Haastattelussa: Visual Merchandiser Annika Hirvi

Haastattelussa pitkän linjan visualisti Annika Hirvi, joka on toiminut visuaalisena myynninedistäjänä jo useammalla vuosikymmenellä.

Kuka olet ja mitä teet?

Annika Hirvi Visual Merchandiser (siis visuaalinen myynninedistäjä) ja yrittäjä, Zolan Oy.

Koulutan ja konsultoin sekä toteutan visuaalista markkinointia, teen näyteikkunoita ja tuotteiden esillepanoa myymälöissä eri yritysten tarpeisiin ja hyvin erilaisille yrityksille / toimeksiantajille. Siis räätälöityä visuaalisista markkinointia. Toimenkuvaani kuuluu myös tilojen stailaus sekä kirjan kustannustoimintaa. Olen kirjoittanut kaksi visuaaliseen alaan liittyvää kirjaa Visualistin työkalupakki ja Visuaalinen myyntityö.

ennen-3

Mitä on visuaalinen markkinointi?

Visuaalisen markkinoinnin tavoite on saada rahaa kassaan erilaisia visuaalisia keinoja hyödyntäen, asiakkaat ostavat silmillään. Visuaalinen markkinointi vetoaa näköaistiin. Kun näemme esim. mieleisen muotoisen tai värisen auton, se voi olla kimmoke ostopäätökseen. Mutta jos saisimme vain haistella eri autoja, niin emme tekisi kovinkaan helposti ostopäätöksiä. Visualisuus viehättää ja innostaa kuluttajaa hankintoihin. Visuaalinen markkinointi perustuu tutkittuun tietoon (neuropsykologia) asiakkaan käyttäytymisestä ja liikkumisesta myymälätilassa. Suomessa vähittäiskaupat tekevät tutkimuksia, joilla pyritään ymmärtämään mikä kiinnostaa kuluttajaa myymälöissä.

 

Puhutaan visuaalisesta myyntityöstä ja visuaalisesta markkinoinnista, mitä eroa on visuaalisella myyntityöllä ja visuaalisella markkinoinnilla?

Ero visuaalisella myyntityöllä ja visuaalisella markkinoilla on helposti hahmoteltavissa, josvaikka vertaa sitä erääseen toiseen ammattikuntaan: sairaanhoitajaan ja lääkäriin. Myyntityö on sairaanhoitajan hommia ja laajemmat visuaalisesti hieman haastavammat hoitaa lääkäri eli se visuaalinen markkinointi.Visuaalinen myyntityö
Visuaalinen myyntityö tapahtuu myymälän sisällä, tuotteiden tai kampanjan kaupallisella ylläpitämisellä ja siistimisellä. Visuaalista myyntityötä tekevät myyjät myymälässä. Myyjät toimivat usein visualistin antamien ohjeiden mukaan. Alaa opiskelevat liiketaloudenperustutkintoa opiskelevat, jotka voivat merkonomin tutkintoa suorittaessaan ottaa valinnaisena Visuaalinen myyntityö -kurssin .
Visuaalisen myyntityön tutkinnon ammattitaitovaatimukset ovat:

  •  toteuttaa tuotteen, tuoteryhmän tai palvelun esillepanon tai kampanjan
  • ylläpitää ja seuraa esillepanon tai kampanjan ilmettä
  • tuottaa asiakasinformaatiota

Visuaalinen markkinointi

Markkinointiviestinnän ammattitutkinnon eli visuaalisen markkinoijan koulutuksen suorittanut voi käyttää visualistin tai visuaalisen myynninedistäjän ammattinimikettä. Tämä ammattitutkinto on huomattavasti laajempi kuin merkonomin valinnainen visuaalisen myyntityön lyhyehkö kurssi. Markkinointiviestinnän opiskelija tulee mm. tietää mitä on design management, visuaalinen identiteetti ja olla vahva erilaisten tilojen hallinnassa. Visualisti (entinen nimike somistaja) tekee paljon suunnittelutyötä ja jakaa tarvittaessa ohjeita muille myymälässä työskenteleville. Visuaalinen markkinoija toimii pääsääntöisesti pienyritysten myymälässä tai ketjuliikkeiden palveluksessa sekä messusomistamoissa.
Visuaalisen markkinoijan tutkinnon ammattitaitovaatimukset ovat:

  • eri tapahtumien koordinointi
  • messu- ja näyttelyjärjestelyt sekä asiakastapahtumat
  • kampanjoiden ja markkinointimateriaalien suunnittelua
  • suunnittelee ja toteuttaa kaupallisia tuotteiden esillepanoja myymälässä
  • huolehtii käytännössä koko myymälän tai muun tilan visuaalisesta ilmeestä
  • suunnittelee ja toteuttaa näyteikkunat
  • vastuu valaistuksesta ja myymäläkalusteista

 

Millainen vaikutus visuaalisella markkinoinnilla on myyntiin?

