Haastattelussa: Visual Merchandiser Annika Hirvi

Haastattelussa pitkän linjan visualisti Annika Hirvi, joka on toiminut visuaalisena myynninedistäjänä jo useammalla vuosikymmenellä.

Kuka olet ja mitä teet?

Annika Hirvi Visual Merchandiser (siis visuaalinen myynninedistäjä) ja yrittäjä, Zolan Oy.

Koulutan ja konsultoin sekä toteutan visuaalista markkinointia, teen näyteikkunoita ja tuotteiden esillepanoa myymälöissä eri yritysten tarpeisiin ja hyvin erilaisille yrityksille / toimeksiantajille. Siis räätälöityä visuaalisista markkinointia. Toimenkuvaani kuuluu myös tilojen stailaus sekä kirjan kustannustoimintaa. Olen kirjoittanut kaksi visuaaliseen alaan liittyvää kirjaa Visualistin työkalupakki ja Visuaalinen myyntityö.

ennen-3

Mitä on visuaalinen markkinointi?

Visuaalisen markkinoinnin tavoite on saada rahaa kassaan erilaisia visuaalisia keinoja hyödyntäen, asiakkaat ostavat silmillään. Visuaalinen markkinointi vetoaa näköaistiin. Kun näemme esim. mieleisen muotoisen tai värisen auton, se voi olla kimmoke ostopäätökseen. Mutta jos saisimme vain haistella eri autoja, niin emme tekisi kovinkaan helposti ostopäätöksiä. Visualisuus viehättää ja innostaa kuluttajaa hankintoihin. Visuaalinen markkinointi perustuu tutkittuun tietoon (neuropsykologia) asiakkaan käyttäytymisestä ja liikkumisesta myymälätilassa. Suomessa vähittäiskaupat tekevät tutkimuksia, joilla pyritään ymmärtämään mikä kiinnostaa kuluttajaa myymälöissä.

 

Puhutaan visuaalisesta myyntityöstä ja visuaalisesta markkinoinnista, mitä eroa on visuaalisella myyntityöllä ja visuaalisella markkinoinnilla?

Ero visuaalisella myyntityöllä ja visuaalisella markkinoilla on helposti hahmoteltavissa, josvaikka vertaa sitä erääseen toiseen ammattikuntaan: sairaanhoitajaan ja lääkäriin. Myyntityö on sairaanhoitajan hommia ja laajemmat visuaalisesti hieman haastavammat hoitaa lääkäri eli se visuaalinen markkinointi.Visuaalinen myyntityö
Visuaalinen myyntityö tapahtuu myymälän sisällä, tuotteiden tai kampanjan kaupallisella ylläpitämisellä ja siistimisellä. Visuaalista myyntityötä tekevät myyjät myymälässä. Myyjät toimivat usein visualistin antamien ohjeiden mukaan. Alaa opiskelevat liiketaloudenperustutkintoa opiskelevat, jotka voivat merkonomin tutkintoa suorittaessaan ottaa valinnaisena Visuaalinen myyntityö -kurssin .
Visuaalisen myyntityön tutkinnon ammattitaitovaatimukset ovat:

  •  toteuttaa tuotteen, tuoteryhmän tai palvelun esillepanon tai kampanjan
  • ylläpitää ja seuraa esillepanon tai kampanjan ilmettä
  • tuottaa asiakasinformaatiota

Visuaalinen markkinointi

Markkinointiviestinnän ammattitutkinnon eli visuaalisen markkinoijan koulutuksen suorittanut voi käyttää visualistin tai visuaalisen myynninedistäjän ammattinimikettä. Tämä ammattitutkinto on huomattavasti laajempi kuin merkonomin valinnainen visuaalisen myyntityön lyhyehkö kurssi. Markkinointiviestinnän opiskelija tulee mm. tietää mitä on design management, visuaalinen identiteetti ja olla vahva erilaisten tilojen hallinnassa. Visualisti (entinen nimike somistaja) tekee paljon suunnittelutyötä ja jakaa tarvittaessa ohjeita muille myymälässä työskenteleville. Visuaalinen markkinoija toimii pääsääntöisesti pienyritysten myymälässä tai ketjuliikkeiden palveluksessa sekä messusomistamoissa.
Visuaalisen markkinoijan tutkinnon ammattitaitovaatimukset ovat:

  • eri tapahtumien koordinointi
  • messu- ja näyttelyjärjestelyt sekä asiakastapahtumat
  • kampanjoiden ja markkinointimateriaalien suunnittelua
  • suunnittelee ja toteuttaa kaupallisia tuotteiden esillepanoja myymälässä
  • huolehtii käytännössä koko myymälän tai muun tilan visuaalisesta ilmeestä
  • suunnittelee ja toteuttaa näyteikkunat
  • vastuu valaistuksesta ja myymäläkalusteista

 

Millainen vaikutus visuaalisella markkinoinnilla on myyntiin?

Eräs opiskelijani päätti todistaa kuinka paljon enemmän saadaan myytyä, jos tuotteiden
esillepanoon myymälässä hieman satsataan, lisätään suunnittelua ja toteutusta. Esimerkki on vain yhden hyllyn pääty. Ajattele, jos vaikka koko osasto tai koko myymälä ”veivattaisiin” kaupalliseen kuntoon, millainen kilinä kassassa olisikaan ?

Tässä lukuja siitä miten esillepanoihin satsaaminen vaikutti liikevaihtoon pienellä alueella 3 viikon kuluessa:

  • Kukkalannoitteiden myynti +116 %
  • Kesäkukat + 91 %
  • Vihannespussien + 61 %
  • Kukkien ravinnepuikot +13 %
  • Kastelukannut myytiin loppuun
  • Kaikki kukka-amppelit myytiin loppuun

 

Olet ollut pitkään alalla, miten ala on mielestäsi kehittynyt?

Silloin kun tulin alalle, somistaja käytti 80% työajasta näyteikkunoiden suunnitteluun, rekvisiitan tekoon, maalaamiseen ja rakentamiseen. Teimme paljon käsillä töitä, kuten poraamista, sahaamista, ompelua jne. 20% työajasta hoidimme myymälän sisäilmettä, kampanjan pystyttämistä ja osastojensiirtoja.
Nyt tilanne ajan käytön suhteen on juuri päinvastainen. 20% työajasta menee näyteikkunamainontaan ja 80% menee tuotteiden kaupalliseen esillepanoon myymälän sisällä sekä virikkeelliseen myymälämilijöön suunnitteluun ja toteutukseen.
Ala oli ennen hyvin miehinen, vain muutama nainen oli somistaja. Miehet ovat nyt kadonneet ja ala on ns. fyysisesti keventynyt. Samalla ammatin arvostus on huomattavasti vähentynyt Suomessa. Ulkomailla alan ammattilaiset ovat edelleen arvostettuja ja suuria taitelijoita sekä hyvää palkkaa nauttivia. Aivan elinehto esim. Lontoon luxury department Harvey Nicholsille on se, että talossa on monta todella huippusomistajaa. Tämä tavaratalo ei teippaa näyteikkunoita umpeen eikä ylenkatso tätä ammattikuntaa.

 

Omasta kulmastani katsottuna visuaalisen markkinoinnin vaikutusta ei ymmärretä tai sitä hyödynnetään hyvin vähän. Miten sinä koet tämän?

Kyllä, just näin! Koen sen ihan samalla tavalla. Todellakaan ei meillä ymmärretä eikä hyödynnetä alan ammattilaisia, vaan koetaan se pelkkänä kuluna. Se on sääli, koska rahanpitäisi kiertää, varsinkin näinä aikoina. Visuaaliset investoinnit ovat rahallisesti pieniä summia mutta ne maksavat itsensä takaisin, usein monikertaisesti.
Osalla kuluttajista on edelleen työpaikka ja he saavat palkkaa. He haluavat shoppailla, ostaa vaikkapa lemmikilleen sen kalleimman Burberry kaulapannan mikä kaupasta löytyy. Halvassa tuotteessa on pieni kate, kalliissa tuotteessa on iso kate, kumpaa siis kannattaisi tuoda hyvin esille?

