE, Harper’s Bazaar, as well as many other
publications and celebrities.

3. How WindowsWear has grown?

We’ve grown from an initial concept to a global team of over 20 people in just 5 years.  Our growth is due to the vision of celebrating the global visual creatives that work in the industry. Visual merchandising is a billion $ industry employing tens of thousands of
people worldwide.  We are the only company elevating and celebrating the work of all the visual creatives globally in today’s digital age, as well as having a global community of these creators where they can share ideas and work with each other.

New and exciting things we have going on — As future technologies develop, we are always staying on the pulse, and WindowsWear continues to serves as an endless source for research, inspiration, competitive analysis, and trends for retailers, designers, brands, and creative professionals worldwide.

©WindowsWear

4. How do you see the future of retail?

Fashion is an expression of one’s identify, and technology is the
biggest change to impact our individual identities and the ways we
express them.  Fashion, art, culture, and community are all merging
with technology.  It’s the reason why traditional technology companies like Apple, Microsoft, Google, and Amazon have all launched stores in traditional fashion districts around the world.  It’s also the reason why we post editorial and lifestyle images on our social media feeds just like a fashion brand would, and we also add image filters to enhance our visual representations of ourselves.  The ways we are personally expressing ourselves in today’s digital era is similar to how fashion brands have always expressed themselves.

5. How about the future of the visual merchandising?

In the near future, the proliferation of augmented and virtually
reality will not only change the way we interact with the physical
world, but also the fashion we wear.  Soon, our clothing will be able
to digitally engage and communicate just like comments made on a
friend’s social media post.  Right now, most of our digital engagement
is limited through our mobile devices, but augmented reality will
quickly broaden to engulf the entire physical world.  Virtual reality
is not just about creating artificial worlds, as soon our actual
physical world will be digitized and create new opportunities for us
to digitally engage with it.  In the virtual reality world, we will
shop for fashion and will also pay for having better looking and more
personalized avatars of ourselves in that world, just like we pay more
for having a better appearance in the physical world.

3D printing will also change how our clothing is made.  There’s a big
push in the industry for sustainability, as the world’s fashion
industry is one of the world’s biggest polluters.  As we digitize our
bodies and data analyzes our body size and our skin completion, then
personalized, customized clothing will be printed for us.  Fine,
personalized tailoring used to be a thing of the past, but it will
become part of the mass manufacturing process of the future.

©WindowsWear

6. Tell me about WindowsWear walking tours?

The WindowsWear Fashion Window Walking Tour
is a 2 hour leisurely stroll (approximately 25 city blocks) which offers insight and analysis into how the most creative retailers design their windows while exploring the world’s most iconic brands along Fifth Avenue.  Join us for a walking tour of the world’s premier fashion district in NYC, we offer a promo code ”JewishVoice” as a 20% discount for you readers for tours! Experience the world’s most famous fashion brands, learn how the most creative retailers design their windows, and explore the latest on display. Gain unique fashion and design insights from some of the world’s most iconic brands. Our tour has a 5-Star rating on TripAdvisorand has been featured in The New York Times, Time Out New York, USA Today, and more.

7. WindowsWear has build up a museum on Berkeley College. Where did the idea came from?

The WindowsWear Museum at Berkeley College
brings renewed attention to the most creative elements of fashion, recognizes the professionals who create them, and works with brands to leverage this content in the digital era.  New York City is the world’s fashion capital and is where brands come to life in the most exciting retail environments. Designers invest thousands of hours creating and producing one-of-a-kind, artistic, and compelling visual displays every year.  Season after season, these important displays of fashion and art attract millions of tourists, celebrities, fashion-elite, and influencers from around the world.  We partnered with Berkeley College because they have envisioned establishing a world-class destination for displaying the visual artistry of the fashion industry.

©WindowsWear

And finally Your greetings and tips to Finnish Visual Merchadisers!

Please reach-out and contact me jon.harari@windowswear.com.  Would love to hear what everyone is doing in Finland!

You find Windowswear on:

Instagram

Facebook

Twitter

Thank you Jon!