Eräs opiskelijani päätti todistaa kuinka paljon enemmän saadaan myytyä, jos tuotteiden
esillepanoon myymälässä hieman satsataan, lisätään suunnittelua ja toteutusta. Esimerkki on vain yhden hyllyn pääty. Ajattele, jos vaikka koko osasto tai koko myymälä ”veivattaisiin” kaupalliseen kuntoon, millainen kilinä kassassa olisikaan ?

Tässä lukuja siitä miten esillepanoihin satsaaminen vaikutti liikevaihtoon pienellä alueella 3 viikon kuluessa:

  • Kukkalannoitteiden myynti +116 %
  • Kesäkukat + 91 %
  • Vihannespussien + 61 %
  • Kukkien ravinnepuikot +13 %
  • Kastelukannut myytiin loppuun
  • Kaikki kukka-amppelit myytiin loppuun

 

Olet ollut pitkään alalla, miten ala on mielestäsi kehittynyt?

Silloin kun tulin alalle, somistaja käytti 80% työajasta näyteikkunoiden suunnitteluun, rekvisiitan tekoon, maalaamiseen ja rakentamiseen. Teimme paljon käsillä töitä, kuten poraamista, sahaamista, ompelua jne. 20% työajasta hoidimme myymälän sisäilmettä, kampanjan pystyttämistä ja osastojensiirtoja.
Nyt tilanne ajan käytön suhteen on juuri päinvastainen. 20% työajasta menee näyteikkunamainontaan ja 80% menee tuotteiden kaupalliseen esillepanoon myymälän sisällä sekä virikkeelliseen myymälämilijöön suunnitteluun ja toteutukseen.
Ala oli ennen hyvin miehinen, vain muutama nainen oli somistaja. Miehet ovat nyt kadonneet ja ala on ns. fyysisesti keventynyt. Samalla ammatin arvostus on huomattavasti vähentynyt Suomessa. Ulkomailla alan ammattilaiset ovat edelleen arvostettuja ja suuria taitelijoita sekä hyvää palkkaa nauttivia. Aivan elinehto esim. Lontoon luxury department Harvey Nicholsille on se, että talossa on monta todella huippusomistajaa. Tämä tavaratalo ei teippaa näyteikkunoita umpeen eikä ylenkatso tätä ammattikuntaa.

 

Omasta kulmastani katsottuna visuaalisen markkinoinnin vaikutusta ei ymmärretä tai sitä hyödynnetään hyvin vähän. Miten sinä koet tämän?

Kyllä, just näin! Koen sen ihan samalla tavalla. Todellakaan ei meillä ymmärretä eikä hyödynnetä alan ammattilaisia, vaan koetaan se pelkkänä kuluna. Se on sääli, koska rahanpitäisi kiertää, varsinkin näinä aikoina. Visuaaliset investoinnit ovat rahallisesti pieniä summia mutta ne maksavat itsensä takaisin, usein monikertaisesti.
Osalla kuluttajista on edelleen työpaikka ja he saavat palkkaa. He haluavat shoppailla, ostaa vaikkapa lemmikilleen sen kalleimman Burberry kaulapannan mikä kaupasta löytyy. Halvassa tuotteessa on pieni kate, kalliissa tuotteessa on iso kate, kumpaa siis kannattaisi tuoda hyvin esille?

Olenkin visualistiin investoimiseen liittyen tehnyt laskelman: Visualistin palvelut maksaa yleensä noin 50 euroa tunti (+alv) ja tietysti pitää ajatella mikä on hyöty myyntiin nähden, jolloin on mietittävä kuten missä tahansa investoinnissa, mikä on tuotto-odotus. Laskelman pääset lukemaan postauksesta Lisämyynnillä lisää liikevaihtoa.

 

Ruotsalaiset ketjut tuntuvat olevan visuaalisen markkinoinnin hyödyntämisessä myynninedistäjänä suomalaisia edellä. Mistä luulet asian johtuvan?

Ruotsalaiset osaavat tehdä rahaa ja luoda työpaikkoja. He tekevät bisnestä hyvin monilla eri aloilla (auto, alkoholi, elektroniikka, kukka-ala, musiikki, muoti, sisustus, rakentaminen,pankki, jne. jne.) Ikea on valittu monena vuotena parhaaksi työpaikaksi eli työntekijät viihtyvät hyvin talossa. Hyvä johtaminen on yksi Ikean valtti, toinen on virikkeellinen myymälä. Mitä paremmin visualistit ovat työnsä tehneet, sitä paremmin kauppa käy.
Visualisuuden arvostus ei ole koskaan hävinnyt Ruotsissa, he tietävät sen rahallisen arvon ja tuoton. Siksi melkein joka ainoassa heidän ketjumyymälässään on palkkalistoilla yksi tai useampi visualisti. Sijoitettu panos moninkertaistuu. Me Suomalaiset olemme ilmeisesti sitten ymmärtämättömiä bisneksen teolle, kun täällä vastaavaan ei ylletä vaikka keinot ovat tiedossa. Ehkä Suomesta puuttuu joustavuus ja muuntautumiskyky muuttuviin tilanteisiin kaupan alalla…

 

Oletko joutunut tai joudutko taistelemaan ennakkoluuloja vastaan työsi suhteen?