Olenkin visualistiin investoimiseen liittyen tehnyt laskelman: Visualistin palvelut maksaa yleensä noin 50 euroa tunti (+alv) ja tietysti pitää ajatella mikä on hyöty myyntiin nähden, jolloin on mietittävä kuten missä tahansa investoinnissa, mikä on tuotto-odotus. Laskelman pääset lukemaan postauksesta Lisämyynnillä lisää liikevaihtoa.

 

Ruotsalaiset ketjut tuntuvat olevan visuaalisen markkinoinnin hyödyntämisessä myynninedistäjänä suomalaisia edellä. Mistä luulet asian johtuvan?

Ruotsalaiset osaavat tehdä rahaa ja luoda työpaikkoja. He tekevät bisnestä hyvin monilla eri aloilla (auto, alkoholi, elektroniikka, kukka-ala, musiikki, muoti, sisustus, rakentaminen,pankki, jne. jne.) Ikea on valittu monena vuotena parhaaksi työpaikaksi eli työntekijät viihtyvät hyvin talossa. Hyvä johtaminen on yksi Ikean valtti, toinen on virikkeellinen myymälä. Mitä paremmin visualistit ovat työnsä tehneet, sitä paremmin kauppa käy.
Visualisuuden arvostus ei ole koskaan hävinnyt Ruotsissa, he tietävät sen rahallisen arvon ja tuoton. Siksi melkein joka ainoassa heidän ketjumyymälässään on palkkalistoilla yksi tai useampi visualisti. Sijoitettu panos moninkertaistuu. Me Suomalaiset olemme ilmeisesti sitten ymmärtämättömiä bisneksen teolle, kun täällä vastaavaan ei ylletä vaikka keinot ovat tiedossa. Ehkä Suomesta puuttuu joustavuus ja muuntautumiskyky muuttuviin tilanteisiin kaupan alalla…

 

Oletko joutunut tai joudutko taistelemaan ennakkoluuloja vastaan työsi suhteen?

No, jotain ennakkoluuluja on, yksi on työn hinnoittelu. Kuvitellaan, että tämä työ on ihan älyttömän kallista. Vaikka eihän se sitä ole, kunhan sen tekee tavoitteellisesti ja on realistiset tuotto-odotukset. Toinen esimerkki voisi olla : pienen kivijalkamyymälän yrittäjä tekee kaiken itse (sisäänostot, kirjanpidon, myyntityön, siivouksen jne.) Hänellä on usein erittäin vankka tuotetietous mutta puuttuu tieto visuaalisen markkinoinnin mahdollisuuksista. Eikä hän missään nimessä halua ottaa tätä tietoa vastaan…. just eilen keskustelin erään yrittäjän kanssa, kun ehdotin myymälän ilmeen fiksausta : ”Ei, ei, minä fokusoin omaa työtäni, en pidä tarpeellisena myymälän selkeytystä.” Ja todella tämä myymälä olisi tarvinnut päivittämistä. Sekava tuotteiden esillepano, selkeä kulkuväylä puuttui, kassa oli kaatopaikka… On muistettava katsoa myymälää asiakkaan silmin, mielellään joka päivä.

 

Millä tasolla alan koulutus on?

Puurot ja vellit menevät usein sekaisin, visuaalisen myyntityön oppilas luulee olevansa visualisti. Näinhän se ei ole, visualisti koulutus on huomattavasti syvempi, laajempi ja monitahoisempi. Mielestäni Suomessa olisi hyvä olla, ulkomaiseen tapaan, ammattikorkeakoulutus visualisteille. Se nostaisi yleisesti visualisuuden tasoa, ammatinarvostusta ja selkeyttäisi käsitteitä. Rahasta ei varmaan voi koskaan kaupallisella alalla puhua liikaa, joten on hyvä että olet ryhtynyt luennoimaan visuaalisen markkinoinnin mittaamisesta ja euroista.

 

3 vinkkiäsi kauppiaalle myynnin kasvattamiseen.

  1.  Mikä on kohderyhmäsi, kuka siis on asiakkaasi?
  2. Miltä myymäläsi näyttää? Onko tila selkeä, houkutteleva, toimiva ja valaistus kunnossa?
  3. Miten huomiot lisämyynnin? Listaa kolme parasta tuotettasi. Minne ja miten sijoitat ne?

Kuvaesimerkissä muutamia asioita (vie hiiri lampun päälle):

ennen-2

Kiitos Annika!

Annika Hirven löydät osoitteesta: visuaalinenmarkkinointi.fi

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Elämykset verkkokaupassa

Visuaalinen markkinointi (verkossa ja kivijalassa) on keino herättää tunteita ja luoda elämyksiä. Ennen kaikkea se on tuotteiden esillepano kaupallisesti, ostamisen tekeminen mahdollisimman helpoksi.

Luksusbrändit satsaavat voimakkaasti täydelliseen myymäläkokemukseen visuaalisen markkinoinnin avulla. Visualistit haastetaan toteuttamaan myymäläkokemuksia, jotka istuvat brändiin, esittelevät tuotteet täydellisesti ja vahvistavat tunnesidettä brändin asiakkaisiin. (ecommerceconsulting.com, 2015).

Brändikokemus on juuri se, millä tuotteiden hintaa voidaan perustella ja erityinen myymäläkokemus on tärkeä osa sitä. Esimerkkinä voisin mainita Luis Vuittonin myymälän, jossa ovimies avaa oven. Tästä saattaa tulla tunne, että kehtaako myymälään tavallinen tallaaja edes mennä? Tuttavapiiriini kuuluu ihmisiä, jotka eivät ole kehdanneet astua sisään luksusbrändejä myyviin liikkeisiin. Onko silloin onnistuttu? Kyllä. Yritys on saanut brändättyä itsensä haluamalleen asiakaskunnalle. Luksutuotteita kuluttava asiakas tietää saavansa eksklusiivisen kokemuksen asioidessaan myymälässä.

Kokemukset ovat nykypäivän kuluttajille erittäin tärkeässä roolissa, “We call it experience per square foot,” (Rechel Sechtman, 2016), sillä useimmiten ihmiset ostavat jonkin muun kuin tarpeen vuoksi. Asiaa voidaan tarkastellaan Maslow:n tarvehierarkian kautta. Suurimmalla osalla länsimaisista kuluttajista perustarpeet on tyydytetty. He etsivät kokemuksia. Tämä kokemusten hakeminen  korostuu luksuksen kuluttajilla ja he ovat valmiita maksamaan siitä ekstraa. Yleensä luksustuotteet ovat laadukkaita, mutta tämän lisäksi he saavat kokemuksen siitä, että ovat erityisiä koska voivat ostaa tuotteensa kaupasta, jonne kuka tahansa ei edes kehtaa tulla sisään.

Verkkokaupat ovat vasta tiensä alussa. Ihan niinkuin kivijalkaliikkeet ovat murroksessa ja etsitään uusia tapoja hyödyntää digitalisaatiota kivijalkaliikkeessä ja yhdistää verkkokauppa kivijalkaliikkeeseen. Verkkokaupat tarjoavat vielä hyvin vähän elämyksiä. Useimmat ovat vielä niinkutsutussa supermarket vaiheessa, jolloin asiakkaalle pyritään tarjoamaan vain nopea ostospolku, ihan kuin supermarketeissa.

Mistä lähteä liikkeelle?

Minä kehotan lähestymään asiaa luksustuotemerkkien tavasta palvella asiakasta. Tällä tavoin tarjoat hitusen enemmän kuin kilpailija, jolloin postikulut tai korkeampi hinta ovat perusteltavissa. Lähde liikkelle analysoimalla motivaattorit ostaa luksusta. Miksi asiakas on valmis ostamaan tonnin maksavan paidan pelkästään sen merkin takia? Tämän jälkeen analysoi miten nämä on integroitu myymäläkokemukseen tietylle brändille esimerkiksi aiemmin mainitsemani Luis Vuitton ja mieti asiaa laatikon ulkopuolelta, millaisia uusia keinoja on tehdä tämä sama netissä? Miten saat shoppailuun luksuksen tuntua omassa verkkokaupassasi?

