Monikanavaisuudesta (Omnichannel) on puhuttu jo pitkään, sen verran pitkään, että sen luulisi jo olevan itsestäänselvyys kaikille.
Kuitenkin törmään toistuvasti yllättävään seikkaan, joka liittyy vahvasti vähittäiskaupan monikanavaisuuteen, nimittäin visuaalinen markkinointi on terminä täysin vieras monelle. Visuaalinen markkinointi = myymälän kaupallinen esillepano = myymälämarkkinointi, kuuluu monikanavaisuuden yhtälöön vahvasti.
Miksi?
Asiakas bongaa tuotteen sosiaalisesta mediasta, tutustuu brändiin, vierailee liikkeen nettisivuilla, seuraa Instagramia, Pinterestiä, Facebookia… Hän haluaa ostaa tuotteen, vierailee verkkokaupassa ja päättää noutaa tuotteen myymälästä. Kaikki on sujunut todella hyvin virtuaalisessa maailmassa, sillä sinne on ladattu kaikki panokset. Mutta, jos tämä monikanavainen markkinointi ei ulotu myymälään saakka, asiakkaan kokemus brändistä tai yrityksestä ei ole yhtenäinen, pahimmassa tapauksessa virtuaalisesti luotu mielikuva ei jatku myymälään asti. Esimerkkinä, asiakas tulee kysymään tuotteesta myymälästä, henkilökunnalla ei ole hajuakaan mistä puhutaan, tuote on kyllä kovasti kampanjoinnissa virtuaalisesti mutta siitä kampanjasta ei ole jälkeäkään näkyvissä myymälässä tai näyteikkunassa.
Asiakaspalvelu on paras ja tärkein markkinoinnin apuvälinen. Mitä paremmin asiakasta palvellaan, sitä parempi fiilis hänelle yrityksestä jää. Ja fiilis on se, jolla loppujen lopuksi on väliä. Mikäli asiakas saa hyvän fiiliksen virtuaalisesti mutta ei myymälästä, illuusio rikkoutuu ja asiakas pettyy. Sama pätee toisinpäin.
Kysymys siis kuuluu, miten palvella asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla? Miten helpottaa asiakkaan ostamista ja miten luoda asiakkaalle hyvä fiilis? Visuaalisen markkinoinnin avulla juuri luodaan näitä fiiliksiä, palvellaan asiakasta ja helpotetaan ostamista.
Verkkokaupan, sosiaalisen median ja kivijalan tulisi palvella asiakasta saumattomasti, lisätä asiakaskokemusta sekä tuottaa elämyksiä.
Asiakkaalle pitäisi olla yhdentekevää asioiko hän virtuaalisesti vai livenä, hänelle tulisi olla täysin selkeää mitä yritys viestii, mitä se haluaa hänelle tarjota ja mistä hän voi yrityksen tuotteita/palveluita ostaa. Punainen lanka tulisi kulkea saumattomasti virtuaalisesta fyysiseen ja toisinpäin. Mitä paremmin viesti kulkee kanavasta toiseen, sitä parempi muistijälki asiakkaalle yrityksestä jää. Älä siis aliarvoi fyysisen myymälän voimaa, kyllä sille on paikkansa, se on se missä asiakas oikeasti pääsee kokemaan.
Ja kaikille epäilijöille, jotka kuvittelevat tai pelkäävät kivijalan häipymistä pois kuvioista. Ei se mihinkään häviä, se muuttaa muotoaan. Keskity kokemuksien luomiseen monikanavaisesti.
Elämysten rooli puhututtaa vähittäiskaupassa. Pelkällä tavaralla ei enää kannata kilpailla, se ei tyydytä kuluttajia kokonaisvaltaisesti. Ihmiset hakevat kokemuksia, asioiden täytyy tuntua.
Kuka niitä elämyksiä ja kokemuksia vähittäiskaupassa rakentaa ja luo? Visuaalinen markkinointi on se hiljainen myyjä, joka pyrkii vaikuttamaan asiakkaan kokemukseen myymälässä. Visuaalinen markkinointi on elämysten tuottamista, asiakkaan palvelemista ja sitouttamista tuotteeseen, kaupallistamista ja ostohalun herättämistä. Visuaalinen markkinoija, eli visualisti, on ihminen tämän takana.
