Julkaistu

Osa 1 Verkkokaupassa hyödyntämätön voimavara: verkkovisualisti

Olen kolmisen vuotta tutkinut ja touhannut verkkokaupan visuaalisen markkinoinnin parissa. Luonut siitä luennon ja ryhtynyt väkertämään kirjaa aiheesta. Tänään kuitenkin päätin, että miksi en loisi kirjastani blogipostaus -sarjoja, sillä aihe on niin uusi täällä Suomessa.

Ensimmäiset kolme osaa selventävät Suomessa täysin tuntematonta työnkuvaa verkkovisualisti.

Jatko osissa kerron mitä ovat elämykset verkkokaupassa: sivuston sisältö, etusivu, tuotekuvat ja tuotekuvaukset ja arvostelut. Sitä seuraa osiot ymmärrä asiakasta: tuotekategoriat ja tuotehaku. Viimeisin osio pureutuu myyntiin: lisämyynti ja ristikkäismyynti. 

Osa 1 ole hyvä!

Digitalisaatio muuttaa monen työnkuvaa ja ammatteja, jopa tekee osasta tarpeettomia. Sen lisäksi se luo uusia työpaikkoja. Yksi Suomessa täysin hyödyntämätön työnkuva on verkkokaupan visualisti tai verkkovisualisti, (engl. E-commerce Merchandiser tai Online Merchandiser).

Tämä on kolmiosainen blogi -kirjoitus, ensimmäisessä kerron mikä on verkkovisualisti, toisessa osassa pureudutaan siihen mikä on verkkovisualistin työnkuva ja kolmannessa kerron mitkä ovat verkkovisualistin ja kauppiaan työkalut.

Mitä tarkoittaa verkkovisualisti?

Sally McKenzie, verkkokaupan konsultti, aloitti ensimmäisen työnsä verkkokaupan parissa melkein 20 vuotta sitten. Käytännössä hän toimi silloin verkkovisualistina (Online Merchandiser) mutta sitä ei vielä silloin osattu kutsua sillä termillä. Myöskään työvälineet eivät olleet kummoisia verrattuna nykypäivään. Hän luotti omaan kaupalliseen intuitioonsa ja työhön kuului paljon manuaalista työtä, jotta hän sai tuotteet verkkokaupassa houkuttelevasti esiteltyä ja helposti löydettäviksi. (ecommerceconsulting.com,Sally McKenzie, 2015.)

Melkein kahdessakymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Verkkovisualistin työnkuva on kehittynyt yhdeksi kriittisimmistä ja halutuimmista työpaikoista verkkokaupankäynnissä. Suomessa tämä työ ei vielä (vuonna 2016) ole kovinkaan tuttua, itse asiassa koko nimikettä ei vielä Suomessa tunneta. Tähän on kuitenkin varmasti tulossa muutos.

Minun näkemykseni mukaan verkkokauppojen kilpailukenttää muuttamaan tarvitaan henkilöitä, jotka tulevat digimaailman ulkopuolelta, tekijöitä, jotka ajattelevat digiboxin ulkopuolelta. Tämän vuoksi on hyvä, mikäli verkkovisualisti ei olekaan se koodari, joka yleensä miettii mikä on mahdollista ja mikä ei, vaan hän on se joka on palkattu ajattelemaan visuaalisesti, miettimättä mikä on mahdollista. Näin saattaa syntyä uusia oivalluksia, jotka yhdessä koodaajan kanssa tehdään mahdollisiksi. Huom! Verkkovisualisti erooaa graafisesta suunnittelijasta siinä, että hän on tuotteiden kaupallisesti esillelaittaja (visual merchandiser), ei niinkään visuaalisen ilmeen suunnittelija.

Sally McKenzie kirjoittaa, kuinka hän jatkuvasti yllättyy törmätessään yrityksiin, jotka eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota tähän kriittiseen verkkomyynnin alueeseen. Vaikka visuaalinen markkinointi verkossa on tärkeää, on verkkovisualistin työ useimmiten käsitetty väärin.