Minä tilasin tuotteen Burberryn verkkokaupasta ja sain siitä hyvän kokemuksen. Burberry kuuluu arvokkaisiin brändeihin ja odotin saavani hyvää palvelua. Ja koska en todellakaan ole vakiasiakas, oletinkin saavani rahoilleni vastinetta! Heillä oli asiakaspalveluchätti, jonka kautta asiakaspalvelija auttoi minua valinnassani. He soittivat minulle ja varmistivat luottokorttini. Kaiken tämän lisäksi tuote tuli todella kauniisti pakattuna kotiin. Heidän brändi-ilme on onnistuttu tuomaan heidän verkkokaupaansa. Puhumattakaan heidän tuotekuvista.

Tarinat luovat mielikuvia ja sitä kautta elämyksiä.

Tarinallistaminen saattaisi olla järkevää myös kerrottaessa verkkokauppasi taustoista. Kiinnitä huomiota siihen millaisen mielikuvan luot itsestäsi ja yrityksestäsi asiakkaillesi. Monessakaan verkkokaupassa ei ole huomoitu sitä seikkaa, että asiakas on ihminen ja myös verkkokaupan taustalla häärii ihmisiä. Kerro tarinasi, esittele itsesi mielellään kuvan kera. Kerro asiakkaallesi kuka on ihminen verkkokaupan takana. Tämä helpottaa myös asiakkaan kynnystä pyytää palvelua, mikäli hän ei esimerkiksi löydä etsimäänsä tai haluaa antaa muuten palautetta. Ole helposti lähestyttävä! Nykyään ei enää ole B2C tai B2B on vain H2H eli ihmiseltä ihmiselle. Pidä tämä mielessäsi, kun suunnittelet verkkokauppaasi.

Muista, 70% ostokokemuksesta perustuu siihen miten asiakas tuntee että häntä kohdellaan (Tietotalo infocenter), joten elämystä luodaan myös asiakaspalvelulla.

Kun olet saanut asiakkaan ostamaan tuotteen millaista jälkimyyntiä voisit harjoittaa?

Monet luksustuotteita ostavat asiakkaat tykkäävät kulkea kaduilla suuren brändikassin kanssa, joka kertoo heidän ostaneen tuotteen kyseisen brändin liikkeestä. Millä tavoin sinä voisit hyödyntää teknologiaa ja sosiaalisen median voimaa integroidaksesi sellaisen jälkimyyntiprosessin, joka tuo asiakkaallesi lisää arvoa? Tähän liittyy olennaisena osana tuotteen pakkaaminen, etenkin jos myyt kalliimpia tuotteita. On mukava saada paketti, joka on kauniisti pakattu, kuin lahja.

Millaista markkinointimateriaalia voit tuottaa?

Onko mahdollista kirjoittaa kiitoskortti tuotteen mukaan? Voisiko tuote olla pakattuna kangaskassiin, jossa on verkkokaupan logo? Tai voisiko asiakas jopa valita kangaskassiin tulevan kuvan itse? Voisiko tuotteen mukana olla yllätys? Tai vaikka ”postimaksu maksettu” -kortti, jossa tarjous kauppaasi, jonka asiakas voi lähettää ystävälleen? Voisitko mahdollisesti hyödyntää QR-koodia?

QR-koodeja hyödynnetään vähittäiskaupassa myymälöissä linkittämällä osto-oppaita, tuotevaikoijia, mobiilikuponkeja, käyttöopastusvideoita, asiakasarvioita ja demoja. Mobiilisisältö mahdollistaa tuottajan ja vähittäiskauppiaan pääsyn ”käytävälle”, auttamaan kuluttajaa valitsemaan oikean tuotteen. Tämä interaktiivinen nettisisältö auttaa myynnissä ja kasvattaa brändilojaaliutta.

 

Asiakas, joka myymälässä (verkossa tai ei) etsii tietoa tuotteesta kaipaa kipeästi apuasi, jotta hän saa tehtyä ostopäätöksen. Anna heille sitouttavaa ja opettavaista sisältöä varmistaaksesi, että he vievät ostoksen loppuun. Hinta, tuotekuvaus ja tuotekuva ovat ainoa seikka, jolla voit erottautua. Hyvä esimerkki onnistuneesta erottautumisesta on muutaman vuoden takainen, kohua herättänyt Varustelekan ”Kansanmurhabaretti”. Ihan näin radikaaliksi ei tarvitse heittäytyä, mutta jos julkisuutta haluat, kannattaa olla rohkea!

Verkkokokemus ei ole enää vain brändin jatke vaan se on lähtökohta  kokonaisvaltaiselle brändikokemukselle. On siis tärkeää, että valmistajat ja jälleenmyyjät tarjoavat mahdollisimman hyvän kokemuksen verkossa, koska se vaikuttaa koko brändiin. Tämän päivän kuluttajat nojaavat vahvasti internetistä saatuun tietoon etsiessään tietoa tuotteista, sen vuoksi verkkokaupan tuotteiden esittely on äärimmäisen tärkeää.

Seuraavassa osiossa pureudutaan sivuston sisältöön.

-Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Sesonkiin 17/18 vaikuttavat taiteilijat

Taide kuvastaa ajankuvaa, joten se on yhtenä vaikuttimena trendien syntyyn ja ajankuvan peilaamiseen designissa ja muodissa.

Opettele hyödyntämään taidetta hiljaisia singnaaleita tulkitessasi. Vieraile museoissa ja taidenäyttelyissä. Nykypäivän tavarapaljoudessa joka on entistä homogeenisempää, koska inspiraatio ammennetaan samoista sivustoista ja tuntuu etteivät suunnittelijat enää uskalla erottautua. Samoin on vähittäiskauppiaiden laita, sama tavara tuntuu tunkevan jokaisesta verkkokaupasta ja kivijalasta vaikka maailma on pullollaan mitä erilaisimpia tuotteita.

Kuluttajat pyrkivät erottumaan kirpputorilöydöillä ja tuunaamisella. Tässä hetkessä designeri joutuu palaamaan takaisin vanhaan tapaan etsiä inspiraatiota internetin sijaan. Samalla tapaa vähittäiskauppiaan kannattaa haistella tunnelmia muuallakin kuin netissä ja omassa myymälässään. Maailma on pienempi kuin koskaan. Matkustakaa ja ammentakaa inspiraatiota taiteen lisäksi kulttuureista ja kaduilta. Pelkkä netti ei riitä.

Mitä paremmin osaat seurata aikaasi, sitä paremmin osaat erottua ja sitä paremmin pärjäät. Silloin pelaat ihan omassa liigassa.

Syksy/talvi 2017/18 sesonkiin oman vaikuttimensa antavat seuraavat taiteilijat, joita kannattaa pitää silmällä inspiraation haussa:

Henrique Oliveira 

Anish Kapoor ’Vantablack’

Cecilia Pym

Jasmin Anoschkin

Tommi Toija

Hanna-Riikka Heikkilä

Chloé Rutzerveld

Johnna Schmeer

Paul Gong

Ali Schachtschneider

Muita sesonkiin vaikuttavia taideprojekteja:

Fungi Mutarium

Julie Helles Eriksen

Jillian Mayer

AARON by Harold Cohen

The Painting fool – A Computer Artist

Magic Pony Technology

 

Inspiraatiota päivään!

-Anna

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Haastattelussa: Relove Noora Hautakangas

Töölöntorin kupeesta Helsingistä löytyy upea Relove, kirpputori ja kahvila, jota Noora Hautakangas ja Reetta pyörittävät. Kirpputorin ei tarvitse näyttää kirpputorilta. Relove näyttää, että kirpputori voi olla myös tyylikäs.

IMG_3303

Noora kertoo, että positiivista palautetta on annettu suoraan kasvotusten, tällaista on kaivattu ja Töölössä etenkin. Samalla on kyselty mistä konsepti on tullut? Onko tämä jostain maailmalta? ”Tää on Soinilainen konsepti” Noora naurahtaa.

