Tavaroista palveluun: palvelumuotoilu ja visuaalinen markkinointi

Elämme materiaalisen yltäkylläisyyden aikaa. Tästä on kirjoitettu, puhuttu ja keskusteltu niin paljon, että se alkaa jo kuulostaa ’hauki on kala’ -fraasilta. Ymmärretäänkö siis todella mitä se tarkoittaa? Kaikkea on saatavilla kaikkialla, kellon ympäri. Oikeasti, kauppias, sinun kauppaasi ei jää kukaan kaipaamaan ellet ole onnistunut luomaan ensiluokkaista palvelua. Palvelu on nykypäivän kilpailuvaltti. Ellet ole aiemmin kuullut sanaa palvelumuotoilu, paina se mieleesi, sillä se on tämän hetken the juttu.

Ihminen etsii elämäänsä helpottavia ratkaisuja

Juha Tuulaniemi kirjoittaa Palvelumuotoilu kirjassaan siitä, kuinka ihmiset etsivät yksittäisten tavaroiden ja palveluiden sijaan elämäänsä helpottavia ratkaisuja, tämä tarkoittaa sitä että kauppiaiden on ryhdyttävät tarjoamaan kokonaisratkaisuja ihmisten tarpeisiin. Eli, tavaroita ja palveluja.

”Aineettomiin palveluihin voi listätä tavaroita – tavaroiden ympärille voi aina lisätä palveluita.” (Tuulaniemi, s 19)

Palveluiden tarjoaminen on pelastusrengas, jonka avulla innovatiivinen ja rohkea kauppias pääsee materiaaliähkyisten kuluttajien kanssa jälleen kaveriksi. Palveluiden tarjoaminen on jo jonkin aikaa näkynyt vähittäiskaupan trendeissä ja kirjoitin siitä aiemmin: Kaupan trendi #1 vuoteen 2018 ja pari muuta tärppiä.

Mitä palveluita sitten voidaan omaan tuotevalikoimaan lisätä?

Kenkäkauppias voi tarjota kenkien huoltopalvelua, matkalaukkuja myyvä kauppias voi houkutella asiakkaita myymäläänsä tarjoamalla matkalaukun pakkaamiseen liittyviä workshopeja, kampaajat ja parturit voivat järjestää hiustenhoitoon ja kampauksiin liittyviä työpajoja. Palveluiden tajoamisella ei käytännössä ole rajoja muuta kuin oma mielikuvitus. Kauppias voi tarjota palveluitaan ilmaiseksi, markkinointina tai maksullisia palveluita, jolloin siitä tulee oma lisä myymälän tarjoomaan.

Visuaalinen markkinointi palvelumuotoilun apuna

Tuulaniemi muistuttaa kirjassaan, että tuotekeskeisyys johtaa asiakafokuksen häviämiseen. Kuitenkin, useimmiten törmään etenkin verkkokaupoissa juuri tähän lähestymistapaan. Sen sijaan, että minulle tarjottaisiin ideoita, vinkkejä, visuaalista mielikuvaa tuotteesta käytössä, minulle tarjotaan tuotteen ominaisuuksista listaa, (valmistajan ottamaa) tuotekuvaa valkoisella taustalla. Tämä ei ole palvelua. Visuaalinen markkinointi on asiakkaan palvelemista, sen avulla voidaan visuaalisesti kertoa asiakkaalle tarina, ohjata asiakasta ja helpottaa ostopäätöksen tekoa. Visuaalista markkinointia siis kannattaa hyödyntää!

Arvon muodostumisen pyramidi (mukautettu Palmu Inc.) on täydellinen visualisoimaan visuaalisen markkinoinnin roolia arvon muodostumisessa.

Käytännössä tunteiden ja toiminnan osiot ovat seikkoja, joihin visuaalisen markkinoinnin keinoin pyritään vaikuttamaan myymälässä (verkossa ja kivijalassa), jotta saadaan aikaan ensiluokkainen asiakaskokemus.

Pyramidin keskellä: Miten hyvin konsepti sopii mielikuviin ja tuntemuksiin, joita asiakas haluaa kokea?

Millainen myymäläympäristö on, millä tavoin asiakkaan palvelu on huomioitu?

– Millaisia elämyksiä asiakkaalle tarjotaan?  

Millaista inspiraatiota, ideoita ja houkuttimia on asiakkaalle ostopäätöksen tueksi?