All photos are ©WindowsWear

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Pikaopas visuaaliseen myymälämarkkinointiin: näyteikkuna

Näyteikkunalla on merkittävä rooli kivijalkamyymälässä. Se on myymälän markkinapaikka 24 tuntia vuorokaudessa. Sen pitäisi herättää ohikulkijoiden mielenkiinto, luoda positiivista mielikuvaa brändistä ja houkutella asiakkaita sisään myymälään. Ja tietysti näyteikkunan tulee olla myös kaupallinen! Hyvin hyödynnetty liiketilan näyteikkuna elävöittää kaupunkikuvaa.

Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Hyvinvoinnin trendi vaikuttaa myös vähittäiskaupassa

Kokemustalous (experience economy) ja hyvinvointibuumi (wellness&fitness)  eivät ole pelkkää sanahelinää, vaan niihin kannattaa jokaisen vähittäiskaupan parissa toimivan kiinnittää huomiota. Kokemukset tavaran omistamisen sijaan, hyvinvointi  ja onnellisuus ovat etenkin milleniaaleille ja heitä nuoremmille kuluttajille ensijaisen tärkeitä. Nämä seikat tulevat vastaan yhä uudestaan eri trendiennusteissa.

The experience economy, pioneered by the millennial generation and promising improvement through meaningful experiences, is gaining traction. (Emily Smith View2, issue23)

Deborah Weinswig kirjoittaa Forbesin artikkelissa ’Wellness Is The New Luxury: Is Healthy And Happy The Future Of Retail?’ kuinka Jack Ma puhui Alibaban konferensissa milleniaalien mieltymyksestä hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Tuotteiden omistamisen sijaan halutaan näyttää hyvältä ja voida hyvin. Milleniaalit haluavat hyvinvointia edistäviä aktiviteetteja sekä jakaa näitä kokemuksia ystäviensä kanssa.

Last week, I heard Jack Ma, Chairman and Founder of Alibaba, speak at Alibaba’s Gateway ’17 summit in Detroit, and I think he properly summed up this growing trend: today’s customers want to be healthy and happy, no matter who they are. Owning the most expensive or the latest goods has taken a back seat to looking good and feeling good, and consumers are showing an increasing preference for participating in activities and indulging in experiences that promote their well-being—and sharing those experiences with their friends.

Vähittäiskauppiaalle tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaille on tarjottava tuotteiden sijaan kokemuksia ja palveluita. Weinswig jatkaa artikkelissaan kuinka milleniaalit haluavat mieluummin kokemuksellisen, alati muuttuvan myymäläymäpäristön, joka ei ole pelkästään ostopaikka.

In terms of shopping, millennials tend to prefer an experiential retail environment that goes beyond the transactional. Anjee Solanki of Colliers International, a leading global commercial real estate company, says that “any successful brick-and-mortar retail business knows that it’s important to give customers a memorable experience in an immersive, dynamic environment by changing the physical spaces constantly to give customers something fresh and new.”

Tähän hyvinvoinnin ja kokemustalouden megatrendiin ovat heränneet mm. Tavaratalo Saks New Yorkissa, jonne on avattu The Wellery, jossa asiakkaille tarjotaan yli 4800 neliömetrin tiloissa hyvinvointiin liittyviä kokemuksia, palveluita ja tuotteita. Sekä Selfridges Lontoossa Everybody kampanjallaan sekä lukuisat hyvinvointistudiot ja palveluiden sekä tuotteiden tarjoajat.

Trenditoimisto WGSN artikkelissa ’Health, Fitness and Wellness: Heritage Retailers want you to work out in store’ muistutetaan, että etenkin muodin ja kauneuden alan vähittäiskauppialle hyvinvoinnin trendi on tärkeä.

Health, wellness and fitness have become the new frontier for retailers that previously focused on fashion and beauty. – “It makes sense for retailers to be focused on health, fitness and wellness,” says Jackie Chiquoine, WGSN associate editor of retail intelligence, and author of our 2016 Report Selling Health: Wellness Retail Strategies

Vaatebisneksessä tämä tarkoittaa fitnessmuotibuumin jalkautumista arkikäyttöön jopa työpaikoilla athleisuresta tulee workleisure, sekä uusia innovaatioita materiaaleissa.

Pinterest taulusta Wellness Is The New Luxury löytyy esimerkkejä trendiennusteissa esiin tulleista brändeistä ja palveluiden tarjoajista, jotka ovat jo mukana wellness buumissa. Taulusta löytyy myös Forbesin ja WGSN artikkelit.