Nooralle kirppistely on ollut aina rakasta, häntä viehättävät tarinat tavaroiden takana. ”Kirpputoreilla tavaroista tulee uniikkeja, ne ovat vain tässä ja nyt saatavilla.”

Konsepti on ollut 10 vuotta päässä hautumassa, yhtenä vaikuttimena muun muassa se mikä määrä jätettä, etenkin tekstiilijätettä maailmassa syntyy. On niin paljon kauniita esineitä! Konsepti alkoi syntyä elämyksestä, kirpputori voi myös olla elämyksellinen ja siellä voi olla kauniit esillepanot. Myymälä on paljon houkuttelevampi ja kaupallinen, kun rakennetaan kokonaisuuksia ja selkeyttä. Kierrätetty tavara ansaitsee yhtä hyvän kohtelun kuin uusikin tavara.

IMG_3290

Relovessa oleva kahvilapuoli on saanut vaikuttimet Euroopasta. Noora halusi tuoda kahvilaan etenkin eurooppalaista tapaa katsella ohikulkijoita kahvittelun lomassa. Tämä onnistuukin hyvin ikkunan edessä istuskellen ja kahvilan antimista nauttien. Kahvilaa pyörittää kokki Maria ja keittiöpäällikkönä toimii Mari. Tavoitteena on ollut tehdä asiat mahdollisimman hyvin ja tinkimättä laadusta. Kahvilapuolellakin palvelu on äärimmäisen tärkeää, se vaikuttaa asiakkaan kokemukseen. ”Jos palvelu ei pelaa, ei puitteet pelasta.” Noora muistuttaa.

Asiakkailta kysellään jatkuvasti palautetta ja toiveita siitä mitä he haluavat. Raaka-aineet ja tuotteet lähtevät heti vaihtoon mikäli ne eivät miellytä, laadusta ei tingitä. ”Tavoitteena on saada omat tuotteet ja brändätä ne, konsepti ja kokonaisuus näyttää paperilla niin paljon helpommalta mutta toteuttaminen onkin sitten haasteellisempaa.” Noora summaa.

IMG_3288

Noora etsi sopivaa tilaa kaksi vuotta. Tilan löydyttyä, hän ensin ajatteli, että 300 neliöinen pankin entinen tila on liian iso. Ajatus oli tehdä pienimuotoisesti, mutta asukkaat ympärillä toivoivat olohuonetta, jossa voi oleskella. Ja koska tilaa on, on myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi myymälässä oleva pop-up tuo tila lisää elävyyttä ja brändit saavat näkyvyyttä ja uudet merkit pääsevät kokeilemaan tuotteidensa menekkiä.

IMG_3286

Liiketilan suunnittelu on Nooran käsialaa, tarjoukset pyydettyään arkkitehdiltä Noora totesi, että parempi tehdä itse. Mira Rahkonen, Kokokuvasta antoi brändäysapua Reloven some-kampanjointiin ja isompaan kuvaan. Nooralla on kuitenkin ollut visuaalinen ilme jo pitkään päässä, hän on tehnyt kuvakollaaseja ja käyttänyt suunnittelussa apunaan muun muassa Pinterestiä.

Relove avattiin huhtikuussa, avaaminen pitkittyi, kun Noora teki kaiken mitä pystyi itse. Toisaalta positiivista oli se, että sai olla kaikessa mukana, remontti kuitenkin teetettiin. Remonttia tehtiin noin 3 kuukautta ja tila meni kokonaan uuteen uskoon. Välillä oli raskasta ja osan asioista olisi varmasti voinut tehdä myös toisin. Myymälässä valaistus on tärkeää, siitä ei tingitty. Noora halusikin sellaisen valaistuksen, jota voidaan säätää. Bisnespuolta ei sovi unohtaa, Noora muistuttaa. Kannattavuuslaskelmat on tehty sisustukselle ja kahvilalle sekä kirppispuolelle, joten bisnes on mukana vahvasti. Kaiken kaikkiaan Noora on tyytyväinen lopputulokseen.

Tiloja voi myös vuokrata  ja tulossa onkin tapahtumia korkkarikoulusta joogaan.

Noora kannustaa kaikkia toteuttamaan unelmiaan ja uskomaan itseensä, se on tahtotila. ”Kun vaan haluaa ja tavoittelee, siihen pystyy pääsemään. Ei ole esteitä on vain hidasteita.”

”Pitää olla rohkeutta kokeilla asioita ja jos menee mönkään niin sitten vaan tehdään uudelleen.” Noora Hautakangas

Kirppistelemään pääsee myös Reloven verkkokaupassa ja oman pöydän voi kätevästi varata netissä.  Toivotan onnea ja menestystä Nooralle ja Reetalle!

Kiitos haastattelusta Noora!

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Haastattelussa: ThingLinkin Ulla Engeström

Haastattelussa ThingLinkin  perustaja ja toimitusjohtaja Ulla Engeström. ThingLinkiä Euroopassa ja Suomessa luotsaa (Sales Director Europe) Sani Leino.

Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.40.58
Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.41.15

Mikä on ThingLink? 

ThingLinkin ajatus on tehdä  digitaalisessa ympäristössä olevista esineistä klikattavia. Idea syntyi web2.0 -innostuksen huipulla. Tuolloin moni pohti, millä tavalla esineet näkyisivät uudessa Internetissä ja miten ihmiset viittaisivat tuossa ympäristössä esineisiin. Opiskelin Helsingin yliopistolla tohtorikoulutuksessa kasvatustieteen laitoksella. Siellä tutustuin mm. toimijaverkkoteorian pääajatukseen, jonka mukaan ihmiset ja esineet muodostavat keskenään verkon. Pidin ajatuksesta, ja mietin miten sitä voisi soveltaa uudenlaisessa Internetissä. Verkossa esineiden uniikin tunnistamisen kautta niihin oli mahdollista lisätätietoa tai tarinoita. Tästä ajatuksesta syntyi ThingLinkin ensimmäinen kuva-editori, jonka avulla kuviin pystyi lisäämään tietoa niissä näkyvistä esineistä.

Miten homma toimii? Pystyykö tätä hyödyntämään ilman verkkokauppaa ja onko se integroitavissa verkkokauppoihin? 

ThingLinkin avulla valokuviin ja videoihin voi lisätä tekstiä, kuvia, videota, ääntä tai linkkejä. Jos esimerkiksi haluaa jakaa asiakkailleen kuvia uusista tuotteista tai myymälästä, ThingLinkin editorilla kuviin voi lisata tarkempia tuote- ja hintatietoja tai vaikkapa linkin suoraan verkkokauppaan. Esimerkiksi IKEA kayttaa ThingLinkia Livets Hemma-blogissaan, jossa sisustuskuvissa näkyvät tuotteet on linkitetty katalogiin yksittäisten tuotteiden sivulle.

ThingLinkissä on muutamia verkkokauppaintegraatioita jo valmiina, kuten esimerkiksi Shopify, Amazon, Etsy ja eBay, mutta vähittäismyyjä voi rakentaa ThingLinkiin myos oman näköisensä verkkokauppa-tagin, jota klikkaamalla lukija siirtyy verkkokaupan sivulle. Tästä esimerkkina Suomessa on mm. Etuovi, jonka sisustuskuvissa toimii Etuoven oma verkkokauppatagi. ThingLinkilla tehtyjä kuvia voi kayttää omilla verkkosivuilla tai vaikkapa Facebookissa, jossa kuvat näkyvät myos interaktiivisena.

Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.32.50
©Etuovi
Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.33.06
©Etuovi

Millä tavoin te olette ottaneet, tai oletteko ottaneet, huomioon visuaalista markkinointia ja myymäläsuunnittelua ThingLinkissä? 