Miten myynnin lisäys on huomioitu? Eli millaisia oleellisia lisämyyntituotteita (käyttöyhteystuotteet) asiakkaalle tarjotaan? Lisämyynti on asiakkaan palvelemista, se on juurikin sitä kokonaisratkaisun myymistä. Lisämyynti on visuaalisen markkinoinnin ydin.

Pyramidin pohja: Kuinka vaivattomasti ja sujuvasti konsepti toteuttaa asiakkaan tavoitteen?

Kuinka vaivatonta ja helppoa asiakkaan on liikkua myymälässä (online ja offline), millainen on asiakkaan kierto?

Onko kierto sujuva, tarjoaako se uusia virikkeitä?

Onko tilaa liikkua, pysähtyä katselemaan? Palata takaisin myymälässä? (Eräässä tilpehöörikaupassa asiakaskierrossa ei esimerkiksi ole huomioitu sitä seikkaa, että välillä asiakkaat haluavat palata takaisin jonkin tuotteen luo ja sitten sitä mennään vastavirtaan liian ahtaassa käytävässä…)

Fokus asiakkaan palveluun!

Jokaisen kauppiaan tulisi muistaa, jos fokus on pelkästään rahan tekemisessä, se on väärässä paikassa. Ihminen on itsekäs eläin, ja asiakas on kiinnostunut vain omien tarpeidensa tyydyttämisestä, ei kauppiaan kassan täyttämisestä. Fokus asiakkaan palveluun ja kassasi kilisee.

 

Tämä artikkeli on julkaistu lyhennettynä vierasblogikirjoituksena Viestinmuoto -blogissa.

-Anna Juusela

Hyvinvoinnin trendi vaikuttaa myös vähittäiskaupassa

Kokemustalous (experience economy) ja hyvinvointibuumi (wellness&fitness)  eivät ole pelkkää sanahelinää, vaan niihin kannattaa jokaisen vähittäiskaupan parissa toimivan kiinnittää huomiota. Kokemukset tavaran omistamisen sijaan, hyvinvointi  ja onnellisuus ovat etenkin milleniaaleille ja heitä nuoremmille kuluttajille ensijaisen tärkeitä. Nämä seikat tulevat vastaan yhä uudestaan eri trendiennusteissa.

The experience economy, pioneered by the millennial generation and promising improvement through meaningful experiences, is gaining traction. (Emily Smith View2, issue23)

Deborah Weinswig kirjoittaa Forbesin artikkelissa ’Wellness Is The New Luxury: Is Healthy And Happy The Future Of Retail?’ kuinka Jack Ma puhui Alibaban konferensissa milleniaalien mieltymyksestä hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Tuotteiden omistamisen sijaan halutaan näyttää hyvältä ja voida hyvin. Milleniaalit haluavat hyvinvointia edistäviä aktiviteetteja sekä jakaa näitä kokemuksia ystäviensä kanssa.

Last week, I heard Jack Ma, Chairman and Founder of Alibaba, speak at Alibaba’s Gateway ’17 summit in Detroit, and I think he properly summed up this growing trend: today’s customers want to be healthy and happy, no matter who they are. Owning the most expensive or the latest goods has taken a back seat to looking good and feeling good, and consumers are showing an increasing preference for participating in activities and indulging in experiences that promote their well-being—and sharing those experiences with their friends.

Vähittäiskauppiaalle tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaille on tarjottava tuotteiden sijaan kokemuksia ja palveluita. Weinswig jatkaa artikkelissaan kuinka milleniaalit haluavat mieluummin kokemuksellisen, alati muuttuvan myymäläymäpäristön, joka ei ole pelkästään ostopaikka.

In terms of shopping, millennials tend to prefer an experiential retail environment that goes beyond the transactional. Anjee Solanki of Colliers International, a leading global commercial real estate company, says that “any successful brick-and-mortar retail business knows that it’s important to give customers a memorable experience in an immersive, dynamic environment by changing the physical spaces constantly to give customers something fresh and new.”

Tähän hyvinvoinnin ja kokemustalouden megatrendiin ovat heränneet mm. Tavaratalo Saks New Yorkissa, jonne on avattu The Wellery, jossa asiakkaille tarjotaan yli 4800 neliömetrin tiloissa hyvinvointiin liittyviä kokemuksia, palveluita ja tuotteita. Sekä Selfridges Lontoossa Everybody kampanjallaan sekä lukuisat hyvinvointistudiot ja palveluiden sekä tuotteiden tarjoajat.