Kiinnostaako trendikoosteet? Ota yhteyttä!

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Mikä ihmeen monikanavaisuus?

VERKKOKAUPAN JA KIVIJALAN TULISI PALVELLA ASIAKASTA SAUMATTOMASTI, LISÄTÄ ASIAKASKOKEMUSTA SEKÄ TUOTTAA ELÄMYKSIÄ.-3

Mikä ihmeen monikanavaisuus?

Monikanavaisuudesta (Omnichannel) on puhuttu jo pitkään, sen verran pitkään, että sen luulisi jo olevan itsestäänselvyys kaikille.

Kuitenkin törmään toistuvasti yllättävään seikkaan, joka liittyy vahvasti vähittäiskaupan monikanavaisuuteen, nimittäin visuaalinen markkinointi on terminä täysin vieras monelle. Visuaalinen markkinointi = myymälän kaupallinen esillepano = myymälämarkkinointi, kuuluu monikanavaisuuden yhtälöön vahvasti.

Miksi?

Asiakas bongaa tuotteen sosiaalisesta mediasta, tutustuu brändiin, vierailee liikkeen nettisivuilla, seuraa Instagramia, Pinterestiä, Facebookia… Hän haluaa ostaa tuotteen, vierailee verkkokaupassa ja päättää noutaa tuotteen myymälästä. Kaikki on sujunut todella hyvin virtuaalisessa maailmassa, sillä sinne on ladattu kaikki panokset. Mutta, jos tämä monikanavainen markkinointi ei ulotu myymälään saakka, asiakkaan kokemus brändistä tai yrityksestä ei ole yhtenäinen, pahimmassa tapauksessa virtuaalisesti luotu mielikuva ei jatku myymälään asti. Esimerkkinä, asiakas tulee kysymään tuotteesta myymälästä, henkilökunnalla ei ole hajuakaan mistä puhutaan, tuote on kyllä kovasti kampanjoinnissa virtuaalisesti mutta siitä kampanjasta ei ole jälkeäkään näkyvissä myymälässä tai näyteikkunassa.

Asiakaspalvelu on paras ja tärkein markkinoinnin apuvälinen. Mitä paremmin asiakasta palvellaan, sitä parempi fiilis hänelle yrityksestä jää. Ja fiilis on se, jolla loppujen lopuksi on väliä. Mikäli asiakas saa hyvän fiiliksen virtuaalisesti mutta ei myymälästä, illuusio rikkoutuu ja asiakas pettyy. Sama pätee toisinpäin.

Kysymys siis kuuluu, miten palvella asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla? Miten helpottaa asiakkaan ostamista ja miten luoda asiakkaalle hyvä fiilis? Visuaalisen markkinoinnin avulla juuri luodaan näitä fiiliksiä, palvellaan asiakasta ja helpotetaan ostamista.

Verkkokaupan, sosiaalisen median ja kivijalan tulisi palvella asiakasta saumattomasti, lisätä asiakaskokemusta sekä tuottaa elämyksiä.

Asiakkaalle pitäisi olla yhdentekevää asioiko hän virtuaalisesti vai livenä, hänelle tulisi olla täysin selkeää mitä yritys viestii, mitä se haluaa hänelle tarjota ja mistä hän voi yrityksen tuotteita/palveluita ostaa. Punainen lanka tulisi kulkea saumattomasti virtuaalisesta fyysiseen ja toisinpäin. Mitä paremmin viesti kulkee kanavasta toiseen, sitä parempi muistijälki asiakkaalle yrityksestä jää. Älä siis aliarvoi fyysisen myymälän voimaa, kyllä sille on paikkansa, se on se missä asiakas oikeasti pääsee kokemaan.

Ja kaikille epäilijöille, jotka kuvittelevat tai pelkäävät kivijalan häipymistä pois kuvioista. Ei se mihinkään häviä, se muuttaa muotoaan. Keskity kokemuksien luomiseen monikanavaisesti.

-Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Kaupallistaminen verkkokaupassa

Kävin opiskelemassa online merchandisingia Lontoossa joulukussa 2016. Koulutuksessa käytiin läpi ’Framework for merchandising’ joka kuvaa hyvin sitä, mistä kaikesta verkkokaupan kaupallistaminen koostuu. Kivijalassa kaupallistaminen on visuaalista markkinointia, eli tuotteiden esillepanoa. Samalla tavoin verkkokaupassa tulee tuotteet laittaa esille, mahdollisimman houkuttelevasti sekä asiakkaan kannalta loogisesti, jotta ostaminen on mahdollisimman vaivatonta.

Brändi

Visuaalinen markkinointi on ennen kaikkea imagon luomista, yrityksen brändin mukainen ilme tulisi jatkua samanlaisena ja tunnistettavana kivijalasta verkkoon. Brändi viestii yrityksen arvoja sekä yrityksen identiteettiä, nämä ovat yrityksen kilpailijoista erottavia tekijöitä. Arvot sekä identiteetti pitäisi näkyä yrityksen viestinnässä. Kauneusalan markkinointiin erikoistunut Emma Laaksosen kirjoitti blogiini ajatuksiaan siitä Millainen on hyvä brändi?

Brändi on aina tehty jollekin, sillä on aina joku loppukäyttäjä, asiakas. Kysy siis: Ketä varten olemme olemassa ja miksi?

Asiakas

”Millainen on meidän asiakas? Kuka on loppukäyttäjämme?” Yrityksen koko liikeidea tulisi olla kietoutunut siihen, kenelle myydään, miksi myydään ja miten myydään. Asiakas on se, joka tuo rahan kassaan. Asiakas määrittää millaista sisältöä yrityksen kannattaa luoda. Asiakas määrittää sen millaiset hakutoiminnot ovat toimivimmat ja millä tavoin hän haluaa sivustoa selailla, millaista sisältöä hän kaipaa ja miten hän sitä etsii.

Kohderyhmä, eli asiakkaat määrittävät myös laatukriteereitä, millaisia tuotteita myydään. Hinnalla kilpailtaessa ei päde samat laatukriteerit kuin kalliimman hintaluokan tuotteissa. Kuten kivijalassa myös verkkokaupassa huolittelematon verkkomyymälän ilme vaikuttaa asiakkaan laatumielikuvaan. Nuhjuisesta myymälästä ostettu tuote vaikuttaa nuhjuiselta.

Kohderyhmä vaikuttaa myös siihen, millaista vakuuttelua ja suostuttelua asiakas tarvitsee. ’Ilmaiset toimituskulut yli 50 euron ostokseen.’ on yksi suostuttelun muoto samoin alennukset sähköpostiosoitetta vastaan. Mitä tarkemmin oma valikoima ja kohderyhmä on valittu, sitä vähemmän asiakas tarvitsee ’porkkanoita’ ostopäätökseen. Mitä isomman joukon kanssa kilpailet asiakkaista sitä enemmän joudut käyttämään suostuttelua.

Tuote

Vähittäiskaupan tärkein seikka on sisäänostot ja varastonhallinta. Sisäänostetut tuotteet ovat se seikka, joka pitäisi muuttua hyvällä katteella euroiksi kassaan. Sisäänostot kannattaa budjetoida ja suunnitella huolella.

Valikoiman laajuutta miettiessä kannattaa laskea varaston kiertonopeutta sillä katetuotto ja kiertonopeus käyvät käsi kädessä. Monesti kauppiaat ajattelevat lisäävänsä myyntiä ottamalla lisää tuotteita valikoimiinsa ja sillä tavoin paisutetaan varastoa kumulatiivisesti. Valikoimaan kannattaa ottaa tuotteita lisää ainoastaan silloin, kun aidosti myynti on kasvanut siihen pisteeseen, että nykyisellä valikoiman laajuus ei riitä. Varaston kiertonopeus ei saa hidastua, jos näin käy on varaston arvo liian suuri myyntiin nähden.

Tuotteiden hinnoitteluun vaikuttaa suoraan sen missä segmentissä myydään. Mikäli lähdetään halpojen tuotteiden hintakilpailuun, täytyy määrällisesti myydä paljon, että saadaan tarpeeksi katetta kannattavaan liiketoimintaan. Tässä kohtaa kannattaa tarkkaan harkita onko riittäviä resursseja pyörittää halpaketjua vai kannattaako mieluummin suunnata eksklusiivisuuden kautta markkinoille. Laadukkaissa ja hintavammissa tuotteissa takuut toimivat yhtenä vakuttelun keinona asiakkaan ostopäätöksen tueksi.