Olemme huomanneet, että vähittäismyynti on ThingLinkille kasvava asiakassegmentti. Erityisesti uudet 360 kuvat tuovat myymälöiden markkinointiin uuden ulottuvuuden:  kaupassa voi nyt käydä joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Aikaisemmin interaktiivisten 360-kuvien tekeminen on ollut kallista ja aikaavievää, nyt niita voi tehdä myös pienemmällä budjetilla ja ilman koodaustaitoja. Interaktiivisten kuvien käyttö visuaalisessa markkinoinnissa ja myymäläsuunnittelussa on monelle vielä uutta, ja uusia esimerkkejä syntyy joka viikko. Meillä käyttäjät innovoivat uusia tapoja kuvapohjaiseen markkinointiin, ja me yritämme tukea käyttäjiämme parhaalla mahdollisella tavalla.

Esillepanojen kaupallistaminen myymälästä suoraan sosiaaliseen mediaan ja nettisivuille on nähdäkseni todella tehokasta teidän sovelluksellanne, hyödynnetäänkö tätä jo aktiivisesti? 

Aivan, tähän tarkoitukseen, esineiden taggaamiseen, ThingLink onkin alun perin kehitetty.  ThingLinkia lähtivat ensin hyödyntämään isommat kansainvaliset brändit kuten esimerkiksi IKEA, YOOX, Forever21, Red Bull ja Samsung, jonka jälkeen olemme muuttaneet hinnoittelua myös pienemmille brändeille sopivaksi.

Yrityksen brändin ilme tulisi olla samassa linjassa ja mahdollisimman kaupallista kanavasta toiseen, tähän teknologianne antaa uusia mahdollisuuksia. Kuinka hyvin vähittäiskauppiaat ovat tarttuneet näihin mahdollisuuksiin Suomessa? 

ThingLinkin teknologia ja idea siitä että kuviin voi lisata helposti linkkejä on monelle vähittäismyyjälle vielä uusi, ja työkalun käyttö edellyttää esimerkkien levittämistä ja markkinointia, jota emme ole Suomessa vielä ehtineet paljonkaan tekemään. Suomessa Etuovi ja mm. Finlayson sekä toimistoista Dagmar ovat pioneerikäyttäjiä, joiden esimerkit lisäävät tietoisuutta interaktiivisten kuvien mahdollisuuksista markkinoinnissa.

Blogiartikkelissasi ’Three use cases for a virtual store using 360 photos” kohdassa kaksi annoit vinkin inspiraatiosta, jota esimerkiksi verkkokauppiaat voisivat loistavasti hyödyntää brändinsä rakentamisessa. Olen kuitenkin huomannut, että Suomessa ollaan vielä kovin rajoittuneita uusien mahdollisuuksien suhteen. Oletteko törmänneet samaan?

Itse uskon, että uusien esimerkkien jakaminen saa Suomessa kiinnostuksen heräämään ja pyörät pyörimään.  Panostamme nyt kesän aikana suomenkielisen materiaalin tuottamiseen ja yhteisön kasvattamiseen esimerkiksi ThingLink Suomi ja ThingLink Opetuksessa -Facebook ryhmien kautta.

Asiakkaan kokemus myymälässä, huolimatta siitä onko se verkossa vai livenä, tulisi olla saumaton ja toisiaan tukeva. Suomessa hyödynnetään vielä verratain vähän teknologiaa myymälöissä, vaikka asiakkaat käyttävät kännyköitään siellä missä ovat. Hyödyntääkö ThingLink Beacon teknologiaa myymälöissä? Tai muuta mahdollista teknologiaa, joka johdattaa asiakkaan myymälän virtuaaliseen versioon lisäkokemusta hakemaan? 

Emme hyödynnä tällä hetkellä Beacon-teknologiaa. Mielestäni tehokas tapa kutsua asiakkaat myymälään on jakaa kiinnostavia visuaalisia päivityksiä sosiaaliseen mediaan, jotka kertovat mitä esineitä kuvassa näkyy.  Tämä palvelee sekä lukijoita että  kauppiasta. Hyvin kuratoitu virtuaalinen ostoskokemus voi houkutella asiakkaan käymään varsinaisessa kaupassa, jolloin sosiaalinen media palvelee suoraan myynnin kasvua joko ohjaamalla asiakkaat verkkokauppaan tai kivijalkakauppaan.

Teknologianne antaa niin paljon erilaisia mahdollisuuksia, yhtenä niistä tulee mieleeni näyteikkunan hyödyntäminen ja kaupallistaminen ThingLinkin avulla. Onko tälläinen jo käytössä?

Tämä on loistava idea, mutta en ole nähnyt vielä tälläisiä toteutuksia ThingLinkissa. Odotan kiinnostuksella kuka tekee ensimmäisen!

Mietin myös mahdollisuuksia uusien tuotteiden lanseeraamisessa, väritrendien esittelyssä, uusien tuotteiden esittelyssä ja niin edelleen. Mitkä kaikki myymälät ovat valjastaneet jo potentiaalin käyttöön? 

Etuovi on tehnyt monipuolisia sovelluksia esimerkiksi asuntomessujen kohdeiden esittelyssä. Myos Finlayson käyttää ThingLinkia etusivullaan.

Myymälät voisivat hyvinkin tulevaisuudessa johdattaa asiakkaat teidän teknologian avulla vaikkapa brändinsä myymälään Singaporessa. Millaisena te näette vähittäiskaupan tulevaisuuden?

Vähittäismyymälöiden tulevaisuus on hajautetussa digitaalisessa läsnäolossa, jolloin myymälä on tavoitettavissa aina ja kaikkialla, missa asiakas sitä tarvitsee.  Rajapintana ovat erilaiset keinoälyyn pohjautuvat hakurobotit, jotka toteuttavat arkipäiväisiä verkkohakuja ääniohjauksen kautta.

Kiitos Ulla ja Sani!

—————-

Haluaisitko hyödyntää ThingLinkiä omassa kaupassasi? Perusversio on ilmainen. Koodilla YANCA saat 15% alennuksen Professional tai Premium tileihin.

Tarvitsetko ideoita tai käyttöapua ThingLink hyödyntämiseen? Ota yhteyttä!

-Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Vähittäiskaupan pyhä kolminaisuus

Vähittäiskaupan (verkossa ja kivijalassa) pyhä kolminaisuus muodostuu kolmesta osa-alueesta: visuaalinen markkinointi, trendit ja digitalisaatio. Keskiössä on asiakas.

Huom! Tässä tekstissä jätän huomiotta sellaiset seikat kuin asiakaspalvelu, hinnoittelu, katteet, valikoimat ja niin edelleen. Ne ovat olennaisia mutta niistä tietoa jo löytyy. Tekstissä käsiteltävän kolmen yhtenäisyys kuitenkin puuttuu kaikista lukemistani teksteistä.

Vahittaiskaupan kolmio

Visuaalinen markkinointi

Visuaalinen markkinointi, tehtynä tavoitteellisesti, muodostaa selkärangan koko vähittäiskaupan toiminnalle. Se määrittää mitä yritys viestii kivijalasta verkkokauppaan. Visuaalinen markkinointi on suorassa yhteydessä myyntiin. Tavoitteellinen visuaalinen markkinointi on esillepanojen ja myymälän visuaalisen ilmeen harkittua kaupallistamista.

Visuaalinen markkinointi on yhteydessä liiketilan tuottavuuteen, varastonhallintaan ja imagoon. Se sitoo kokonaisuuden yhteen, houkuttelee asiakkaan ostamaan ja viihtymään myymälässä. Visuaalinen markkinointi on tärkeässä roolissa verkkokaupasta kivijalkaan.

Trendit

Trendit ovat ajankuvaa. Sanana trendi on kokenut inflaation, sillä sitä käytetään niin paljon. Ajan seuraaminen ja tulevaisuuden ennakointi ovat loistavia työkaluja vähittäiskauppiaalle, ja nykypäivänä niiden hyödyntämisen tärkeys korostuu entisestään. On hyvin vaikea tietää mitä asiakas haluaa, ellei tiedä mihin suuntaan kulutustottumukset ovat menossa. Kaikki on saatavilla kaikkialla, mutta silti on nähtävissä selkeitä megatrendejä siitä, mihin suuntaan kuluttajien preferenssit ovat menossa. Ainakin megatrendejä kannattaa seurata. Trendiennustetoimistot tekevät tarkempia analyyseja, Suomessa trendiennusteita löytyy muun muassa Urban Viewstä.