Trenditoimisto WGSN artikkelissa ’Health, Fitness and Wellness: Heritage Retailers want you to work out in store’ muistutetaan, että etenkin muodin ja kauneuden alan vähittäiskauppialle hyvinvoinnin trendi on tärkeä.

Health, wellness and fitness have become the new frontier for retailers that previously focused on fashion and beauty. – “It makes sense for retailers to be focused on health, fitness and wellness,” says Jackie Chiquoine, WGSN associate editor of retail intelligence, and author of our 2016 Report Selling Health: Wellness Retail Strategies

Vaatebisneksessä tämä tarkoittaa fitnessmuotibuumin jalkautumista arkikäyttöön jopa työpaikoilla athleisuresta tulee workleisure, sekä uusia innovaatioita materiaaleissa.

Pinterest taulusta Wellness Is The New Luxury löytyy esimerkkejä trendiennusteissa esiin tulleista brändeistä ja palveluiden tarjoajista, jotka ovat jo mukana wellness buumissa. Taulusta löytyy myös Forbesin ja WGSN artikkelit.

Kiinnostaako trendikoosteet? Ota yhteyttä!

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

Tulevaisuuden myymälä

Tulevaisuuden myymälä on kohtaamispaikka josta haetaan ennen kaikkea elämyksiä. Kuluttajan ei tarvitse nousta kotisohvalta shoppaillakseen, tämä asettaa haasteita vähittäiskaupalle kivijalasssa. Kuluttajille täytyy tarjota myymälöissä paljon muutakin kuin vain hyllykaupalla tavaraa. Kate Abnett kuvaa loistavasti artikkelissaan The Store of the Future:

Consumers no longer need to go to a physical store to buy a product. As a result, the strategic purpose of the store has changed. Shopping in stores must either be as cheap and convenient as buying from Amazon, or entertaining — offering memorable experiences that can’t be replicated online.

Pelkästään hinnalla ja tavaralla kilpailu ei enää onnistu kivijalassa. Kuluttajat ovat valveutuneita ja vaativat laatua, lisäksi kiertotalous on jo muuttanut kuluttajien ostokäyttäytymistä, tarjolla on sovelluksia kuten Depop, jotka helpottavat kuluttajien keskinäistä kaupankäyntiä. Kun kaikkea on saatavilla kaikkialta muuttuu kokemukset ja elämykset entistä tärkeämpään rooliin.

B. Josephine II kirjoittaa tästä hyvin artikkelissaan Op-Ed|Stage Experiences or Go Extinct

Consumers will want to buy goods at the cheapest possible price and the greatest possible convenience. Meaning, they will continue to buy more and more merchandise online. Only hypermarkets that pile it high and wide have any hope of competing on price. Everyone else will have to subsume their merchandise within an experience that engages consumers.

Pelkkä hintakilpailu ajaa siis pienet vähittäiskauppiaat ahtaalle, kivijalkaputiikki on liian kallis kanava tähän. Visuaalinen markkinointi  ja myymäläsuunnittelu nousevat tärkeään rooliin siinä, miltä tulevaisuuden myymälät näyttävät ja millaisia kokemuksia asiakkaille voidaan tarjota. Vähittäiskaupan pyhä kolminaisuus, eli visuaalinen markkinointi, trendit ja digitalisaatio ovat peruspilarit tulevaisuuden vähittäiskaupalle.

Monikanavaisuus on jo nyt arkipäivää kuluttajille, silti harva vähittäiskauppias hyödyntää tätä täydellä potentiaalilla. John Bricker huomauttaa artikkelissaan Op-Ed|Stores Must Learn to Think Like Facebook

Future generations of shoppers will likely not think of digital experiences as being different from “real” ones, rendering the strategies and vocabulary designers use to understand experience, space, and behaviour obsolete. Soon, words like “omnichannel” and “experiential” will be as quaint as saying something is “fresh” or “on fleek”. These words will be inevitably replaced by the simpler, and more inclusive, “shopping.” We’ll no longer speak of online shopping or mobile shopping or showrooming or in-store pick-up, as these things will just be considered one seamless shopping experience, driven by data, with information collected from customers at every touchpoint to determine what products are introduced, when, and to whom.