Palvelu

Vaikka myymälä olisi kuinka houkutteleva tahansa ja tuotteet kuinka loistavia tahansa, asiakkaan kokemus se fiilis, joka ostoksesta ja vierailusta jää jäljelle on se joka oikeasti merkkaa. Satsaa asiakkaan palvelemiseen! Tarjoa neuvontaa ja tukea. Teknologian avulla asiakasta voi palvella virtuaalisesti kotisohvalle myös verkkokaupassa. Hyödynnä olemassa olevaa teknologiaa ja erotu palvelun laadulla.

Nopeat toimitukset ovat verkkokaupassa kilpailukeino. Valitettavasti Suomessa montaa verkkokauppiasta turhauttaa Postin toimimattomuus. Olen pohtinut voisivatko verkkokauppiaat pystyttää omia toimitusrinkejä, tai olisiko mahdollista palkata lähiseudulle omia lähettejä toimittaamaan paketteja. Joskus ratkaisu ongelmiin voikin olla ihan yksinkertainen, kun asiaa pohditaan uudesta kulmasta.

Samalla tavoin helppo palautuskäytäntö on tärkeää asiakaspalvelua. Palautukset ovat yksi isoista verkkokauppiaan kompastuskivistä, virheostosten minimointi laadukkailla tuotekuvilla, tuotekuvauksilla, jne on tärkeää.

Ostamisen helppous on avainasemassa, kun asiakas on vienyt tuotteen ostoskoriin ja on maksamassa tuotteen. Mobiili on jatkuvassa käytössä ja mobiililla ostaminen ja maksaminen tulisi olla helppoa. Tulevaisuudessa lohkoketju tulee vaikuttamaan vähittäiskaupppaan verkossa ja kivijalassa maksutapoihin, joten sen kehitystä kannattaa seurata.

Muun muassa tietoturvallisuus, asiakkaasta kerätty data ja yksityisyys  vaikuttavat asiakkaan kokemukseen, siksi asiakkaan vakuuttaminen ostamisen turvallisuudesta on tärkeää. Toukokuussa 2018 astuu voimaan uusi EU:n yhtenäinen tietosuojakäytäntö, tähän kannattaa tutustua ja varatua jo nyt esimerkiksi lukemalla tämä kattava tietopaketti Mitä jokaisen tulee tietää EU:n uudesta tietosuoja-asetuksesta?

 

-Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Vieraskynästä by Marissa Tammisalo: Kuvien merkitys yrityksen markkinoinnissa

marissa

Maailma on hektisempi kuin koskaan ennen. Selaamme somea bussissa, kotona, työpaikalla. Kuvat vilisevät näytöllä; tykkää, jaa, ihastu. Sormi kelaa kuvia nopeatempoisesti eteenpäin. Haluamme nähdä kaiken vauhdilla ja visuaalisesti miellyttävällä tavalla.

Ohitamme kaikki kotikutoiset, epätrendikkäät huonot kuvat ja jos verkkosivu ei lataudu heti, vaihdamme toiseen.
Kun löydämme hyvän tuotteen tai brändin, jaamme sen somessa kavereillemme. Rakennamme yksilöllisyyttämme mielikuvien ja brändien perusteella: “Katso, tältä näytän

Ihmisillä on valokuvamuisti.

Hyvät, laadukkaat kuvat jäävät mieleen ja sitä kautta kiinnostus yritykseen herää olettaen että katsoja on kohderyhmää. Mielikuva myy.
Vanha klisee “yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” pitää toki paikkansa mutta myös “yksi laadukas kuva on merkityksekkäämpi kuin tuhat huonoa”

Pitkään kuvilla on ollut suuri merkitys yrityksen markkinoinnissa. Nyt se merkitys on vain suurempi kuin koskaan.

