Maailma muuttuu kiihtyvää tahtia, bongaat tänään mielenkiintoisen tulevaisuuden vision sosiaalisesta mediasta ja pian se onkin jo arkipäivää. Tässä koosteessa käyn läpi 4 vähittäiskaupan tärkeintä trendiä 2017, jotka jokaisen vähittäiskauppiaan olisi hyvä tietää pysyäkseen mukana kiihtyvässä kilpailussa.
1. Itsepalvelu
Amazon Go on kehittänyt kassattoman kaupan, jota testataan Seattlessa. Kauppaan astuessaan asiakas skannaa puhelimessa olevan applikaation, laittaa tuotteet ostoskoriin ja kävelee ulos kaupasta. Uudenlainen tapa lisää visuaalisen markkinoinnin merkitystä myymälässä, sillä tuotteiden helppo löydettävyys ja kaupallisuus ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Myös Suomessa ollaan jo automaattikaupan trendissä mukana, helmikuussa Forssaan avattiin ensimmäinen automaattikauppa.
Japanissa Panasonic testaa uudenlaista ostoskoria, johon asiakas skannaa tuotteet ennen ostoskoriin asettamista, menee kassalle, joka automaattisesti siirtää tuotteet ostoskassiin asiakkaan maksaessa.
Itsepalvelukassathan ovat jo arkipäivää, niihin törmäsin ensimmäisen kerran Pariisissa yli 10 vuotta sitten. Nyttemmin otin ilolla vastaan lähi Cittarini itsepalvelukassat. Vaatejätti Zara testailee itsepalvelukassoja samoin luksusbränd Rebecca Minkoff. Itsepalvelukassat ovat ihanteellisia asiakkaille, jotka eivät halua kassapalvelua.
Myös hotellit ovat mukana kehityksessä ja jotkut hotellit ovatkin jo mahdollistaneet sisäänkirjautumisen mobiililla, jolloin sovelluksen avulla asiakkaat voivat noutaa avaimet tai jopa avata huoneen oven. Helmikuun Pariisin vierailulla bongasin lähikuppilasta Keycafen. Kyseessä on palvelu, jonne esimerkiksi Airbnb vuokranantaja jättää avaimet ja asiakas noutaa ne. Kahviloille ja kaupoille loistava sisäänheittäjä!
Kuva: yancaoy Instagram
2. Myymälä sulautuu mediaan ja siitä tulee kokemuksellinen kohtaamispaikka
Jatkuvan muutoksen, informaatiotulvan ja digitaalisaation myötä vähittäiskauppiaiden on kehiteltävä jatkuvasti uudenlaisia myymälöitä houkutellakseen asiakkaita. Innovatiiviset brändit näyttävät tietä, rakentaen väliaikaisia tiloja, joiden tarkoitus on luoda elämyksiä. Oman lisänsä tähän tuo Instagram ja muu sosiaalinen media, jonne brändit haluavat mahdollisimman paljon näkyvyyttä asiakkaiden toimesta. Esimerkiksi Gentle Monster ja Dover Street Market ovat luoneet myymälöitä, joissa keskitytään vahvasti kokemukseen.
Vieraillessani Pariisissa Premiere Visionissa yövyin Déclic hotellissa, jonka koko sisustus on saanut innoituksensa valokuvaamisesta ja selfiekulttuurista. Elektroniikkamerkki Sonos taas on laajentanut verkosta kivijalkaan mielenkiintoisella konseptilla. Heidän New Yorkin lippulaivamyymälä on pieniä taloja, joissa asiakas voi testailla heidän tuotteitaan.
Myymälöistä tulee enemmänkin kohtaamispaikkoja luoden yhteisöjä, niissä viihdytetään, opastetaan, testaillaan ja opetellaan. Samsungin 837 on juuri tällainen, ”technology playground and cultural destination”, jossa ei myydä mitään vaan se on paikka, jossa ihmiset pääsevät testaamaan heidän tuotteitaan.
Applen versio on Town Square, joka keskittyy yhteisöihin ja opetukseen, kuten koodaamista lapsille, kuvien editointia, iPhonin käyttöopastuksia ja niin edelleen.
”The store is now the biggest product we produce.” Angela Ahrendts (Apple’s senior vice president of retail)
Elämme aikakautta, jonka myötä kehittyvät täysin uudenlaiset tavat tehdä bisnestä. B8ta on amerikkailainen IoT (IoT=esineiden internet) laitteita ja härveleitä myyvä yritys, joka pyrkii tarjoamaan asiakkailleen käytännön kokemuksen tuotteisiin. Myymälä ei osta tuotteita myyntiin vaan se laskuttaa kuukausittaisen maksusitoumuksen tuotemerkiltä näkyvyyttä, myyntiä ja asiakaspalautetta vastaan.