No, jotain ennakkoluuluja on, yksi on työn hinnoittelu. Kuvitellaan, että tämä työ on ihan älyttömän kallista. Vaikka eihän se sitä ole, kunhan sen tekee tavoitteellisesti ja on realistiset tuotto-odotukset. Toinen esimerkki voisi olla : pienen kivijalkamyymälän yrittäjä tekee kaiken itse (sisäänostot, kirjanpidon, myyntityön, siivouksen jne.) Hänellä on usein erittäin vankka tuotetietous mutta puuttuu tieto visuaalisen markkinoinnin mahdollisuuksista. Eikä hän missään nimessä halua ottaa tätä tietoa vastaan…. just eilen keskustelin erään yrittäjän kanssa, kun ehdotin myymälän ilmeen fiksausta : ”Ei, ei, minä fokusoin omaa työtäni, en pidä tarpeellisena myymälän selkeytystä.” Ja todella tämä myymälä olisi tarvinnut päivittämistä. Sekava tuotteiden esillepano, selkeä kulkuväylä puuttui, kassa oli kaatopaikka… On muistettava katsoa myymälää asiakkaan silmin, mielellään joka päivä.

 

Millä tasolla alan koulutus on?

Puurot ja vellit menevät usein sekaisin, visuaalisen myyntityön oppilas luulee olevansa visualisti. Näinhän se ei ole, visualisti koulutus on huomattavasti syvempi, laajempi ja monitahoisempi. Mielestäni Suomessa olisi hyvä olla, ulkomaiseen tapaan, ammattikorkeakoulutus visualisteille. Se nostaisi yleisesti visualisuuden tasoa, ammatinarvostusta ja selkeyttäisi käsitteitä. Rahasta ei varmaan voi koskaan kaupallisella alalla puhua liikaa, joten on hyvä että olet ryhtynyt luennoimaan visuaalisen markkinoinnin mittaamisesta ja euroista.

 

3 vinkkiäsi kauppiaalle myynnin kasvattamiseen.

  1.  Mikä on kohderyhmäsi, kuka siis on asiakkaasi?
  2. Miltä myymäläsi näyttää? Onko tila selkeä, houkutteleva, toimiva ja valaistus kunnossa?
  3. Miten huomiot lisämyynnin? Listaa kolme parasta tuotettasi. Minne ja miten sijoitat ne?

Kuvaesimerkissä muutamia asioita (vie hiiri lampun päälle):

ennen-2

Kiitos Annika!

Annika Hirven löydät osoitteesta: visuaalinenmarkkinointi.fi

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Elämykset verkkokaupassa

Visuaalinen markkinointi (verkossa ja kivijalassa) on keino herättää tunteita ja luoda elämyksiä. Ennen kaikkea se on tuotteiden esillepano kaupallisesti, ostamisen tekeminen mahdollisimman helpoksi.

Luksusbrändit satsaavat voimakkaasti täydelliseen myymäläkokemukseen visuaalisen markkinoinnin avulla. Visualistit haastetaan toteuttamaan myymäläkokemuksia, jotka istuvat brändiin, esittelevät tuotteet täydellisesti ja vahvistavat tunnesidettä brändin asiakkaisiin. (ecommerceconsulting.com, 2015).

Brändikokemus on juuri se, millä tuotteiden hintaa voidaan perustella ja erityinen myymäläkokemus on tärkeä osa sitä. Esimerkkinä voisin mainita Luis Vuittonin myymälän, jossa ovimies avaa oven. Tästä saattaa tulla tunne, että kehtaako myymälään tavallinen tallaaja edes mennä? Tuttavapiiriini kuuluu ihmisiä, jotka eivät ole kehdanneet astua sisään luksusbrändejä myyviin liikkeisiin. Onko silloin onnistuttu? Kyllä. Yritys on saanut brändättyä itsensä haluamalleen asiakaskunnalle. Luksutuotteita kuluttava asiakas tietää saavansa eksklusiivisen kokemuksen asioidessaan myymälässä.