Suomessa visuaalinen markkinointi alana on mennyt taantuman mukana. Hyppäsin vuonna 2016 jo vuodesta 1950 toimineen Visualistit Ry:n (ent. Somistajayhdistyksen) puheenjohtajan pallille ja parannettavaa alalla riittää koulutuksesta, tunnettuudesta ja arvostuksesta lähtien. Mutta niin sitä riittää vähittäiskaupan puolellakin. Nämä kaksi alaa kulkevat käsi kädessä. Ja sitten on vielä se digitalisaatiokin, jonka tarvitsisi mahtua mukaan yhtälöön.
Visuaalinen markkinointi on ennenkaikkea kaupallistamista, sillä vaikka vaihdantataloudesta puhutaan siellä täällä, en usko rahan häviävän vielä mihinkään. Ja niin kauan kuin vähittäiskauppa toimii tällä perinteisellä menetelmällä on löydettävä keinot tehdä tuottavaa bisnestä. Verkossa ja kivijalassa.
Digitalisaatio muuttaa vähittäiskauppaa, asiakasta voidaan palvella lisätyn todellisuuden avulla, virtuaaliset sovituskopit auttavat asiakasta valitsemaan sopivia asusteita ja näkemään tuotteen siinä valaistuksessa missä tuotetta käytetään, magic mirrorit auttavat asiakasta meikkauksessa ja vaikka näkemään tuotteen takaa päin. Näyteikkunoihin on vuorovaikutukselliset teknologiat, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.
Magic Mirror Leviksen liikkeessä Lontoossa. Kuva Yanca.
VR, AR ja niin edelleen tuovat toisen ulottuvuuden tuotteisiin, niistä voidaan kertoa tarinaa, tehdä jälkimyyntiä ja niin edelleen. Sovellukset ja mahdollisuudet ovat jo täällä, nyt täytyisi niitä ryhtyä hyödyntämään. Uusimmassa visuaalisen markkinoinnin nettijulkaisussa VMSD:ssä oli loistava artikkeli ’entertainment retailista’ ja siitä, kuinka nykyään tulisi mitata kokemuksellisuuden tuottavuutta eli ”experiental return on investment”. Vans näyttää esimerkkiä omalla myymälällään, joka on enemmän tapahtumapaikka kuin kauppa. Sama elämyksellisyys on nähtävissä ravintolapuolella, jossa puhutaan ’eatertainmentista’, maailmalla ovat yleistyneet popup ravintolat, joissa voi syödä lempisarjan teeman mukaisesti, esimerkkinä Game of Thrones popup ravintola.
Mutta digitalisaatio ei poista sitä seikkaa, että jonkun on ne tuotteet laitettava kaupallisesti ja houkuttelevasti esille ja jonkun on suunniteltava se myymälä. Tässä kuvioon tulee mukaan se, että ryhdytään tekemään hommia yli toimialarajojen. Yhdessä tekemisen meininki. Ettei unohtuisi se perimmäinen tarkoitus tässä kaikessa hypetyksessä ja visioinnissa. Elämykset syntyvät vaikuttamalla kaikkiin aisteihin, myymälän tulee olla ennen kaikkea visuaalisesti houkutteleva, kaupallinen ja asiakkaalle mahdollisimman helppo ja selkeä ostospaikka.
Haluan myös muistuttaa asiakaspalvelun tärkeydestä. Mikäli asiakaspalvelu ei ole kunnossa, ei visuaalinen markkinointi tai digitalisaatio sitä paikkaa. Satsaa siihen!
Digitalistit ja visuaaliset markkinoijat, kaikki vähittäiskaupan parissa toimivat tahot. Haastan teidät tekemään kanssani Suomesta maailman parhaan paikan tehdä ostoksia. Tehdään se yhdessä!
Ennätysmäisen seurannan aikana, emme yksinkertaisesti pysty piiloutumaan. Kuitenkin, pyrimme löytämään lannistumattomasti keinoja ilmaista yksilöllisyyttä ja vastustaa yhdenmukaisuutta. Tähän Project Kovr on vastannut luomalla tuotteita, jotka blokkaavat mm älypuhelinten signaalit.
Tuotteet, jotka seuraavat mielialaamme, missä shoppailemme ja jopa sitä miten ajattelemme ovat nyt mainstreamia. Kuitenkin on selviä viitteitä siitä, että kuluttajat ovat alkaneet kyseenalaistaa sitä, kuinka paljon henkilökohtaista dataa voidaan kerätä. Vastaiskuna on syntynyt mm. konsepti, jonka avulla voidaan naamioitua kasvojentunnistuslaitteelta ja vaatteita joiden avulla voi suojautua valokuvista. Jatkuva markkinointi ja mainospommitus digimaailmassa on myös lisännyt tehokkaiden mainosblokkaajien syntymistä.