Uskaltaisin väittää, että tämä ei ole edes tulevien sukupolvien juttu, vaan se on jo tätä päivää. Haasteeksi tuntuu muodostuvan vain se, että vanhoja ajattelumalleja on niin vaikea saada muutettua. Olemme menossa kohti aikaa, jossa myymälät ovat kohtaamispaikkoja ja joista haetaan elämyksiä. Silti useimmat tahot tuijottavat ihan väärään suuntaan näkemättä seikkoja, jotka sitovat nämä yhteen. Myymälän ja verkkokaupan visuaalinen ilme, joka on kaupallinen ja luo elämyksiä asiakkaalle. Trendit, eli ajankuva sekä digitalisaatio. Vähittäiskauppa on jumahtanut dinosaurukseksi.

Minä näkisin, että olemme palaamassa takaisin siihen vanhan ajan leipomoon ja lihakauppaan, jonne mennään tekemään ostoksia kivijalassa (niin halutessaan), jotka on etukäteen netistä kauppiaalle ilmoitettu, että hän osaa varautua oikeilla tuotteilla lähitilalla täydennystä hakiessaan. Myymälässä vaihdetaan kuulumisia kauppiaan ja muiden lähitienoon asiakkaiden kanssa. Asiakaspalvelussa nopeus ja vaivattomuus tulevat olemaan rahan arvoisia. Kuluttajat vaalivat kiireisessä elämässään vapaa-aikaa ja mikäli kaupassa käynti voidaan valjastaa vapaa-ajan vietoksi, olemme jo hyvin lähellä oikeaa tapaa.

Hypermarketit voisivat olla kauppahalleja, joissa pientilalliset voisivat myydä shop-in-shopeissaan oman tilansa tuotteita ja nousevat uudet merkit esitellä tuotoksiaan. Onko marketin pakko jatkaa halpuutuslinjalla, voisivatko nämä Suomessa monopoliasemaa pitävät jätit olla etunenässä uudistamassa vähittäiskauppaa, tehden sen vielä reilusti tuottajat myös huomioiden?

Tulevaisuus on jo täällä. Kysymys kuuluu, miten se valjastetaan käyttöön?

3 laskukaavaa joilla mitata liiketilasi tuottavuutta

Miten mitata liiketilasi tuottavuutta? Minulla on 3 helppoa laskukaavaa, joiden avulla voit mitata liiketilasi sekä visuaalisen markkinointisi tehokkuutta. Jokaisen kauppiaan tai myymäläpäällikön, ison tai pienen yrityksen, tulisi seurata liiketoiminnan tehokkuutta. Liiketilan tuottavuuden ja tehokkuuden seuraaminen on yhtä tärkeää kuin myyntitavoitteiden asettaminen ja seuraaminen.

Visuaalinen markkinointi on tärkeää. Se on tapa esitellä myynnissä olevat tuotteet houkuttelevasti ja rohkaista asiakkaita ostamaan. Mutta, kuten mikä tahansa toiminta, visuaalinen markkinointi ei ole tehokasta ellei sitä mitata millään tavalla.

Bonusvinkki!

Ennen kuin pääsemme laskelmiin tahdon muistuttaa, että on suositeltavaa seurata myyntitilastoja säännöllisesti. Printtaa ulos edellisen viikon myyntitilastot viikottain, esimerkiksi maanantaisin. Myyntitilastosta näet parhaiten myydyt tuotteet (tilaa lisää tuotteita mikäli tarvetta) sekä huonosti liikkuvat tuotteet (reagoi). Tämän listan avulla pystyt tarkistamaan mihin hyvin ja huonosti liikkuvat tuotteet on myymälässä sijoitettu. Opettele tuntemaan parhaat ja huonoimmat myyntipaikat liikkeessäsi!

1. Myynnit per myyntineliö ja katetuotto per myyntineliö

Jotta voit mitata myymäläsi tuottavuutta, sinun tulee laskea myymäläsi myynnit per neliö. Tätä laskutoimitusta kannattaa hyödyntää myös sisäänostoja suunniteltaessa. Tässä laskussa huomioidaan ainoastaan puhtaat myyntineliöt, eli jätä laskusta pois sovituskopit, varasto jne alueet.