Kokemukset ovat nykypäivän kuluttajille erittäin tärkeässä roolissa, “We call it experience per square foot,” (Rechel Sechtman, 2016), sillä useimmiten ihmiset ostavat jonkin muun kuin tarpeen vuoksi. Asiaa voidaan tarkastellaan Maslow:n tarvehierarkian kautta. Suurimmalla osalla länsimaisista kuluttajista perustarpeet on tyydytetty. He etsivät kokemuksia. Tämä kokemusten hakeminen  korostuu luksuksen kuluttajilla ja he ovat valmiita maksamaan siitä ekstraa. Yleensä luksustuotteet ovat laadukkaita, mutta tämän lisäksi he saavat kokemuksen siitä, että ovat erityisiä koska voivat ostaa tuotteensa kaupasta, jonne kuka tahansa ei edes kehtaa tulla sisään.

Verkkokaupat ovat vasta tiensä alussa. Ihan niinkuin kivijalkaliikkeet ovat murroksessa ja etsitään uusia tapoja hyödyntää digitalisaatiota kivijalkaliikkeessä ja yhdistää verkkokauppa kivijalkaliikkeeseen. Verkkokaupat tarjoavat vielä hyvin vähän elämyksiä. Useimmat ovat vielä niinkutsutussa supermarket vaiheessa, jolloin asiakkaalle pyritään tarjoamaan vain nopea ostospolku, ihan kuin supermarketeissa.

Mistä lähteä liikkeelle?

Minä kehotan lähestymään asiaa luksustuotemerkkien tavasta palvella asiakasta. Tällä tavoin tarjoat hitusen enemmän kuin kilpailija, jolloin postikulut tai korkeampi hinta ovat perusteltavissa. Lähde liikkelle analysoimalla motivaattorit ostaa luksusta. Miksi asiakas on valmis ostamaan tonnin maksavan paidan pelkästään sen merkin takia? Tämän jälkeen analysoi miten nämä on integroitu myymäläkokemukseen tietylle brändille esimerkiksi aiemmin mainitsemani Luis Vuitton ja mieti asiaa laatikon ulkopuolelta, millaisia uusia keinoja on tehdä tämä sama netissä? Miten saat shoppailuun luksuksen tuntua omassa verkkokaupassasi?

Minä tilasin tuotteen Burberryn verkkokaupasta ja sain siitä hyvän kokemuksen. Burberry kuuluu arvokkaisiin brändeihin ja odotin saavani hyvää palvelua. Ja koska en todellakaan ole vakiasiakas, oletinkin saavani rahoilleni vastinetta! Heillä oli asiakaspalveluchätti, jonka kautta asiakaspalvelija auttoi minua valinnassani. He soittivat minulle ja varmistivat luottokorttini. Kaiken tämän lisäksi tuote tuli todella kauniisti pakattuna kotiin. Heidän brändi-ilme on onnistuttu tuomaan heidän verkkokaupaansa. Puhumattakaan heidän tuotekuvista.

Tarinat luovat mielikuvia ja sitä kautta elämyksiä.

Tarinallistaminen saattaisi olla järkevää myös kerrottaessa verkkokauppasi taustoista. Kiinnitä huomiota siihen millaisen mielikuvan luot itsestäsi ja yrityksestäsi asiakkaillesi. Monessakaan verkkokaupassa ei ole huomoitu sitä seikkaa, että asiakas on ihminen ja myös verkkokaupan taustalla häärii ihmisiä. Kerro tarinasi, esittele itsesi mielellään kuvan kera. Kerro asiakkaallesi kuka on ihminen verkkokaupan takana. Tämä helpottaa myös asiakkaan kynnystä pyytää palvelua, mikäli hän ei esimerkiksi löydä etsimäänsä tai haluaa antaa muuten palautetta. Ole helposti lähestyttävä! Nykyään ei enää ole B2C tai B2B on vain H2H eli ihmiseltä ihmiselle. Pidä tämä mielessäsi, kun suunnittelet verkkokauppaasi.

Muista, 70% ostokokemuksesta perustuu siihen miten asiakas tuntee että häntä kohdellaan (Tietotalo infocenter), joten elämystä luodaan myös asiakaspalvelulla.

Kun olet saanut asiakkaan ostamaan tuotteen millaista jälkimyyntiä voisit harjoittaa?

Monet luksustuotteita ostavat asiakkaat tykkäävät kulkea kaduilla suuren brändikassin kanssa, joka kertoo heidän ostaneen tuotteen kyseisen brändin liikkeestä. Millä tavoin sinä voisit hyödyntää teknologiaa ja sosiaalisen median voimaa integroidaksesi sellaisen jälkimyyntiprosessin, joka tuo asiakkaallesi lisää arvoa? Tähän liittyy olennaisena osana tuotteen pakkaaminen, etenkin jos myyt kalliimpia tuotteita. On mukava saada paketti, joka on kauniisti pakattu, kuin lahja.

Millaista markkinointimateriaalia voit tuottaa?