Olen tavannut ison joukon aloittelevia ja jo jonkin aikaa yrittäjinä toimineita ihmisiä, jotka haluavat menestyä yrityksessään.
Monet heistä ovat laittaneet isoja rahoja kiinni yritykseen unohtaen kaikista tärkeimmän. Visuaalisuuden. Erityisesti visuaalisuuden verkossa.
Hiljaisten katujen kivijalkakaupoissa on sijoitettu näyteikkunoihin ja myymäläkalusteisiin valtavia summia rahaa ja samaan aikaan yrityksen verkkosivuilla on sukulaisen kummin kaiman veljen ottamat tärähtäneet pimeät kuvat, joista ei saa edes selvää tuotteesta.
Myymälää ei löydä kukaan, omalta kylältä ei ole tarpeeksi ostajia vaikka tuotteet ovat todella hyviä.

Verkko ja some on kuitenkin ollut arkea jo pitkään ja koko ajan siirrymme ostamaan netistä enemmän. Osa tuotteista toki on sellaisia että haluamme sovittaa, katsella, hypistellä ja sitä varten voimme ajaa kauaksikin mutta ensin me katsomme ne kuvat verkosta. Mielikuvan ja fiiliksen perusteella teemme ratkaisuja ja ne ratkaisut eivät aina ole edes taloudellisesti meille järkeviä. Voimme ostaa kalliitakin asioita jos FIILIS on oikea. Se mielikuva eli fiilis luodaan niillä kuvilla. Huonojen kuvien kohdalla unohdamme helposti ostotarpeemme tai siirrymme seuravaan verkkokauppaan tai nettisivulle.
Mielikuva myy. Kohderyhmälle sopivat mielikuvat. Ja taas tullaan niihin laadukkaisiin kuviin.

Kuva viimeistelee sanoman ja jättää muistijäljen. Kuva on huomionherättäjä. Sen tulisi tukea viestiä ja kertoa sen, mitä teksti jättää sanomatta. Ennenkaikkea kuvan tulisi pysäyttää lukemaan sitä tekstiä ja kiinnostumaan aiheesta tai tuotteesta niin, että tekstiä alkaa edes lukemaan

Kun valitset ammattikuvaajan kuvaamaan yrityksesi kuvat saat laatua ja sinun yrityksesi näköistä kuvaa. Jokaisen kuvan täytyy myös olla osa isompaa tarinaa tai luoda oma yksittäinen tarinansa. Ei riitä, että kuvia lätkäistään verkkosivuille sinne tänne “kunhan on jotain” -ajatuksella. Ammattikuvaaja osaa hahmottaa kuvatarpeesi ja tarjoaa sinulle yrityksesi tarvitseman kuvamateriaalin.

Kun kuvat tuotetaan pidempään samalla kuvaajalla, niitä on myös helppo yhdistellä isommiksi kokonaisuuksiksi, koska kuvien kädenjälki on samaa. Luottokuvaajaa tietää myös toimialan monimuotoisuuden ja odotukset, joten saman kuvaajan käyttö säästää aikaa ja hermoja. Eli loppupeleissä rahaa.

Marissa Tammisalo
valokuvaaja
www.marissatammisalo.com

Kiitos Marissa!

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Kuka niitä elämyksiä ja kokemuksia vähittäiskaupassa rakentaa ja luo?

Elämysten rooli puhututtaa vähittäiskaupassa. Pelkällä tavaralla ei enää kannata kilpailla, se ei tyydytä kuluttajia kokonaisvaltaisesti. Ihmiset hakevat kokemuksia, asioiden täytyy tuntua.

Kuka niitä elämyksiä ja kokemuksia vähittäiskaupassa rakentaa ja luo? Visuaalinen markkinointi on se hiljainen myyjä, joka pyrkii vaikuttamaan asiakkaan kokemukseen myymälässä. Visuaalinen markkinointi on elämysten tuottamista, asiakkaan palvelemista ja sitouttamista tuotteeseen, kaupallistamista ja ostohalun herättämistä. Visuaalinen markkinoija, eli visualisti, on ihminen tämän takana.

Suomessa visuaalinen markkinointi alana on mennyt taantuman mukana. Hyppäsin vuonna 2016 jo vuodesta 1950 toimineen Visualistit Ry:n (ent. Somistajayhdistyksen) puheenjohtajan pallille ja parannettavaa alalla riittää koulutuksesta, tunnettuudesta ja arvostuksesta lähtien. Mutta niin sitä riittää vähittäiskaupan puolellakin. Nämä kaksi alaa kulkevat käsi kädessä. Ja sitten on vielä se digitalisaatiokin, jonka tarvitsisi mahtua mukaan yhtälöön.