Mikäli sinulla ei ole vähintäänkin yksi henkilö vastuussa verkkokaupan visuaalisesta markkinoinnista, saattaa olla että menetät tilaisuuden esitellä tuotteet houkuttelevammin, jonka avulla voisit nostaa konversioprosenttiasi ja keskiostoksen arvoa. Verkkokaupat, joiden valikoima on laaja, tarvitsevat luonnollisesti tiimin, joista kukin vastaa omasta tuotekategoriastaan. Huolimatta erilaisista työkaluista, joista olet saattanut jopa maksaa, eivät tuota maksimaalista hyötyä, ellei sinulla ole ketään, joka käy läpi dataa ja sen avulla työstää sivustoa parempiin tuloksiin. Kaikki se markkinointiin kulutettu raha voi olla turhaa, ellei verkkomyymälääsi ole tavoitteellisesti “somistettu”. McKenzie vinkkaa.

Mikä sitten on hyvä verkkovisualisti? Menestyneet verkkovisualistit ovat yleensä taustaltaan visualisteja tai sisäänostajia. He ymmärtävät dataa ja osaavat hyödyntää intuitiotaan kehittäessään tehokkaampia keinoja tuotemyyntiin. He eivät välttämättä ole tietokone-eksperttejä mutta verkkovisualistilla tulee olla riittävät tekniset taidot, sillä työskentely tapahtuu verkkoympäristössä ja parannuksia tehdään teknisillä apuvälineillä. Verkkovisualistilla olisi hyvä olla työkokemusta ja asiakaspalvelukokemusta kivijalkamyymälästä. Näin hänellä on kosketuspintaa asiakaskäytökseen.

Verkkovisualistin tulisi olla yhteistyökykyinen, osallistua tai antaa ehdotuksia sivuston ulkoasun suunnitteluun, ideoida uusia ominaisuuksia ja työkaluja sivustolle, hoitaa tarjouksien ja muun markkinoinnin suunnittelua ja pitää huolta siitä, että tuotevalikoima on optimaalinen.

Suomesta puuttuu vielä kokonaan koulutus verkkovisualisteille. Kiinnostaisiko yhteistyö kanssani luoda uusi ammattikunta Suomeen? Ota yhteyttä!

Seuraavassa postauksessa kerron, mikä on verkkovisualistin työnkuva.

-Anna

Julkaistu

Haastattelussa: Relove Noora Hautakangas

Töölöntorin kupeesta Helsingistä löytyy upea Relove, kirpputori ja kahvila, jota Noora Hautakangas ja Reetta pyörittävät. Kirpputorin ei tarvitse näyttää kirpputorilta. Relove näyttää, että kirpputori voi olla myös tyylikäs.

IMG_3303

Noora kertoo, että positiivista palautetta on annettu suoraan kasvotusten, tällaista on kaivattu ja Töölössä etenkin. Samalla on kyselty mistä konsepti on tullut? Onko tämä jostain maailmalta? ”Tää on Soinilainen konsepti” Noora naurahtaa.

Nooralle kirppistely on ollut aina rakasta, häntä viehättävät tarinat tavaroiden takana. ”Kirpputoreilla tavaroista tulee uniikkeja, ne ovat vain tässä ja nyt saatavilla.”

Konsepti on ollut 10 vuotta päässä hautumassa, yhtenä vaikuttimena muun muassa se mikä määrä jätettä, etenkin tekstiilijätettä maailmassa syntyy. On niin paljon kauniita esineitä! Konsepti alkoi syntyä elämyksestä, kirpputori voi myös olla elämyksellinen ja siellä voi olla kauniit esillepanot. Myymälä on paljon houkuttelevampi ja kaupallinen, kun rakennetaan kokonaisuuksia ja selkeyttä. Kierrätetty tavara ansaitsee yhtä hyvän kohtelun kuin uusikin tavara.

IMG_3290

Relovessa oleva kahvilapuoli on saanut vaikuttimet Euroopasta. Noora halusi tuoda kahvilaan etenkin eurooppalaista tapaa katsella ohikulkijoita kahvittelun lomassa. Tämä onnistuukin hyvin ikkunan edessä istuskellen ja kahvilan antimista nauttien. Kahvilaa pyörittää kokki Maria ja keittiöpäällikkönä toimii Mari. Tavoitteena on ollut tehdä asiat mahdollisimman hyvin ja tinkimättä laadusta. Kahvilapuolellakin palvelu on äärimmäisen tärkeää, se vaikuttaa asiakkaan kokemukseen. ”Jos palvelu ei pelaa, ei puitteet pelasta.” Noora muistuttaa.