Trendit ovat tärkeässä roolissa sisäänostoja suunniteltaessa. Tässä avainasemassa on oman asiakkaan tunteminen. Mitä minun asiakkaani tulevat haluamaan puolen vuoden päästä, entä mihin suuntaan ollaan menossa vuoden kuluttua. Tätä pystyy hahmottamaan seuraamalla trendiennusteita, jotka kuvastavat ajan suuntauksia. Nykyään saattaa olla haastavaa olla askeleen edellä asiakasta mutta vähintään kannattaa kulkea asiakkaan kanssa yhtä matkaa.

Digitalisaatio

Valtiovarainministeriö kuvailee digitalisaatiota oman Digitalisaatiohaaste 2015 -esittelyn yhteydessä seuraavin sanoin:

Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla. (Lähde: Digit)

Digitalisaatio on jo täällä, ollut jo jonkun aikaa. Vähittäiskaupassa sen tarkoitus on ennen kaikkea helpottaa asiakkaan ja yrityksen kohtaamista ja tietysti ostamista. Siitähän vähittäiskaupassa on kyse? Saada tuotteet vaihtamaan omistajaa.

Keskiössä on asiakas, jonka ostopolku tulisi tehdä mahdollisimman mielenkiintoiseksi ja helpoksi. Tuotteesta tai palvelusta on tarjottava riittävä määrä informaatiota, jotta asiakas pystyy helposti vertailemaan tuotteita ja tarjoajia. Digitalisaatio mahdollistaa uusia tapoja tarjota informaatiota asiakkaalle, esimerkkinä ThingLink jonka ansiosta kuvista saa interaktiivisia ja asiakastiedon -ja palautteen kerääminen onnistuu helposti vaikkapa Cahtcherilla. Esillepanot kannattaa tehdä Instagram mielessä.

Digitalisaatio vähittäiskaupan työkaluna on verrattain vähän hyödynnetty. Interaktiiviset näyteikkunat ja sovituskopit eivät vielä ole arkipäivää. Mutta digitalisaatio on muutakin, se on nimenomaan toimintatapojen uudistamista ja uusien oivalluksien hyödyntämistä. Se mahdollistaa.

Vähittäiskaupan pyhä kolminaisuus on siis visuaalinen markkinointi joka luo imagoa ja varmistaa tuottavan ja kaupallisen myymälän (verkossa ja kivijalassa). Trendit, jotka auttavat kauppiasta pysymään kuluttajan mukana ja digitalisaatio, joka mahdollistaa uusia tapoja toimia ja palvella asiakasta.

Anna Juusela

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Miten tehdä myynnin kasvutavoitteesta helpommin saavutettava?

Lisämyynti on tärkeä seikka myynnin kasvattamisessa. On helpompaa myydä enemmän jo mymälään astuneelle asiakkaalle kuin saada asiakkaita astumaan sisään myymälään enemmän. Tilikaudelle olisi suotavaa tehdä myynnin kasvutavoite. Usein tämä kasvutavoite tuntuu kuitenkin vaikealta saavuttaa, esimerkiksi, jos 200 000 euron liikevaihtoa halutaan kasvattaa 10% tarvitaan silloin 20 000 euroa lisää myyntiä. Etenkin myyjille tämä summa voi vaikuttaa hankalalta hahmottaa päivittäisessä työskentelyssä.

Alla olevassa videossa käyn läpi simppelin kikan, jolla myynnin kasvutavoite saadaan helpommin hahmotettavaksi. Videon kesto 2.45 min.

  1. Pilko tavoite:
    • Kuukausi
    • Viikko
    • Päivä
  2. Jaa tavoite
    • Esim. 10 asiakkaalle 6,20 euroa enemmän.
    • Tuotetasolle esim. yksi 62 euron tuote päivässä
Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Webinaari: Sisäänostojen suunnittelu ja budjetointi

Webinaarissa käyn läpi sisäänostojen suunnittelua ja budjetointia. Sisäänostot ovat äärimmäisen tärkeässä roolissa vähittäiskauppiaan tuottavuuden kannalta. Sisäänostetut tuotteet ovat se seikka, jonka avulla raha saadaan vaihtamaan omistajaa. Sisäänostojen huolellinen suunnittelu ja budjetointi muodostavat tilikauden selkärangan.

Varastonhallinta alkaa sisäänostoista, yliostot paisuttavat varastoa ja aliostot taas vaikeuttavat tavoiteliikevaihdon saavuttamista. Huolellisesti suunnitellut sisäänostot helpottavat varastonhallintaa, sillä virheostojen riski pienenee.

Webinaarin pääset katsomaan alta:

Voit ostaa sisäänostotyökalun 1 tunnin konsultoinnin kera (hinta 249€ sis. alv) tai ilman. Konsultoinnissa suunnittelemme sisäänostot askel askeleelta omien lukujesi kanssa. Huom! Työkalun hinta 99€ sisältää arvonlisäveron.

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

Haastattelussa Made of Sundays

Haastattelussa Thomas Leppä, design collective Sundays ja Made of Sundays verkkokaupan tiimistä, jossa hääräävät myös Alba ja Gemma.

Kiinnostuin Made of Sundays verkkokaupasta, joka on listattu myös The Best Designs -sivustolla, sen visuaalisen ilmeen ja kiinnostavien tuotteiden vuoksi.

1. Teillä on suomalaiseen verkkokauppatarjontaan nähden visuaalisesti miellyttävät sivut, jotka tukevat brändiänne. Miten päädyitte rakentamaan sivut, ilmeen ja kuka sen toteutti?