Visuaalinen markkinointi on ennenkaikkea kaupallistamista, sillä vaikka vaihdantataloudesta puhutaan siellä täällä, en usko rahan häviävän vielä mihinkään. Ja niin kauan kuin vähittäiskauppa toimii tällä perinteisellä menetelmällä on löydettävä keinot tehdä tuottavaa bisnestä. Verkossa ja kivijalassa.

Digitalisaatio muuttaa vähittäiskauppaa, asiakasta voidaan palvella lisätyn todellisuuden avulla, virtuaaliset sovituskopit auttavat asiakasta valitsemaan sopivia asusteita ja näkemään tuotteen siinä valaistuksessa missä tuotetta käytetään, magic mirrorit auttavat asiakasta meikkauksessa ja vaikka näkemään tuotteen takaa päin. Näyteikkunoihin on vuorovaikutukselliset teknologiat, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.

Magic Mirror Leviksen liikkeessä Lontoossa. Kuva Yanca.

VR, AR ja niin edelleen tuovat toisen ulottuvuuden tuotteisiin, niistä voidaan kertoa tarinaa, tehdä jälkimyyntiä ja niin edelleen. Sovellukset ja mahdollisuudet ovat jo täällä, nyt täytyisi niitä ryhtyä hyödyntämään. Uusimmassa visuaalisen markkinoinnin nettijulkaisussa VMSD:ssä oli loistava artikkeli ’entertainment retailista’ ja siitä, kuinka nykyään tulisi mitata kokemuksellisuuden tuottavuutta eli ”experiental return on investment”. Vans näyttää esimerkkiä omalla myymälällään, joka on enemmän tapahtumapaikka kuin kauppa. Sama elämyksellisyys on nähtävissä ravintolapuolella, jossa puhutaan ’eatertainmentista’, maailmalla ovat yleistyneet popup ravintolat, joissa voi syödä lempisarjan teeman mukaisesti, esimerkkinä Game of Thrones popup ravintola.

Mutta digitalisaatio ei poista sitä seikkaa, että jonkun on ne tuotteet laitettava kaupallisesti ja houkuttelevasti esille ja jonkun on suunniteltava se myymälä. Tässä kuvioon tulee mukaan se, että ryhdytään tekemään hommia yli toimialarajojen. Yhdessä tekemisen meininki. Ettei unohtuisi se perimmäinen tarkoitus tässä kaikessa hypetyksessä ja visioinnissa. Elämykset syntyvät vaikuttamalla kaikkiin aisteihin, myymälän tulee olla ennen kaikkea visuaalisesti houkutteleva, kaupallinen ja asiakkaalle mahdollisimman helppo ja selkeä ostospaikka.

Ja sitten on vielä se verkkokauppa, visuaalinen markkinointi on ihan yhtä tärkeää siellä.

Haluan myös muistuttaa asiakaspalvelun tärkeydestä. Mikäli asiakaspalvelu ei ole kunnossa, ei visuaalinen markkinointi tai digitalisaatio sitä paikkaa. Satsaa siihen!

Digitalistit ja visuaaliset markkinoijat, kaikki vähittäiskaupan parissa toimivat tahot. Haastan teidät tekemään kanssani Suomesta maailman parhaan paikan tehdä ostoksia. Tehdään se yhdessä!

Anna Juusela

 

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Visuaalinen markkinointi nousee uuteen arvoon Z-sukupolven myötä

Analyytikot ovat havahtuneet Z-sukupolveen kuluttajaryhmänä ja heidän ostokäyttäytymistään tutkitaan tarkoin.

Z-sukupolvi (syntyneet vuosina 1996-2010) ovat niinkutsuttuja diginatiiveja. Heidän ostotottumuksensa tulevat muokkaamaan lähivuosina vahvasti vähittäiskaupan genreä.

Yrityksille ja jälleenmyyjille Z-sukupolvi on erittäin tärkeä, koska sen uskotaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 2,6 miljardiin. Sillä on tutkimuksen mukaan myös huomattava 44 miljardin dollarin ostovoima. (Lähde: etn – Z-sukupolvi ei pidä verkkokaupoista)

Trenditoimisto WGSN kirjoitti loistavan tiivistelmän Shoppercentricin tutkimuksesta, asioista joita jokaisen vähittäiskauppiaan tulisi huomioida tulevaisuutta varten.