Asiakkailta kysellään jatkuvasti palautetta ja toiveita siitä mitä he haluavat. Raaka-aineet ja tuotteet lähtevät heti vaihtoon mikäli ne eivät miellytä, laadusta ei tingitä. ”Tavoitteena on saada omat tuotteet ja brändätä ne, konsepti ja kokonaisuus näyttää paperilla niin paljon helpommalta mutta toteuttaminen onkin sitten haasteellisempaa.” Noora summaa.

IMG_3288

Noora etsi sopivaa tilaa kaksi vuotta. Tilan löydyttyä, hän ensin ajatteli, että 300 neliöinen pankin entinen tila on liian iso. Ajatus oli tehdä pienimuotoisesti, mutta asukkaat ympärillä toivoivat olohuonetta, jossa voi oleskella. Ja koska tilaa on, on myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi myymälässä oleva pop-up tuo tila lisää elävyyttä ja brändit saavat näkyvyyttä ja uudet merkit pääsevät kokeilemaan tuotteidensa menekkiä.

IMG_3286

Liiketilan suunnittelu on Nooran käsialaa, tarjoukset pyydettyään arkkitehdiltä Noora totesi, että parempi tehdä itse. Mira Rahkonen, Kokokuvasta antoi brändäysapua Reloven some-kampanjointiin ja isompaan kuvaan. Nooralla on kuitenkin ollut visuaalinen ilme jo pitkään päässä, hän on tehnyt kuvakollaaseja ja käyttänyt suunnittelussa apunaan muun muassa Pinterestiä.

Relove avattiin huhtikuussa, avaaminen pitkittyi, kun Noora teki kaiken mitä pystyi itse. Toisaalta positiivista oli se, että sai olla kaikessa mukana, remontti kuitenkin teetettiin. Remonttia tehtiin noin 3 kuukautta ja tila meni kokonaan uuteen uskoon. Välillä oli raskasta ja osan asioista olisi varmasti voinut tehdä myös toisin. Myymälässä valaistus on tärkeää, siitä ei tingitty. Noora halusikin sellaisen valaistuksen, jota voidaan säätää. Bisnespuolta ei sovi unohtaa, Noora muistuttaa. Kannattavuuslaskelmat on tehty sisustukselle ja kahvilalle sekä kirppispuolelle, joten bisnes on mukana vahvasti. Kaiken kaikkiaan Noora on tyytyväinen lopputulokseen.

Tiloja voi myös vuokrata  ja tulossa onkin tapahtumia korkkarikoulusta joogaan.

Noora kannustaa kaikkia toteuttamaan unelmiaan ja uskomaan itseensä, se on tahtotila. ”Kun vaan haluaa ja tavoittelee, siihen pystyy pääsemään. Ei ole esteitä on vain hidasteita.”

”Pitää olla rohkeutta kokeilla asioita ja jos menee mönkään niin sitten vaan tehdään uudelleen.” Noora Hautakangas

Kirppistelemään pääsee myös Reloven verkkokaupassa ja oman pöydän voi kätevästi varata netissä.  Toivotan onnea ja menestystä Nooralle ja Reetalle!

Kiitos haastattelusta Noora!

Julkaistu

Tulevaisuuden myymälä

Tulevaisuuden myymälä on kohtaamispaikka josta haetaan ennen kaikkea elämyksiä. Kuluttajan ei tarvitse nousta kotisohvalta shoppaillakseen, tämä asettaa haasteita vähittäiskaupalle kivijalasssa. Kuluttajille täytyy tarjota myymälöissä paljon muutakin kuin vain hyllykaupalla tavaraa. Kate Abnett kuvaa loistavasti artikkelissaan The Store of the Future:

Consumers no longer need to go to a physical store to buy a product. As a result, the strategic purpose of the store has changed. Shopping in stores must either be as cheap and convenient as buying from Amazon, or entertaining — offering memorable experiences that can’t be replicated online.