Esineiden internet ja tekoäly ovat jo täällä, mikä omalta osaltaan lisää epäluuloa henkilökohtaisten tietojen leviämistä kohtaan sekä digitalisaation luotettavuutta kohtaan. Missä määrin markkinoijat ja yritykset voivat kerätä tietoa ja miten he sitä hyödyntävät? Personoitu, henkilökohtainen markkinointi on tavoitteena mutta totetutuuko se todella, se jää nähtäväksi. Tekoälyn kanssa painiskelevat niin Amazon, Google kuin Microsoftkin. VIV on virtuaalinen tekoäly, joka tähtää kaiken käyttöliittymäksi, globaaliksi aivoksi.
Elektroniset laitteet palaavat perustoimintoihin, jättäen pois kaiken ylimääräisen, sallien käyttäjilleen taukoa herpaantumattomasta älypuhelinten käytöstä, Nokian 3310 on hyvä esimerkki tästä. Tämä muistuttaa siitä, että jatkuvan innovoinnin aikana, jatkuva vanhanaikaistuminen on väistämätöntä. Meidän tulee olla tarkkana uuden teknologian kanssa ja harkita miten sitä hyödynnetään.
Integraatio omaan kehoon
Teknologia tuo mukanaan uuden elämyksen ja puettava teknologia integraation omaan kehoon, kuten Projekti Sarotis osoittaa. Toisaalta yhden klikkauksen kulttuuri, tavoitteelliset haasteet ja mittaamisen kulttuuri esim. oman kehon jatkuva monitorointi tuovat uudenlaista stressiä ihmisten elämään. Aistit ja tunteet saadaan uuden teknologian myötä hyödynnettyä ja niihin onkin jo nyt löytyy räätälöityä teknologiaa, kunten sensor wake herätyskello. Lääketeollisuuteen ja ihmisen hyvinvointiin digitalisaatio on tuonut paljon hyvää ja esimerkiksi proteesit ovat jo niin pitkälle kehittyneitä, että ne toimivat ajatuksen voimalla. Hos, Lucas Pinheiro Texeira taas kehittelee teknologiaa, jonka avulla mm. keskittymiskyky paranee. Scandau scoot sensor taas on helppokäyttöinen laite, jonka avulla voi mitata verenpainetta, lämpöä, sykettä jne. Quell Relief taas korvaa kipulääkkeet teknologian avulla. DNAn manipulointia on harrastettu jo pitkään, pyrkien parantelemaan ihmistä, nykyään omasta DNA:sta voi tilata myös todella kustomoituja kaulaliinoja, mattoja, tyynyliinoja tai vaikka taidetta seinälle.
AR & VR
Google Tilt Brush mahdollistaa 3D virtuaalitaideteosten tekemisen VR lasien avulla ja elokuva Giant on virtuaalilaseilla katsottava elokuva, jossa katsoja pääsee kokemaan miltä tuntuu olla sota-aikana perheen kanssa piilossa kellarissa. Empatia saa täysin uuden ulottuvuuden virtuaalitodellisuuden myötä, koska myötäeläminen onnistuu virtuaalitodellisuuden kautta. Smart vision ride on tuo Pokemon Gosta tutun AR teknologian avulla lasketteluun ja ulkoiluharrastukseen uuden ulottuvuuden. Snap inc lasit taas vapauttavat kädet jatkuvasta mobiilikuvaamisesta, lasit päähän ja niiden avulla voi helposti kuvata sen mitä näkee. Nike on rakentanut Unlimited Stadiumin, jossa juoksurataa kiertää lednäyttö mahdollistaen kisaamisen itseään vastaan.
AVAINSANOJA
– Digital life shaking the world
– Somewhere, nowhere
– Climatic views: new winds of the colors are blowing
Maailma muuttuu kiihtyvää tahtia, bongaat tänään mielenkiintoisen tulevaisuuden vision sosiaalisesta mediasta ja pian se onkin jo arkipäivää. Tässä koosteessa käyn läpi 4 vähittäiskaupan tärkeintä trendiä 2017, jotka jokaisen vähittäiskauppiaan olisi hyvä tietää pysyäkseen mukana kiihtyvässä kilpailussa.