Generation Z consumers are quickly emerging as the largest consumer demographic, and brands need take notice. What do we already know about Gen Z consumers? They love to shop, love a bargain, often buy online knowing they’ll send most things back, browse for relaxation with no intention of buying, get shopping ideas from YouTube and find in-store displays a key source of inspiration.

Tässä pääkohdat:

Z-sukupolvi etsii kokemuksia

Z-sukupolvi ei halua omistaa vaan he etsivät kokemuksia.

But the challenge for retailers is that many claim their happiness runs deeper than material possessions alone and 34% strongly agree that they want to feel they’re getting good experiences, that life isn’t all about what they own, versus 28% of older shoppers.

Lisäksi Z-sukupolvi rakastaa shoppailua ja he ovat alttiina houkutuksille, tutkimuksen mukaan he shoppailevat (verkossa tai kivijalassa) jopa 8 kertaa kuukaudessa. 52% tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että shoppailu on mukava tapa viettää aikaa ystävien ja perheen kesken. Tässä ei taida olla mitään uutta nuorison suusta. 🙂

Verkkoshoppailu on ajanvietettä, jopa 70% vastaajista kertoo selailevansa verkkokauppoja huvikseen. Palautukset ovat Z-sukupolvelle arkipäivää ja shoppailevatkin innokkaasti verkossa, tietäen palauttavansa suurimman osan takaisin. He hakevat verkosta inspiraatiota, 28% vastaajista kertoi viettävänsä paljon aikaa YouTubessa etsien suosituksia ja ideoita.

Esillepanoilla on merkitystä

Z-sukupolvi hakee ideoita, haluaa kokemuksia ja on altis houkutuksille. Sen vuoksi esillepanojen sekä myymälän ilmeeseen, eli visuaaliseen markkinointiin, on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Z-sukupolvi käyttää älypuhelintaan aktiivisesti tiedonhaussa, tämän lisäksi he jakavat kokemuksiaan sekä kuvia verkostoilleen. Kokemuksellisuuteen myymälässä, niin verkossa kuin kivijalassa kannattaa panostaa.

They’re also twice as likely as other shoppers to cite product displays as important when shopping in-store, and 49% agree that they use the displays in-store/online to give them ideas (versus 41% of the broader shopping population). 

They’re also using their smartphones in-store more often with 53% agreeing that using their smartphone means they can get better information to help them decide what to buy when in-store – compared to 38% of older shoppers.

Social media plays a huge role for Generation Z, and they’re more likely than older shoppers to be connecting beyond their social groups of family and friends or even like-minded groups, to retailers or brands.

Kannattaa myös huomioida, että Z-sukupolvi, jolle verkkokaupoissa ei ole mitään uutta ja ihmeellistä shoppaileekin mieluummin kivijalassa kuin verkossa.

Odotuksista poiketen ”Uniquely Gen Z” -tutkimuksen mukaan 98 prosenttia vastanneista Z-sukupolven edustajista haluaa mieluummin shoppailla kivijalkakaupassa kuin verkossa. Tästä joukosta 67 prosenttia käyttää kivijalkakauppoja lähes aina ja 31 prosenttia ajoittain. (Lähde)

Z-sukupolvi on kärsimätön

Z-sukupolvi on tottunut nopeuteen ja he arvostavat nopeita toimituksia. Kaikki mulle heti -asenne varmasti vaikuttaa myös siihen, että kuluttajina he mieluummin vierailevat myymälässä, josta saavat tuotteen heti. Tämän vuoksi kivijalkakauppiaiden kannattaa kiinnittää erityistä huomiota myös sisäänostoihin ja tuotevalikoimaan, joka houkuttelee diginatiivit myymälään.

Speedy delivery is more important to Generation Z than to older shoppers, with one in five putting same day/next day delivery in their top three most important factors for shopping online – compared with one in 10 older shoppers. Interestingly re-sellers such as eBay are used less frequently by Generation Z than older shoppers, which might reflect their preference for immediacy. 

Aiheesta lisää:

Uniquely Gen Z -tutkimus

Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+