Pelkästään hinnalla ja tavaralla kilpailu ei enää onnistu kivijalassa. Kuluttajat ovat valveutuneita ja vaativat laatua, lisäksi kiertotalous on jo muuttanut kuluttajien ostokäyttäytymistä, tarjolla on sovelluksia kuten Depop, jotka helpottavat kuluttajien keskinäistä kaupankäyntiä. Kun kaikkea on saatavilla kaikkialta muuttuu kokemukset ja elämykset entistä tärkeämpään rooliin.

B. Josephine II kirjoittaa tästä hyvin artikkelissaan Op-Ed|Stage Experiences or Go Extinct

Consumers will want to buy goods at the cheapest possible price and the greatest possible convenience. Meaning, they will continue to buy more and more merchandise online. Only hypermarkets that pile it high and wide have any hope of competing on price. Everyone else will have to subsume their merchandise within an experience that engages consumers.

Pelkkä hintakilpailu ajaa siis pienet vähittäiskauppiaat ahtaalle, kivijalkaputiikki on liian kallis kanava tähän. Visuaalinen markkinointi  ja myymäläsuunnittelu nousevat tärkeään rooliin siinä, miltä tulevaisuuden myymälät näyttävät ja millaisia kokemuksia asiakkaille voidaan tarjota. Vähittäiskaupan pyhä kolminaisuus, eli visuaalinen markkinointi, trendit ja digitalisaatio ovat peruspilarit tulevaisuuden vähittäiskaupalle.

Monikanavaisuus on jo nyt arkipäivää kuluttajille, silti harva vähittäiskauppias hyödyntää tätä täydellä potentiaalilla. John Bricker huomauttaa artikkelissaan Op-Ed|Stores Must Learn to Think Like Facebook

Future generations of shoppers will likely not think of digital experiences as being different from “real” ones, rendering the strategies and vocabulary designers use to understand experience, space, and behaviour obsolete. Soon, words like “omnichannel” and “experiential” will be as quaint as saying something is “fresh” or “on fleek”. These words will be inevitably replaced by the simpler, and more inclusive, “shopping.” We’ll no longer speak of online shopping or mobile shopping or showrooming or in-store pick-up, as these things will just be considered one seamless shopping experience, driven by data, with information collected from customers at every touchpoint to determine what products are introduced, when, and to whom.

Uskaltaisin väittää, että tämä ei ole edes tulevien sukupolvien juttu, vaan se on jo tätä päivää. Haasteeksi tuntuu muodostuvan vain se, että vanhoja ajattelumalleja on niin vaikea saada muutettua. Olemme menossa kohti aikaa, jossa myymälät ovat kohtaamispaikkoja ja joista haetaan elämyksiä. Silti useimmat tahot tuijottavat ihan väärään suuntaan näkemättä seikkoja, jotka sitovat nämä yhteen. Myymälän ja verkkokaupan visuaalinen ilme, joka on kaupallinen ja luo elämyksiä asiakkaalle. Trendit, eli ajankuva sekä digitalisaatio. Vähittäiskauppa on jumahtanut dinosaurukseksi.

Minä näkisin, että olemme palaamassa takaisin siihen vanhan ajan leipomoon ja lihakauppaan, jonne mennään tekemään ostoksia kivijalassa (niin halutessaan), jotka on etukäteen netistä kauppiaalle ilmoitettu, että hän osaa varautua oikeilla tuotteilla lähitilalla täydennystä hakiessaan. Myymälässä vaihdetaan kuulumisia kauppiaan ja muiden lähitienoon asiakkaiden kanssa. Asiakaspalvelussa nopeus ja vaivattomuus tulevat olemaan rahan arvoisia. Kuluttajat vaalivat kiireisessä elämässään vapaa-aikaa ja mikäli kaupassa käynti voidaan valjastaa vapaa-ajan vietoksi, olemme jo hyvin lähellä oikeaa tapaa.

Hypermarketit voisivat olla kauppahalleja, joissa pientilalliset voisivat myydä shop-in-shopeissaan oman tilansa tuotteita ja nousevat uudet merkit esitellä tuotoksiaan. Onko marketin pakko jatkaa halpuutuslinjalla, voisivatko nämä Suomessa monopoliasemaa pitävät jätit olla etunenässä uudistamassa vähittäiskauppaa, tehden sen vielä reilusti tuottajat myös huomioiden?