Onko mahdollista kirjoittaa kiitoskortti tuotteen mukaan? Voisiko tuote olla pakattuna kangaskassiin, jossa on verkkokaupan logo? Tai voisiko asiakas jopa valita kangaskassiin tulevan kuvan itse? Voisiko tuotteen mukana olla yllätys? Tai vaikka ”postimaksu maksettu” -kortti, jossa tarjous kauppaasi, jonka asiakas voi lähettää ystävälleen? Voisitko mahdollisesti hyödyntää QR-koodia?

QR-koodeja hyödynnetään vähittäiskaupassa myymälöissä linkittämällä osto-oppaita, tuotevaikoijia, mobiilikuponkeja, käyttöopastusvideoita, asiakasarvioita ja demoja. Mobiilisisältö mahdollistaa tuottajan ja vähittäiskauppiaan pääsyn ”käytävälle”, auttamaan kuluttajaa valitsemaan oikean tuotteen. Tämä interaktiivinen nettisisältö auttaa myynnissä ja kasvattaa brändilojaaliutta.

 

Asiakas, joka myymälässä (verkossa tai ei) etsii tietoa tuotteesta kaipaa kipeästi apuasi, jotta hän saa tehtyä ostopäätöksen. Anna heille sitouttavaa ja opettavaista sisältöä varmistaaksesi, että he vievät ostoksen loppuun. Hinta, tuotekuvaus ja tuotekuva ovat ainoa seikka, jolla voit erottautua. Hyvä esimerkki onnistuneesta erottautumisesta on muutaman vuoden takainen, kohua herättänyt Varustelekan ”Kansanmurhabaretti”. Ihan näin radikaaliksi ei tarvitse heittäytyä, mutta jos julkisuutta haluat, kannattaa olla rohkea!

Verkkokokemus ei ole enää vain brändin jatke vaan se on lähtökohta  kokonaisvaltaiselle brändikokemukselle. On siis tärkeää, että valmistajat ja jälleenmyyjät tarjoavat mahdollisimman hyvän kokemuksen verkossa, koska se vaikuttaa koko brändiin. Tämän päivän kuluttajat nojaavat vahvasti internetistä saatuun tietoon etsiessään tietoa tuotteista, sen vuoksi verkkokaupan tuotteiden esittely on äärimmäisen tärkeää.

Seuraavassa osiossa pureudutaan sivuston sisältöön.

-Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Sesonkiin 17/18 vaikuttavat taiteilijat

Taide kuvastaa ajankuvaa, joten se on yhtenä vaikuttimena trendien syntyyn ja ajankuvan peilaamiseen designissa ja muodissa.

Opettele hyödyntämään taidetta hiljaisia singnaaleita tulkitessasi. Vieraile museoissa ja taidenäyttelyissä. Nykypäivän tavarapaljoudessa joka on entistä homogeenisempää, koska inspiraatio ammennetaan samoista sivustoista ja tuntuu etteivät suunnittelijat enää uskalla erottautua. Samoin on vähittäiskauppiaiden laita, sama tavara tuntuu tunkevan jokaisesta verkkokaupasta ja kivijalasta vaikka maailma on pullollaan mitä erilaisimpia tuotteita.

Kuluttajat pyrkivät erottumaan kirpputorilöydöillä ja tuunaamisella. Tässä hetkessä designeri joutuu palaamaan takaisin vanhaan tapaan etsiä inspiraatiota internetin sijaan. Samalla tapaa vähittäiskauppiaan kannattaa haistella tunnelmia muuallakin kuin netissä ja omassa myymälässään. Maailma on pienempi kuin koskaan. Matkustakaa ja ammentakaa inspiraatiota taiteen lisäksi kulttuureista ja kaduilta. Pelkkä netti ei riitä.

Mitä paremmin osaat seurata aikaasi, sitä paremmin osaat erottua ja sitä paremmin pärjäät. Silloin pelaat ihan omassa liigassa.

Syksy/talvi 2017/18 sesonkiin oman vaikuttimensa antavat seuraavat taiteilijat, joita kannattaa pitää silmällä inspiraation haussa:

Henrique Oliveira 

Anish Kapoor ’Vantablack’

Cecilia Pym

Jasmin Anoschkin

Tommi Toija

Hanna-Riikka Heikkilä

Chloé Rutzerveld

Johnna Schmeer

Paul Gong

Ali Schachtschneider

Muita sesonkiin vaikuttavia taideprojekteja:

Fungi Mutarium

Julie Helles Eriksen

Jillian Mayer

AARON by Harold Cohen

The Painting fool – A Computer Artist

Magic Pony Technology

 

Inspiraatiota päivään!

-Anna

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Haastattelussa: Relove Noora Hautakangas

Töölöntorin kupeesta Helsingistä löytyy upea Relove, kirpputori ja kahvila, jota Noora Hautakangas ja Reetta pyörittävät. Kirpputorin ei tarvitse näyttää kirpputorilta. Relove näyttää, että kirpputori voi olla myös tyylikäs.