1. Itsepalvelu
Amazon Go on kehittänyt kassattoman kaupan, jota testataan Seattlessa. Kauppaan astuessaan asiakas skannaa puhelimessa olevan applikaation, laittaa tuotteet ostoskoriin ja kävelee ulos kaupasta. Uudenlainen tapa lisää visuaalisen markkinoinnin merkitystä myymälässä, sillä tuotteiden helppo löydettävyys ja kaupallisuus ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Myös Suomessa ollaan jo automaattikaupan trendissä mukana, helmikuussa Forssaan avattiin ensimmäinen automaattikauppa.
Japanissa Panasonic testaa uudenlaista ostoskoria, johon asiakas skannaa tuotteet ennen ostoskoriin asettamista, menee kassalle, joka automaattisesti siirtää tuotteet ostoskassiin asiakkaan maksaessa.
Itsepalvelukassathan ovat jo arkipäivää, niihin törmäsin ensimmäisen kerran Pariisissa yli 10 vuotta sitten. Nyttemmin otin ilolla vastaan lähi Cittarini itsepalvelukassat. Vaatejätti Zara testailee itsepalvelukassoja samoin luksusbränd Rebecca Minkoff. Itsepalvelukassat ovat ihanteellisia asiakkaille, jotka eivät halua kassapalvelua.
Myös hotellit ovat mukana kehityksessä ja jotkut hotellit ovatkin jo mahdollistaneet sisäänkirjautumisen mobiililla, jolloin sovelluksen avulla asiakkaat voivat noutaa avaimet tai jopa avata huoneen oven. Helmikuun Pariisin vierailulla bongasin lähikuppilasta Keycafen. Kyseessä on palvelu, jonne esimerkiksi Airbnb vuokranantaja jättää avaimet ja asiakas noutaa ne. Kahviloille ja kaupoille loistava sisäänheittäjä!
2. Myymälä sulautuu mediaan ja siitä tulee kokemuksellinen kohtaamispaikka
Jatkuvan muutoksen, informaatiotulvan ja digitaalisaation myötä vähittäiskauppiaiden on kehiteltävä jatkuvasti uudenlaisia myymälöitä houkutellakseen asiakkaita. Innovatiiviset brändit näyttävät tietä, rakentaen väliaikaisia tiloja, joiden tarkoitus on luoda elämyksiä. Oman lisänsä tähän tuo Instagram ja muu sosiaalinen media, jonne brändit haluavat mahdollisimman paljon näkyvyyttä asiakkaiden toimesta. Esimerkiksi Gentle Monster ja Dover Street Market ovat luoneet myymälöitä, joissa keskitytään vahvasti kokemukseen.
Vieraillessani Pariisissa Premiere Visionissa yövyin Déclic hotellissa, jonka koko sisustus on saanut innoituksensa valokuvaamisesta ja selfiekulttuurista. Elektroniikkamerkki Sonos taas on laajentanut verkosta kivijalkaan mielenkiintoisella konseptilla. Heidän New Yorkin lippulaivamyymälä on pieniä taloja, joissa asiakas voi testailla heidän tuotteitaan.
Myymälöistä tulee enemmänkin kohtaamispaikkoja luoden yhteisöjä, niissä viihdytetään, opastetaan, testaillaan ja opetellaan. Samsungin 837 on juuri tällainen, ”technology playground and cultural destination”, jossa ei myydä mitään vaan se on paikka, jossa ihmiset pääsevät testaamaan heidän tuotteitaan.
Applen versio on Town Square, joka keskittyy yhteisöihin ja opetukseen, kuten koodaamista lapsille, kuvien editointia, iPhonin käyttöopastuksia ja niin edelleen.
”The store is now the biggest product we produce.” Angela Ahrendts (Apple’s senior vice president of retail)
Elämme aikakautta, jonka myötä kehittyvät täysin uudenlaiset tavat tehdä bisnestä. B8ta on amerikkailainen IoT (IoT=esineiden internet) laitteita ja härveleitä myyvä yritys, joka pyrkii tarjoamaan asiakkailleen käytännön kokemuksen tuotteisiin. Myymälä ei osta tuotteita myyntiin vaan se laskuttaa kuukausittaisen maksusitoumuksen tuotemerkiltä näkyvyyttä, myyntiä ja asiakaspalautetta vastaan.