Kodin tuotteita myyvä Pirch taas on kehittänyt ’testaa ennen kuin ostat’ -mallin, jossa lavuaarista, suihkusta, jääkaapista ja uunista lähtien asiakkaat voivat testata tuotteita. Asiakkaat voivat jopa kokeilla suihkussa käymistä, helpottaakseen suihkupään valintaa.
Tuotteiden kustomointi on myös nostanut päätään kuluttajakäyttäytymisen personointi trendin myötä ja se oli nähtävissä niin Lontoossa kuin Pariisissakin.
Leviksen myymälä Pariisissa tarjosi kustomointia, personointia ja korjauksia asiakkaille. Kuva: yancaoy Instagram
Louis Vuittonin liikkeessä sai kustomoitua tuotteensa. Kuva: yancaoy Instagram
Le Bon Marché Rive Gauche tavaratalossa sai ompeluttaa merkkejä vaatteisiin. Kuva: yancaoy Instagram
Pariisilaisessa nuorten suosimassa urheilutavaratalossa oli kynsien huollosta lähtien tarjontaa. Kuva: yancaoy Instagram
3. Myynti sosiaalisessa mediassa ja verkossa
Instagram on jo viime vuoden puolella testaillut Amerikassa myyntiä Instagram postauksista ja Facebook mahdollisti niin ikään viime vuoden puolella verkkokaupan liittämisen sivuun ja Spreesy tarjoaa palveluitaan, jotka mahdollistavat myynnin sosiaalisessa mediassa.
Brändit hyödyntävät sosiaalisen median lyhytaikasia kanavia, kuten Snapchatia, tarjotessaan eksklusiivisia tuotteita, esimerkkinä J Crewn limited edition aurinkolasit, ja tarjotessaan sitoutuneimmille asiakkailleen etuja.
Yhtenä isona ilmiönä on asiakaspalvelun tarjoaminen netin kautta, etenkin verkkokauppialle loistava tapa palvella asiakasta. Asiakaspalvelua netin välityksellä tarjoavat ainakin Vape and Volts verkkokauppa sekä Top Man, joka tarjoaa Google Hangoutsin välityksellä personal shopping palvelua.
4. Digitaalisuus
Pokémon Go sai ihmiset sankoin joukoin liikkumaan, se myös arkipäiväisti AR:n eli lisätyn todellisuuden. Lisätty todellisuus sekä virtuaalitodellisuus eli VR tuo paljon uusia mahdollisuuksia brändeille ja vähittäiskauppiaille.
Virtuaaliset peilit ovat jo tulleet myymälöihin. Charlotte Tilbury meikkimerkki palvelee ”taikapeilien” avulla asiakkaat voivat peilin avulla testailla meikkejä. Itse testasin Lontoon Leviksen liikkeessä taikapeiliä, jonka ansioista pystyin tsekkaamaan miten farkut istuvat takaa.
Lowen kehittämän Holoroomin avulla voidaan rakentaa virtuaalinen mallinnus omasta kodista. Wayfairin AR applikaation (video) avulla voi mallailla tuotteita kotiin. Vastaavaa tarjoaa tuotteilleen myös Tylko.
AR teknologian avulla voidaan tuoda lisäulottuvuutta tarinankerrontaan, kuten This Is Not Clothing tekee.
Lontoon Covent Gardenissa pääsin joulun aikaan testaamaan Blibbarin avulla lisättyä todellisuutta käytännössä. Covent Gardenissa AR:ää hyödynnettiin myymälöiden tarjouksiin, jotka sai avattua blibbaamalla valtavan joulukuusen.
Blibbar on rantautunut myös Suomeen, WSOY lisää todellisuutta Mielensäpahoittajat kirjaan. Blibbarin avulla kuka tahansa voi lisätä todellisuutta, itse testasin Blibbaria omiin käyntikortteihini.
Teknologia ja työkalut ovat jo täällä, seuraavaksi kuuluu kysymys miten niitä hyödyntää? Itselleni tuli Blibbaria testaillessa mieleen esimerkiksi se, miksi printtimainoksia lähettelevät yritykset eivät hyödynnä AR teknologiaa tuomaan lisää sisältöä omiin mainoksiin. Vielä, kun tähän yhdistettäisiin isojen vähittäiskauppiaiden keräämä asiakasdata, saataisiin nämä mainokset jopa kohdennettua vastaanottajalle AR teknologian myötä. Esimerkiksi Kesko tai S-ryhmä voisi tajuttoman tylsät jokaviikkoiset ruokamainokset kääntää AR teknologian avulla virtuaalisiksi, jolloin voisin suoraa mainoksesta klikkailla perustarvikkeet mobiilissa ostoskoriin ja tilata kotiin.
Anna Juusela