IMG_3303

Noora kertoo, että positiivista palautetta on annettu suoraan kasvotusten, tällaista on kaivattu ja Töölössä etenkin. Samalla on kyselty mistä konsepti on tullut? Onko tämä jostain maailmalta? ”Tää on Soinilainen konsepti” Noora naurahtaa.

Nooralle kirppistely on ollut aina rakasta, häntä viehättävät tarinat tavaroiden takana. ”Kirpputoreilla tavaroista tulee uniikkeja, ne ovat vain tässä ja nyt saatavilla.”

Konsepti on ollut 10 vuotta päässä hautumassa, yhtenä vaikuttimena muun muassa se mikä määrä jätettä, etenkin tekstiilijätettä maailmassa syntyy. On niin paljon kauniita esineitä! Konsepti alkoi syntyä elämyksestä, kirpputori voi myös olla elämyksellinen ja siellä voi olla kauniit esillepanot. Myymälä on paljon houkuttelevampi ja kaupallinen, kun rakennetaan kokonaisuuksia ja selkeyttä. Kierrätetty tavara ansaitsee yhtä hyvän kohtelun kuin uusikin tavara.

IMG_3290

Relovessa oleva kahvilapuoli on saanut vaikuttimet Euroopasta. Noora halusi tuoda kahvilaan etenkin eurooppalaista tapaa katsella ohikulkijoita kahvittelun lomassa. Tämä onnistuukin hyvin ikkunan edessä istuskellen ja kahvilan antimista nauttien. Kahvilaa pyörittää kokki Maria ja keittiöpäällikkönä toimii Mari. Tavoitteena on ollut tehdä asiat mahdollisimman hyvin ja tinkimättä laadusta. Kahvilapuolellakin palvelu on äärimmäisen tärkeää, se vaikuttaa asiakkaan kokemukseen. ”Jos palvelu ei pelaa, ei puitteet pelasta.” Noora muistuttaa.

Asiakkailta kysellään jatkuvasti palautetta ja toiveita siitä mitä he haluavat. Raaka-aineet ja tuotteet lähtevät heti vaihtoon mikäli ne eivät miellytä, laadusta ei tingitä. ”Tavoitteena on saada omat tuotteet ja brändätä ne, konsepti ja kokonaisuus näyttää paperilla niin paljon helpommalta mutta toteuttaminen onkin sitten haasteellisempaa.” Noora summaa.

IMG_3288

Noora etsi sopivaa tilaa kaksi vuotta. Tilan löydyttyä, hän ensin ajatteli, että 300 neliöinen pankin entinen tila on liian iso. Ajatus oli tehdä pienimuotoisesti, mutta asukkaat ympärillä toivoivat olohuonetta, jossa voi oleskella. Ja koska tilaa on, on myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi myymälässä oleva pop-up tuo tila lisää elävyyttä ja brändit saavat näkyvyyttä ja uudet merkit pääsevät kokeilemaan tuotteidensa menekkiä.

IMG_3286

Liiketilan suunnittelu on Nooran käsialaa, tarjoukset pyydettyään arkkitehdiltä Noora totesi, että parempi tehdä itse. Mira Rahkonen, Kokokuvasta antoi brändäysapua Reloven some-kampanjointiin ja isompaan kuvaan. Nooralla on kuitenkin ollut visuaalinen ilme jo pitkään päässä, hän on tehnyt kuvakollaaseja ja käyttänyt suunnittelussa apunaan muun muassa Pinterestiä.

Relove avattiin huhtikuussa, avaaminen pitkittyi, kun Noora teki kaiken mitä pystyi itse. Toisaalta positiivista oli se, että sai olla kaikessa mukana, remontti kuitenkin teetettiin. Remonttia tehtiin noin 3 kuukautta ja tila meni kokonaan uuteen uskoon. Välillä oli raskasta ja osan asioista olisi varmasti voinut tehdä myös toisin. Myymälässä valaistus on tärkeää, siitä ei tingitty. Noora halusikin sellaisen valaistuksen, jota voidaan säätää. Bisnespuolta ei sovi unohtaa, Noora muistuttaa. Kannattavuuslaskelmat on tehty sisustukselle ja kahvilalle sekä kirppispuolelle, joten bisnes on mukana vahvasti. Kaiken kaikkiaan Noora on tyytyväinen lopputulokseen.

Tiloja voi myös vuokrata  ja tulossa onkin tapahtumia korkkarikoulusta joogaan.

Noora kannustaa kaikkia toteuttamaan unelmiaan ja uskomaan itseensä, se on tahtotila. ”Kun vaan haluaa ja tavoittelee, siihen pystyy pääsemään. Ei ole esteitä on vain hidasteita.”