1

Myynnit eivät aina kerro koko totutta. Sen vuoksi kannattaakin laskea myös mikä on katetuotto per myyntineliö. Tämä  antaa tietoa siitä, mikä on neliömääräinen tuotto. Tämä voidaan laskea myös joko puhtaisiin myyntineliöihin tai liiketilan neliöihin suhteutettuna. Kaava on sama, nettomyynnin tilalle laitetaan katetuoton lukemat, eli katetuotto / myyntineliöt = katetuotto per myyntineliö.

Missä tätä katetuottolaskelmaa voi sitten hyödyntää? Näitä lukuja voidaan suhteuttaa esimerkiksi vuokran määrään. Mikäli vuokra on vaikka 2000€ kuukaudessa ja kokonaisneliöitä on 100, on vuokra silloin 2000/100 = 20€ per neliö. Katetuotto per koko liiketilan neliöt on 7 900€ / 100 = 79€ eli puhdas katetuotto per koko liiketilan neliö ilman vuokraa on 59€. Kaikki yli 20€ jäävä katetuotto on positiivista, vuokran tulisi olla alle 79€ per neliö. Huomaa, että tämä on todella yksinkertaistettuna selitetty eikä tässä nyt huomioida muita kuluja!

2. Myynti per myyntipaikka

Pöydän, rekin ja hyllytilan myynnin saat selville laskemalla:

2

Edellä mainittu luku vaatii hieman työtä. Sinun tulee selvittää pöydän/rekin tai hyllyn myynti. Mutta, se vaiva kannattaa nähdä. Tämän luvun avulla saat selville sen, kuinka hyvin pöytä/rekki tai hylly tuottaa. Seurantaa kannattaa tehdä pitkällä tähtäimellä ja verrata lukemia esimerkiksi aina edellisen kuukauden lukemiin. Suosittelisin seuraamaan myyntilukemia aina uuden esillepanon myötä. Silloin saat dataa siitä kuinka visuaalinen markkinointi vaikuttaa myyntiin, mikä toimii ja mikä ei.

3. Tuotekategorian myynnin osuus kokonaismyynnistä

Voit myös laskea myyntiluvut tuotekategorioittain. Mikäli olet vaatekauppias ja valikoimiisi kuuluu naisten ja miesten tuotteita voit verrata esimerkiksi sitä, kuinka hyvin miesten vaatteet myyvät verrattuna naisten vaatteisiin. Tai voit verrata alaosien myyntiä yläosiin, mikä on farkkujen myynti kokonaismyynnistä ja niin edelleen.

3

Nämä muutamat laskukaavat auttavat sinua mittaamaan myymäläsi tehokkuutta ja tuottavuutta. Suosittelen laskemaan edellämainittuja asioita kuukausittain. Muista, että pitkäjänteisyys on myös tässä asiassa kaiken a ja o. Kun olet laskenut lukuja muutaman kuukauden ajan pystyt seuraamaan miten esillepanot vaikuttavat myynteihin, sekä sitä mikä toimii ja mikä ei.

Haluatko oppia enemmän? E-kirjani Tavoitteellinen visuaalinen markkinointi™ -työkaluja yrittäjälle tarjoaa tuhdin tietopaketin vähittäiskauppiaalle. Osta täältä tai lue arvostelu täältä.

Toivotan sinulle tuottoisia myyntejä!

Anna Juusela

Kuluttaja on monikanavainen

Minä olen ollut jo jonkina aikaa vahvasti sitä mieltä, että kivijalkakaupat eivät ole häviämässä mihinkään. Päinvastoin, uskon että enemmän ja enemmän verkkokaupat alkavat perustamaan kivijalkaliikkeitä. Lisäksi ne tulevat muuttumaan elämyksellisemmiksi. Kuluttaja on monikanavainen, hänellä on käytössään kaikki kanavat, huolimatta siitä onko palvelun ja tuotteiden tarjoaja huolehtinut olemassa olostaan kaikissa kuluttajan kanavista. Verkkokauppa, mobiili ja kivijalkamyymälä tulevat linkittymään tiiviimmin toisiinsa. Uskoni on osoittautunut todeksi.

Amazon ja Google ovat jo avanneet omat kivijalkamyymälänsä. Amazon Books löytyy Seattlesta ja he kertovat hyödyntävänsä 20 vuoden kokemusta kirjamyynnistä netissä, rakentaakseen myymälän joka yhdistää netti- ja myymäläshoppailun parhaat puolet.

We’ve applied 20 years of online bookselling experience to build a store that integrates the benefits of offline and online book shopping.