Kodin tuotteita myyvä Pirch taas on kehittänyt ’testaa ennen kuin ostat’ -mallin, jossa lavuaarista, suihkusta, jääkaapista ja uunista lähtien asiakkaat voivat testata tuotteita. Asiakkaat voivat jopa kokeilla suihkussa käymistä, helpottaakseen suihkupään valintaa.
Tuotteiden kustomointi on myös nostanut päätään kuluttajakäyttäytymisen personointi trendin myötä ja se oli nähtävissä niin Lontoossa kuin Pariisissakin.
Leviksen myymälä Pariisissa tarjosi kustomointia, personointia ja korjauksia asiakkaille. Kuva: yancaoy Instagram
Louis Vuittonin liikkeessä sai kustomoitua tuotteensa. Kuva: yancaoy Instagram
Le Bon Marché Rive Gauche tavaratalossa sai ompeluttaa merkkejä vaatteisiin. Kuva: yancaoy Instagram
Pariisilaisessa nuorten suosimassa urheilutavaratalossa oli kynsien huollosta lähtien tarjontaa. Kuva: yancaoy Instagram
Brändit hyödyntävät sosiaalisen median lyhytaikasia kanavia, kuten Snapchatia, tarjotessaan eksklusiivisia tuotteita, esimerkkinä J Crewn limited edition aurinkolasit, ja tarjotessaan sitoutuneimmille asiakkailleen etuja.
Yhtenä isona ilmiönä on asiakaspalvelun tarjoaminen netin kautta, etenkin verkkokauppialle loistava tapa palvella asiakasta. Asiakaspalvelua netin välityksellä tarjoavat ainakin Vape and Volts verkkokauppa sekä Top Man, joka tarjoaa Google Hangoutsin välityksellä personal shopping palvelua.
4. Digitaalisuus
Pokémon Go sai ihmiset sankoin joukoin liikkumaan, se myös arkipäiväisti AR:n eli lisätyn todellisuuden. Lisätty todellisuus sekä virtuaalitodellisuus eli VR tuo paljon uusia mahdollisuuksia brändeille ja vähittäiskauppiaille.
Virtuaaliset peilit ovat jo tulleet myymälöihin. Charlotte Tilbury meikkimerkki palvelee ”taikapeilien” avulla asiakkaat voivat peilin avulla testailla meikkejä. Itse testasin Lontoon Leviksen liikkeessä taikapeiliä, jonka ansioista pystyin tsekkaamaan miten farkut istuvat takaa.
Lowen kehittämän Holoroomin avulla voidaan rakentaa virtuaalinen mallinnus omasta kodista. Wayfairin AR applikaation (video) avulla voi mallailla tuotteita kotiin. Vastaavaa tarjoaa tuotteilleen myös Tylko.
AR teknologian avulla voidaan tuoda lisäulottuvuutta tarinankerrontaan, kuten This Is Not Clothing tekee.
Lontoon Covent Gardenissa pääsin joulun aikaan testaamaan Blibbarin avulla lisättyä todellisuutta käytännössä. Covent Gardenissa AR:ää hyödynnettiin myymälöiden tarjouksiin, jotka sai avattua blibbaamalla valtavan joulukuusen.
Teknologia ja työkalut ovat jo täällä, seuraavaksi kuuluu kysymys miten niitä hyödyntää? Itselleni tuli Blibbaria testaillessa mieleen esimerkiksi se, miksi printtimainoksia lähettelevät yritykset eivät hyödynnä AR teknologiaa tuomaan lisää sisältöä omiin mainoksiin. Vielä, kun tähän yhdistettäisiin isojen vähittäiskauppiaiden keräämä asiakasdata, saataisiin nämä mainokset jopa kohdennettua vastaanottajalle AR teknologian myötä. Esimerkiksi Kesko tai S-ryhmä voisi tajuttoman tylsät jokaviikkoiset ruokamainokset kääntää AR teknologian avulla virtuaalisiksi, jolloin voisin suoraa mainoksesta klikkailla perustarvikkeet mobiilissa ostoskoriin ja tilata kotiin.
Analyytikot ovat havahtuneet Z-sukupolveen kuluttajaryhmänä ja heidän ostokäyttäytymistään tutkitaan tarkoin.
Z-sukupolvi (syntyneet vuosina 1996-2010) ovat niinkutsuttuja diginatiiveja. Heidän ostotottumuksensa tulevat muokkaamaan lähivuosina vahvasti vähittäiskaupan genreä.