”Pitää olla rohkeutta kokeilla asioita ja jos menee mönkään niin sitten vaan tehdään uudelleen.” Noora Hautakangas

Kirppistelemään pääsee myös Reloven verkkokaupassa ja oman pöydän voi kätevästi varata netissä.  Toivotan onnea ja menestystä Nooralle ja Reetalle!

Kiitos haastattelusta Noora!

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+

Haastattelussa: ThingLinkin Ulla Engeström

Haastattelussa ThingLinkin  perustaja ja toimitusjohtaja Ulla Engeström. ThingLinkiä Euroopassa ja Suomessa luotsaa (Sales Director Europe) Sani Leino.

Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.40.58
Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.41.15

Mikä on ThingLink? 

ThingLinkin ajatus on tehdä  digitaalisessa ympäristössä olevista esineistä klikattavia. Idea syntyi web2.0 -innostuksen huipulla. Tuolloin moni pohti, millä tavalla esineet näkyisivät uudessa Internetissä ja miten ihmiset viittaisivat tuossa ympäristössä esineisiin. Opiskelin Helsingin yliopistolla tohtorikoulutuksessa kasvatustieteen laitoksella. Siellä tutustuin mm. toimijaverkkoteorian pääajatukseen, jonka mukaan ihmiset ja esineet muodostavat keskenään verkon. Pidin ajatuksesta, ja mietin miten sitä voisi soveltaa uudenlaisessa Internetissä. Verkossa esineiden uniikin tunnistamisen kautta niihin oli mahdollista lisätätietoa tai tarinoita. Tästä ajatuksesta syntyi ThingLinkin ensimmäinen kuva-editori, jonka avulla kuviin pystyi lisäämään tietoa niissä näkyvistä esineistä.

Miten homma toimii? Pystyykö tätä hyödyntämään ilman verkkokauppaa ja onko se integroitavissa verkkokauppoihin? 

ThingLinkin avulla valokuviin ja videoihin voi lisätä tekstiä, kuvia, videota, ääntä tai linkkejä. Jos esimerkiksi haluaa jakaa asiakkailleen kuvia uusista tuotteista tai myymälästä, ThingLinkin editorilla kuviin voi lisata tarkempia tuote- ja hintatietoja tai vaikkapa linkin suoraan verkkokauppaan. Esimerkiksi IKEA kayttaa ThingLinkia Livets Hemma-blogissaan, jossa sisustuskuvissa näkyvät tuotteet on linkitetty katalogiin yksittäisten tuotteiden sivulle.

ThingLinkissä on muutamia verkkokauppaintegraatioita jo valmiina, kuten esimerkiksi Shopify, Amazon, Etsy ja eBay, mutta vähittäismyyjä voi rakentaa ThingLinkiin myos oman näköisensä verkkokauppa-tagin, jota klikkaamalla lukija siirtyy verkkokaupan sivulle. Tästä esimerkkina Suomessa on mm. Etuovi, jonka sisustuskuvissa toimii Etuoven oma verkkokauppatagi. ThingLinkilla tehtyjä kuvia voi kayttää omilla verkkosivuilla tai vaikkapa Facebookissa, jossa kuvat näkyvät myos interaktiivisena.

Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.32.50
©Etuovi
Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.33.06
©Etuovi

Millä tavoin te olette ottaneet, tai oletteko ottaneet, huomioon visuaalista markkinointia ja myymäläsuunnittelua ThingLinkissä? 

Olemme huomanneet, että vähittäismyynti on ThingLinkille kasvava asiakassegmentti. Erityisesti uudet 360 kuvat tuovat myymälöiden markkinointiin uuden ulottuvuuden:  kaupassa voi nyt käydä joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Aikaisemmin interaktiivisten 360-kuvien tekeminen on ollut kallista ja aikaavievää, nyt niita voi tehdä myös pienemmällä budjetilla ja ilman koodaustaitoja. Interaktiivisten kuvien käyttö visuaalisessa markkinoinnissa ja myymäläsuunnittelussa on monelle vielä uutta, ja uusia esimerkkejä syntyy joka viikko. Meillä käyttäjät innovoivat uusia tapoja kuvapohjaiseen markkinointiin, ja me yritämme tukea käyttäjiämme parhaalla mahdollisella tavalla.

Esillepanojen kaupallistaminen myymälästä suoraan sosiaaliseen mediaan ja nettisivuille on nähdäkseni todella tehokasta teidän sovelluksellanne, hyödynnetäänkö tätä jo aktiivisesti? 

Aivan, tähän tarkoitukseen, esineiden taggaamiseen, ThingLink onkin alun perin kehitetty.  ThingLinkia lähtivat ensin hyödyntämään isommat kansainvaliset brändit kuten esimerkiksi IKEA, YOOX, Forever21, Red Bull ja Samsung, jonka jälkeen olemme muuttaneet hinnoittelua myös pienemmille brändeille sopivaksi.