Google on vienyt elämyksellisyyden uudelle tasolle. Heidän myymälässään on screeni, ”portaali”, joka hyödyntää Google Earthia, jotta asiakas voi kokea lentävänsä mihin päin maailmaa tahansa. Doodle Wall tarjoaa mahdollisuuden tehdä oman Google logon, jonka voi jakaa sosiaalisessa mediassa. Älykäs keino lisätä näkyvyyttä!

The Google shop includes a screen installation called “Portal,” which uses Google Earth to let patrons simulate “flying” to any area of the world. At the Doodle Wall, graffiti artists can virtually spray paint their own versions of Google’s logo, which they can then share on social media. At the Chromecast Pod patrons can watch videos from Google Play or YouTube.

Scott Galloway, New Yorkin yliopiston markkinoinnin professori, puhuu siitä, kuinka pelkkä verkkokauppa ei ole enää riittävä. Nykymaailma on monikanavainen, joten myös kuluttaja odottaa saavansa tuotteensa ja palvelunsa kaikista kanavista joissa hän on. Demandware XChange 2015 konferensissa, Galloway sanoi:

”The future of retail looks more like Macy’s than Amazon. Pure-play e-commerce doesn’t work for anybody. The world looks like a multi-channel future; pure-play e-commerce is dead.”

Vähittäiskaupan tulevaisuus muistuttaa enemmän siis fyysisiä tavarataloja, kuin verkkokauppoja.  Pelkkä verkkokauppa ei enää toimi. [tweetthis]Maailma näyttäisi olevan monikanavainen tulevaisuudessa,pelkkä verkkokauppa on kuollut. -S.Galloway[/tweetthis] Tätä puoltaa myös Forresterin ja National Retail Federationin tekemä tutkimus. Kysymys ei enää ole siitä mitä kanavia käyttää, kysymys on siitä miten niitä tulisi hyödyntää. Kuluttajat ostavat brändiä, eivät kanavaa ja juuri siitä syystä asiakas odottaa esimerkiksi voivansa palauttaa ostamansa tuotteen myymälään huolimatta siitä mistä myymälän kanavasta se on ostettu.

Digitaaliset tuotteet ja palvelut mahdollistavat uuden tavan palvella asiakasta kivijalkamyymälässä, ja yhdistää verkkokauppa. Vähittäiskauppiaat ovatkin ryhtyneet hyödyntämään teknologiaa kivijalkamyymälöissä houkutellakseen asiakkaita myymälään sen sijaan, että he etsisivät vain halvimpia hintoja netistä, kertoo IDC analyytikko Miya Knights.

Asics tarjoaa ilmaisen konsultoinnin myymälässä juoksukenkien ostajille. Ascis yrittää tarjota asiakkailleen muutakin kuin lenkkareiden ostopaikan.  Sander Tinholt, Asicsin vähittäiskaupan IT johtaja:

”Some people like to say stores are more like a theatre, because of course you have the online possibilities, so what Asics tried to do in its stores is create more than just a place where you buy your shoes.”

Audi City on esimerkki siitä, miten pitkälle digitalisaation voi viedä. Heidän digitaalinen showroom tarjoaa mahdollisuuden asiakkailleen suunnitella autonsa hyödyntäen tabletteja ja isoja näyttöjä. 70% showroomin kautta suunnitelluista autoista ostetaan koeajamatta ja 9/10 ostaneista olivat uusia asiakkaita.

Monikanavainen käyttäjä vaatii uutta ajattelua, he vaativat digitalisaation myymälään ja verkkokaupan kivijalkaan. He vaativat mobiilioptimoidut sivut ja myymälän. Kuluttaja on useimmiten askeleen edellä palvelun ja tuotteiden tarjoajaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen vähittäiskaupan parissa työskentelevän tulisi ravistella itseään ja pyrkiä ulos vanhoista ajattelumalleista.

Olen yhdistänyt voimani Boonin kanssa. Meillä on meneillään projekti, jonka tarkoituksena on myllätä vähittäiskauppaa Suomessa. Haluamme tarjota täysin uudenlaisen tavan hyödyntää digitalisaatiota vähittäiskaupassa. Mikäli sinua kiinnostaa tietää miten voisimme auttaa, ole yhteydessä (anna.juusela(at)yanca.fi ja käy katsomassa esityksemme Vähittäsikaupan myllääminen.

Anna Juusela