Yrityksille ja jälleenmyyjille Z-sukupolvi on erittäin tärkeä, koska sen uskotaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 2,6 miljardiin. Sillä on tutkimuksen mukaan myös huomattava 44 miljardin dollarin ostovoima. (Lähde: etn – Z-sukupolvi ei pidä verkkokaupoista)
Trenditoimisto WGSN kirjoitti loistavan tiivistelmän Shoppercentricin tutkimuksesta, asioista joita jokaisen vähittäiskauppiaan tulisi huomioida tulevaisuutta varten.
Generation Z consumers are quickly emerging as the largest consumer demographic, and brands need take notice. What do we already know about Gen Z consumers? They love to shop, love a bargain, often buy online knowing they’ll send most things back, browse for relaxation with no intention of buying, get shopping ideas from YouTube and find in-store displays a key source of inspiration.
Tässä pääkohdat:
Z-sukupolvi etsii kokemuksia
Z-sukupolvi ei halua omistaa vaan he etsivät kokemuksia.
But the challenge for retailers is that many claim their happiness runs deeper than material possessions alone and 34% strongly agree that they want to feel they’re getting good experiences, that life isn’t all about what they own, versus 28% of older shoppers.
Lisäksi Z-sukupolvi rakastaa shoppailua ja he ovat alttiina houkutuksille, tutkimuksen mukaan he shoppailevat (verkossa tai kivijalassa) jopa 8 kertaa kuukaudessa. 52% tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että shoppailu on mukava tapa viettää aikaa ystävien ja perheen kesken. Tässä ei taida olla mitään uutta nuorison suusta. 🙂
Verkkoshoppailu on ajanvietettä, jopa 70% vastaajista kertoo selailevansa verkkokauppoja huvikseen. Palautukset ovat Z-sukupolvelle arkipäivää ja shoppailevatkin innokkaasti verkossa, tietäen palauttavansa suurimman osan takaisin. He hakevat verkosta inspiraatiota, 28% vastaajista kertoi viettävänsä paljon aikaa YouTubessa etsien suosituksia ja ideoita.
Esillepanoilla on merkitystä
Z-sukupolvi hakee ideoita, haluaa kokemuksia ja on altis houkutuksille. Sen vuoksi esillepanojen sekä myymälän ilmeeseen, eli visuaaliseen markkinointiin, on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Z-sukupolvi käyttää älypuhelintaan aktiivisesti tiedonhaussa, tämän lisäksi he jakavat kokemuksiaan sekä kuvia verkostoilleen. Kokemuksellisuuteen myymälässä, niin verkossa kuin kivijalassa kannattaa panostaa.
They’re also twice as likely as other shoppers to cite product displays as important when shopping in-store, and 49% agree that they use the displays in-store/online to give them ideas (versus 41% of the broader shopping population).
They’re also using their smartphones in-store more often with 53% agreeing that using their smartphone means they can get better information to help them decide what to buy when in-store – compared to 38% of older shoppers.
Social media plays a huge role for Generation Z, and they’re more likely than older shoppers to be connecting beyond their social groups of family and friends or even like-minded groups, to retailers or brands.
Kannattaa myös huomioida, että Z-sukupolvi, jolle verkkokaupoissa ei ole mitään uutta ja ihmeellistä shoppaileekin mieluummin kivijalassa kuin verkossa.
Odotuksista poiketen ”Uniquely Gen Z” -tutkimuksen mukaan 98 prosenttia vastanneista Z-sukupolven edustajista haluaa mieluummin shoppailla kivijalkakaupassa kuin verkossa. Tästä joukosta 67 prosenttia käyttää kivijalkakauppoja lähes aina ja 31 prosenttia ajoittain. (Lähde)
Z-sukupolvi on kärsimätön
Z-sukupolvi on tottunut nopeuteen ja he arvostavat nopeita toimituksia. Kaikki mulle heti -asenne varmasti vaikuttaa myös siihen, että kuluttajina he mieluummin vierailevat myymälässä, josta saavat tuotteen heti. Tämän vuoksi kivijalkakauppiaiden kannattaa kiinnittää erityistä huomiota myös sisäänostoihin ja tuotevalikoimaan, joka houkuttelee diginatiivit myymälään.
Speedy delivery is more important to Generation Z than to older shoppers, with one in five putting same day/next day delivery in their top three most important factors for shopping online – compared with one in 10 older shoppers. Interestingly re-sellers such as eBay are used less frequently by Generation Z than older shoppers, which might reflect their preference for immediacy.