Yrityksen brändin ilme tulisi olla samassa linjassa ja mahdollisimman kaupallista kanavasta toiseen, tähän teknologianne antaa uusia mahdollisuuksia. Kuinka hyvin vähittäiskauppiaat ovat tarttuneet näihin mahdollisuuksiin Suomessa? 

ThingLinkin teknologia ja idea siitä että kuviin voi lisata helposti linkkejä on monelle vähittäismyyjälle vielä uusi, ja työkalun käyttö edellyttää esimerkkien levittämistä ja markkinointia, jota emme ole Suomessa vielä ehtineet paljonkaan tekemään. Suomessa Etuovi ja mm. Finlayson sekä toimistoista Dagmar ovat pioneerikäyttäjiä, joiden esimerkit lisäävät tietoisuutta interaktiivisten kuvien mahdollisuuksista markkinoinnissa.

Blogiartikkelissasi ’Three use cases for a virtual store using 360 photos” kohdassa kaksi annoit vinkin inspiraatiosta, jota esimerkiksi verkkokauppiaat voisivat loistavasti hyödyntää brändinsä rakentamisessa. Olen kuitenkin huomannut, että Suomessa ollaan vielä kovin rajoittuneita uusien mahdollisuuksien suhteen. Oletteko törmänneet samaan?

Itse uskon, että uusien esimerkkien jakaminen saa Suomessa kiinnostuksen heräämään ja pyörät pyörimään.  Panostamme nyt kesän aikana suomenkielisen materiaalin tuottamiseen ja yhteisön kasvattamiseen esimerkiksi ThingLink Suomi ja ThingLink Opetuksessa -Facebook ryhmien kautta.

Asiakkaan kokemus myymälässä, huolimatta siitä onko se verkossa vai livenä, tulisi olla saumaton ja toisiaan tukeva. Suomessa hyödynnetään vielä verratain vähän teknologiaa myymälöissä, vaikka asiakkaat käyttävät kännyköitään siellä missä ovat. Hyödyntääkö ThingLink Beacon teknologiaa myymälöissä? Tai muuta mahdollista teknologiaa, joka johdattaa asiakkaan myymälän virtuaaliseen versioon lisäkokemusta hakemaan? 

Emme hyödynnä tällä hetkellä Beacon-teknologiaa. Mielestäni tehokas tapa kutsua asiakkaat myymälään on jakaa kiinnostavia visuaalisia päivityksiä sosiaaliseen mediaan, jotka kertovat mitä esineitä kuvassa näkyy.  Tämä palvelee sekä lukijoita että  kauppiasta. Hyvin kuratoitu virtuaalinen ostoskokemus voi houkutella asiakkaan käymään varsinaisessa kaupassa, jolloin sosiaalinen media palvelee suoraan myynnin kasvua joko ohjaamalla asiakkaat verkkokauppaan tai kivijalkakauppaan.

Teknologianne antaa niin paljon erilaisia mahdollisuuksia, yhtenä niistä tulee mieleeni näyteikkunan hyödyntäminen ja kaupallistaminen ThingLinkin avulla. Onko tälläinen jo käytössä?

Tämä on loistava idea, mutta en ole nähnyt vielä tälläisiä toteutuksia ThingLinkissa. Odotan kiinnostuksella kuka tekee ensimmäisen!

Mietin myös mahdollisuuksia uusien tuotteiden lanseeraamisessa, väritrendien esittelyssä, uusien tuotteiden esittelyssä ja niin edelleen. Mitkä kaikki myymälät ovat valjastaneet jo potentiaalin käyttöön? 

Etuovi on tehnyt monipuolisia sovelluksia esimerkiksi asuntomessujen kohdeiden esittelyssä. Myos Finlayson käyttää ThingLinkia etusivullaan.

Myymälät voisivat hyvinkin tulevaisuudessa johdattaa asiakkaat teidän teknologian avulla vaikkapa brändinsä myymälään Singaporessa. Millaisena te näette vähittäiskaupan tulevaisuuden?

Vähittäismyymälöiden tulevaisuus on hajautetussa digitaalisessa läsnäolossa, jolloin myymälä on tavoitettavissa aina ja kaikkialla, missa asiakas sitä tarvitsee.  Rajapintana ovat erilaiset keinoälyyn pohjautuvat hakurobotit, jotka toteuttavat arkipäiväisiä verkkohakuja ääniohjauksen kautta.

Kiitos Ulla ja Sani!

—————-

Haluaisitko hyödyntää ThingLinkiä omassa kaupassasi? Perusversio on ilmainen. Koodilla YANCA saat 15% alennuksen Professional tai Premium tileihin.

Tarvitsetko ideoita tai käyttöapua ThingLink hyödyntämiseen? Ota yhteyttä!

-Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this page
Buffer
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Pin on Pinterest
Pinterest
Share on Google+
Google+