Kauppamme on elänyt aika lailla kaksi- ja puolivuotisen taipaleemme aikana. Kehityssyklimme on huomattavasti peruskauppaa nopeampi sillä teemme kaiken sivustoon liittyvän in-house. Vahvuuksiimme kuuluu se, että yksi omistajista myös pyörittää omaa suunnittelutoimistoa, näin voimme tehdä suurimman osan markkinoinnista, brändisuunnittelusta sekä kaupan toteutuksesta itse. Käytettävissä oleva aika on tietysti rajallinen, joten sikäli meidän on tarkkaan mietittävä mihin se aika käytetään. Alustana käytämme nykyään Shopifytä (aloitimme suomalaisella Mycashflowlla), joka tarjoaa loistavat puitteet nopealle kaupan kehitykselle. Teemme myös aina kaikki muutokset suoraan kauppamme live-versioon, joten voi helposti olla päiviä jolloin kauppa ei toimi kun me säädämme siellä jotain (asia joka luultavasti aiheuttaa pientä kauhua monessa web-developerissa). Nopea toteutus kuitenkin antaa sen edun että jatkuvalla syötöllä voimme testata eri työkaluja ja uusia ratkaisuja joista kuitenkin vain pieni osa loppujenlopuksi jää meillä pidempiaikaiseen käyttöön. 
thomas
2. Miten näette verkkokauppaskenen Suomessa? Mihin suuntaan olemme menossa? 
Selkeästi parempaan. Markkinoille on tullut uusia työkaluja ja kilpailijoita, jotka tarjoavat enemmän mahdollisuuksia myös pienemmille suomalaisille verkkokaupoille. Maksaminen, logistiikka sekä pilvessä toimivat verkkokauppa-alustat ovat kaikki kehittyneet huimasti viime vuosina, pullonkaulaksi muodostuu nykyään usein verkkokauppias itse, joka ei välttämättä tunne kaikkia saatavilla olevia työkaluja. Kehityksen mukana pysyminen on toki haaste, mutta en näe estettä sille etteikö suomalainen verkkokauppa voisi menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla. Suurempana huolenaiheena näen EU:n tulevaisuuden ja yhteinäisen isomman markkina-alueen tulevaisuuden. Jos verrataan eurooppalaisia kauppoja yhdysvaltalaisiin, on meren toisella puolella huomattava etu mitä tulee markkinoiden kokoon sekä saavutettavuuteen.
3. Mikä aiheuttaa eniten haasteita teille? 
Suurin haasteemme on selkeän maantieteellisen kohderyhmän puuttuminen. Myyntimme jakautuu tasaisesti ympäri eurooppaa, ja noin 40 jälleenmyyjämme löytyvät ympäri maailmaa, joten meillä ei ole tiettyä paikallista kohderyhmää joihin kohdistaa markkinointia. Koska pääkielemme on englanti, ja sen vuoksi meidän on vaikea suoraan markkinoida sosiaalisten medioiden kautta esim. Ranskaan, Saksaan, Hollantiin tai Espanjaan. Suomi on myös markkinana liian pieni meidän kaltaiselle niche-tuotteen valmistajalle. Näin ollen meidän on luotettava vahvemmin hyvän asiakaspalvelun sekä laadukkaiden tuotteiden kautta tapahtuvaan sanan kiertämiseen. 
Muut haasteet ovat käytännönläheisiä ja liittyvät tuotantoon ja resurssienhallintaan. Valmistamme, pakkaamme ja lähetämme lähes kaiken itse, joten aika on meillä hyvin rajallinen resurssi. Emme kuitenkaan ole valmiita tinkimään laadullisista periaatteistamme, ja haluamme myös tulevaisuudessa varmistaa että tuotteemme valmistetaan käsin sellaisten ihmisten toimesta jotka oikeasti välittävät. Kuka tahansa on tervetullut käymään studiollamme, jossa teemme kaiken käsin.
4. Millä tavoin hankitte näkyvyyttä verkkokaupallenne netin ulkopuolella? Onko teillä pop-up toimintaa, messuja jne?
Tämä on selkeästi yksi heikkouksistamme, sillä emme tällä hetkellä juuri hanki näkyvyyttä netin ulkopuolella. Osallistumme vuosittain Helsinki Design Markettiin kaapelitehtaalla, mutta siihen se jääkin. Studiomme sijaitsee katutasossa Eurantiellä Vallilassa, ja siellä on aina ovi auki jos joku haluaa poiketa kahville, mutta mitään suoranaista kivijalkamyyntiä ei ole. Myös jälleenmyyjistämme selkeästi suurin osa on verkkokauppoja, joten arvostamme suuresti heitä joilla myös on kivijalkaliike. Haluaisimme olla huomattavasti vahvemmin läsnä myös katutasolla, mutta toistaiseksi resurssimme eivät ole riittäneet kaikkialle. Päätuotteemme luonne (seinä-, laptop- ja ovitarrat) on myös sellainen, että se soveltuu erityisen hyvin verkkoon jossa on helpompi esitellä tuotteen lopullista käyttöä kuvina. 
albagemma2
5. Sivustonne löytyy kansainväliseltä sivustolla, jossa esitellään visuaalisesti mielenkiintoisia verkkokauppoja ja sivustoja, oletteko saaneet sitä kautta paljon näkyvyyttä?
Kyllä, mutta näkyvyyden laadusta voidaan olla montaa mieltä. Inspiraatiosivustoja käyttää lähinnä suunnittelijat, mainostoimistot, toteuttajat sekä muut verkkokauppiaat, joten on luonnollista ettei sitä kautta juuri lisämyyntiä tule (mikäli ei myydä jotain juuri näille ryhmille suunnattua). Web-gallerioista tuleva liikenne aiheuttaa myös pientä sekaannusta analytiikkapuolella, sillä lyhyt vierailu ja välitön poistuminen on melko tavallista, kun haetaan vain nopeaa inspiraatiota tai tiettyä toteutustapaa. Riippuen vähän galleriasta voi piikki kävijämäärissä olla hyvinkin suuri, mutta konversioiksi nämä kävijät eivät yleensä muutu. 
6. Millaista palautetta olette saaneet asiakkailta sivuston käytettävyydestä ja visuaalisesta ilmeestä?
Tähän mennessä pelkkää hyvää. Enemmän kiitosta saa kuitenkin tapamme kommunikoida asiakkaan kanssa kaupanteon aikana ja sen jälkeen. Laitamme paljon aikaa ja vaivaa copy-teksteihin ja kiinnitämme erityistä huomiota kaupan jälkeiseen kommunikaatioon (kiitosviestit, palautekysely, käsin kirjoitetut laput tilausten mukana yms.), ja sen myös huomaa asiakaspalautteissa. Palautteemme on tähän saakka ollut keskiarvoltaan 5/5, ja olemme valmiita tekemään töitä sen eteen, että näin myös on tulevaisuudessa. 
7. Sivustonne kielet ovat englanti ja espanja, olette päättäneet lähteä suoraan kansainvälisille markkinoille. Onko suomenkielen puutteesta tullut millaista palautetta?
Teimme itseasiassa ensimmäisen version kaupastamme sekä englanniksi että suomeksi. Koska heti alusta saakka kuitenkin selvisi, että suurin osa tilauksista tulee kansainvälisiltä markkinoilta, päädyimme suhteellisen nopeasti sulkemaan suomenkielisen puolen ihan puhtaasti ajan puutteen takia. Meillä ei pienenä yrityksenä yksinkertaisesti ollut aikaa alussa kääntää kaikki sisältö suomeksi, varsinkaan kun näytti siltä ettei se tuottanut toivottua tulosta. Ratkaisu on tietysti johtanut siihen, ettei meitä juuri ollenkaan tunneta kotimaan markkinoilla, joka ei tietysti missään nimessä ole hyvä asia. Tasaisin väliajoin kuulemme asiakkaista, jotka ovat törmänneet kuviimme Instagramissa tai Pinterestissä ja vasta paljon myöhemmin heille on selvinnyt, että valmistamme kaiken Suomessa. Totuus on kuitenkin se, että tuotteemme ovat selkeästi niche-markkinolle suunnattuja, eikä Suomessa välttämättä löydy tarpeeksi potentiaalisia asiakkaita. Käänsimme juuri sivustomme espanjaksi muutama kuukausi takaperin, ja katsomme parhaillaan mikä tämän käytännön vaikutus liiketoimintaamme on. Juuremme ovat Suomessa sekä Espanjassa, joten tämä oli looginen ratkaisu. 
door-decal-2
8. Kolme must know juttua yrittäjille verkkokauppaa rakennettaessa ja suunniteltaessa.
1. Verkkokauppa ei ikinä ole valmis, joten älä odota liikaa sen ulostulon kanssa. Oikea työ alkaa vasta silloin, kun verkkokauppa on julkaistu, joten parempi tulla nopeasti ulos puolivalmiin kaupan kanssa kuin odottaa siihen, että kaikki on täydellistä. Näemme vieläkin valitettavan usein (varsinkin uusia) verkkokauppayrittäjiä, jotka panostavat kaiken aikansa ja energiansa siihen yhteen ja suureen verkkokaupan avaushetkeen, jonka jälkeen helposti iskee lamaannus, kun alkurysäyksen jälkeinen liikenne putoaa miltein olemattomaksi. Verkkokauppa vaatii ennen kaikkea aikaa. Tässä juostaan hyvin pitkää maratonia, ei pikajuoksua. 
2. Älä käytä aikaasi epäolennaisuuksiin. Netti on täynnä elämää mullistavia ohjeita, mutta oikotietä onneen ei ole olemassa. Napin vihreä väri ei kasvata myyntiä, eikä otsikossa olevat avainsanat maagisesti tuo sinua Googlen etusivulle. Kuuntele konsultteja ja asiantuntijoita, mutta pidä aina myös oma järki mukana varsinkin, kun kyseessä on ihminen jolla on oma lehmä ojassa. Kiinnitä huomiosi kokonaisuuteen sekä asiakaspalveluun, sillä hyvä ja ihmisläheinen palvelu erottuu aina edukseen. 
3. Käytä olemassa olevia työkaluja hyväksesi, äläkä keksi pyörää aina uudestaan. Lähes kaikki on jo tavalla tai toisella tehty, joten kun se ensimmäinen idea herää mielessä ota heti hakukone käyttöön ja etsi mikäli tarvittavat työkalut jo löytyvät. Varsinkin pienten verkkokauppojen  kannattaa mahdollisuuksien mukaan integroitua myös muihin online-kauppapaikkoihin ja yhteisöihin (meidän oma myynti tapahtuu 50/50 oman kaupan ja Etsyn kautta). Kannattaa suosia verkkokauppa-alustoja jotka tarjoavat hyvät olemassa olevat työkalut integrointeihin, koska kaikki mahdollinen apu ja tuki on verkkokauppiaalle tarpeen. 
Kiitos Made of Sundays! Löydät heidät Instagramista ja Facebookista
Kuvat ©Made of Sundays
Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+

UrbSpotter tuo kivijalkakaupat mobiiliin

Löytävätkö kuluttajat helposti putiikkisi ja tarjontasi? Onko näkyvyytesi sosiaalisessa mediassa riittävä saadaksesi seuraajasi sisään myymälääsi ja ostoksille? Entäs, kun asiakas etsii netistä tiettyä tuotetta? Onko sinun liikkeesi ja tarjontasi hakutilastoissa top kolmosessa tai edes siinä ensimmäisellä sivulla?

Kilpailu on kovaa ja löydettävyys kaiken a ja o. Millä tavoin kuluttajat saavat helposti tietoa sinun myymäläsi olemassaolosta? Entäs miten voisit hyödyntää sosiaalista mediaa niin, että se näkyy liikkeesi lähistöllä oleville kuluttajille? Mitäs, jos voisit kohdentaa markkinointia ja tavoittaa tarjouksillasi juuri sen kuluttajan, joka sattuu olemaan liikkeesi lähistöllä.

UrbSpotter tuo kivijalkakaupat mobiiliin. UrbSpotter on uusi mobiilisovellus, jonka kehittäjillä on vankka kaupallinen tausta ja osaaminen. Pekka Puotunen on yksi heistä. UrbSpotterin kehittäminen sai alkunsa syntymäpäivälahjasta, jota Puotunen lähti etsimään viime tippaan. Puotunen ajatteli, kuten me monet muutkin, että etsii tuotteen ensin netin avustuksella ja käy sitten myymälästä sen hakemassa. Puotunen kuitenkin huomasi etsiessään lahjaa, ettei hommaan saakaan apua Googlesta. Lähialueen liikkeet eivät tarjonneet mitään sisältöä hakuun. Poikkeuksetta hakutulokset johdattivat verkkokauppojen, pääasiassa ulkomaisten verkkokauppojen, sivuille.

fox-with-iPad-notext-2

Lähialueen kivijalkamyymälöiden tarjontaa ei yksinkertaisesti voinut etsiä netistä. Nykyajan kuluttaja etsii tietoa ja tuotteita netistä, jollet ole siellä, ei sinua kuluttajan silmissä ole olemassa. Täytyy olla löydettävissä.

UrbSpotter on mobiilisovellus, josta löytyy kivijalkaliikkeet tuotteineen, sijainteineen ja aukioloaikoineen erilaisten kategorioiden, hakusanojen ja läheisyyden perusteella. Tavoite on, että tulevaisuudessa sovellus tarjoaa myös suoran ostomahdollisuuden. UrbSpotter lähtee liikkeelle listaamalla Helsingin kivijalkaputiikit.

Myös kivijalkaliikkeiden some-viestintä on huomioitu. Se on paikkasidonnainen ja automatisoitu. Viestintä kerätään yhteen ja kuluttaja voi etsiä sisällöstä tuotteita, brändejä, tyylejä tai mikä kuluttajan tarve sattuukin olemaan. Enää ei siis tarvitse etsiä jokaista kivijalkaputiikkia erikseen. Mahtavaa!

Sovellus tarjoaa myös reaaliaikaiset tarjoukset. Joten kuluttaja saa tiedon puhelimeensa, kun lähellä oleva putiikki tarjoaa erinomaiseen hintaan, ehkä juuri sitä tuotetta jota hän on jo pitkään katsellut.

Kauppialle UrbSpotter tarjoaa siis loistavan tavan saada lisää näkyvyyttä ja löytää asiakkaansa tehokkaammin.

”Nykyisessä toimintaympäristössään kaupunkilaisilla ja kaupungeissa asioivilla on vaikeuksia hahmottaa lähitarjontaansa ja olemassa olevat työkalut eivät suosi lokaaleita toimijoita. Paikallinen kaupallinen kivijalka tarjoaa paljon sellaista, jota suurmarketeista tai kansainvälisistä verkkokaupoista ei saa edes hakemalla”, Pekka Puotunen, yksi UrbSpotterin perustajista kertoo.

URB-app-snakpeek-2-2

Pekka on täysin oikeassa. Helsingin keskustassa (kuten varmasti on ympäri Suomen) on loistava valikoima toinen toistaan upeampia putiikkeja. Näissä tulee asioitua aivan liian harvoin, vaikka itse asun pääkaupunkiseudulla. He, jotka tulevat vain käymään, tuskin osaavat edes etsiä näitä liikkeitä, joilla on kuitenkin paljon tarjottavaa. Enkä nyt puhu tavaran määrästä, vaan myös siitä millainen persoona putiikin pyörittämisestä vastaa. On mukava asioida putiikissa, jonka omistaja on mahdollisesti itse paikalla palvelemassa. Jolta voi kysellä enemmän infoa tuotteesta tai antaa palautetta ja niin edelleen.

Itse uskon, että kivijalkaputiikit eivät ole häviämässä minnekkään verkkokauppojen myötä. Ne kokevat kyllä muutoksen, se on varmaa. Mutta uskallan jopa väittää, että kivijalkaputiikkien arvostus tulee nousemaan. Ihmiset kaipaavat elämyksiä, he kaipaavat vuorovaikutusta. Lisäksi he kaipaavat sitä, että saavat tuotteen heti. Itse ainakin mieluummin ostan tuotteen myymälästä, jos se vain on mahdollista, koska saan sen silloin heti käyttööni. Olen malttamaton. Kuitenkin, etsin tuotteesta tietoa netistä ja etsin myös tietoa siitä, mistä liikkeestä tuotten voi ostaa. UrbSpotter tekee tämän minulle helpoksi.

Kuluttaja voi istua kahvilassa, selata sovelluksesta mielenkiintoisia tuotteita ja putiikkeja. Tehdä siis reaaliaikaista windowshoppingia. Tai hän voi lähteä tutustumaan lähellä oleviin uusiin, yllättäviin ja mielenkiintoisiin putiikkeihin, jotka löytyvät helposti UrbSpotterin avulla.

”Haluamme tarjota urbaaneille, tiedostaville kaupunkilaisille työkalun, jonka avulla lähikuluttamisesta tehdään helppoa. Monella on halu ja tarve ostaa persoonallisia tuotteita ja saada henkilökohtaista palvelua. Nykyinen toimintaympäristö ei kuitenkaan tarjoa tähän mahdollisuuksia. Aukioloaikojen luomat rajoitteet ja monikanavaisuuden puuttuminen ovat vieneet fyysisesti lähellä olevat liikkeet yhä kauemmaksi kuluttajista”, Puotunen sanoo.

app-promo-text-fox-5

Spottaa UrbSpotter-mobiilisovelluksen Why won’t you go local? – lanseerauskampanja Helsingin katukuvasta! Tarkoituksena on nostaa paikallisia kivijalkoja esiin ja 80 Helsingin keskustan kivijalkaliikettä tuovat lanseerauksessa omat persoonalliset tyylinsä osaksi katukuvaa. Jännittävää!

Kiitos Pekka ja koko UrbSpotterin tiimi!

Tutustu myös juttuuni Consmr.me sovelluksesta, joka tuo verkkokaupan kivijalkaan!

Oliko teksti mielenkiintoinen? Pistä jakoon!
Buffer this pageShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestShare on Google+