Tulevaisuus on jo täällä. Kysymys kuuluu, miten se valjastetaan käyttöön?

Julkaistu

Haastattelussa: ThingLinkin Ulla Engeström

Haastattelussa ThingLinkin  perustaja ja toimitusjohtaja Ulla Engeström. ThingLinkiä Euroopassa ja Suomessa luotsaa (Sales Director Europe) Sani Leino.

Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.40.58
Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.41.15

Mikä on ThingLink? 

ThingLinkin ajatus on tehdä  digitaalisessa ympäristössä olevista esineistä klikattavia. Idea syntyi web2.0 -innostuksen huipulla. Tuolloin moni pohti, millä tavalla esineet näkyisivät uudessa Internetissä ja miten ihmiset viittaisivat tuossa ympäristössä esineisiin. Opiskelin Helsingin yliopistolla tohtorikoulutuksessa kasvatustieteen laitoksella. Siellä tutustuin mm. toimijaverkkoteorian pääajatukseen, jonka mukaan ihmiset ja esineet muodostavat keskenään verkon. Pidin ajatuksesta, ja mietin miten sitä voisi soveltaa uudenlaisessa Internetissä. Verkossa esineiden uniikin tunnistamisen kautta niihin oli mahdollista lisätätietoa tai tarinoita. Tästä ajatuksesta syntyi ThingLinkin ensimmäinen kuva-editori, jonka avulla kuviin pystyi lisäämään tietoa niissä näkyvistä esineistä.

Miten homma toimii? Pystyykö tätä hyödyntämään ilman verkkokauppaa ja onko se integroitavissa verkkokauppoihin? 

ThingLinkin avulla valokuviin ja videoihin voi lisätä tekstiä, kuvia, videota, ääntä tai linkkejä. Jos esimerkiksi haluaa jakaa asiakkailleen kuvia uusista tuotteista tai myymälästä, ThingLinkin editorilla kuviin voi lisata tarkempia tuote- ja hintatietoja tai vaikkapa linkin suoraan verkkokauppaan. Esimerkiksi IKEA kayttaa ThingLinkia Livets Hemma-blogissaan, jossa sisustuskuvissa näkyvät tuotteet on linkitetty katalogiin yksittäisten tuotteiden sivulle.

ThingLinkissä on muutamia verkkokauppaintegraatioita jo valmiina, kuten esimerkiksi Shopify, Amazon, Etsy ja eBay, mutta vähittäismyyjä voi rakentaa ThingLinkiin myos oman näköisensä verkkokauppa-tagin, jota klikkaamalla lukija siirtyy verkkokaupan sivulle. Tästä esimerkkina Suomessa on mm. Etuovi, jonka sisustuskuvissa toimii Etuoven oma verkkokauppatagi. ThingLinkilla tehtyjä kuvia voi kayttää omilla verkkosivuilla tai vaikkapa Facebookissa, jossa kuvat näkyvät myos interaktiivisena.

Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.32.50
©Etuovi
Näyttökuva 2016-07-17 kello 11.33.06
©Etuovi

Millä tavoin te olette ottaneet, tai oletteko ottaneet, huomioon visuaalista markkinointia ja myymäläsuunnittelua ThingLinkissä? 

Olemme huomanneet, että vähittäismyynti on ThingLinkille kasvava asiakassegmentti. Erityisesti uudet 360 kuvat tuovat myymälöiden markkinointiin uuden ulottuvuuden:  kaupassa voi nyt käydä joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Aikaisemmin interaktiivisten 360-kuvien tekeminen on ollut kallista ja aikaavievää, nyt niita voi tehdä myös pienemmällä budjetilla ja ilman koodaustaitoja. Interaktiivisten kuvien käyttö visuaalisessa markkinoinnissa ja myymäläsuunnittelussa on monelle vielä uutta, ja uusia esimerkkejä syntyy joka viikko. Meillä käyttäjät innovoivat uusia tapoja kuvapohjaiseen markkinointiin, ja me yritämme tukea käyttäjiämme parhaalla mahdollisella tavalla.

Esillepanojen kaupallistaminen myymälästä suoraan sosiaaliseen mediaan ja nettisivuille on nähdäkseni todella tehokasta teidän sovelluksellanne, hyödynnetäänkö tätä jo aktiivisesti? 

Aivan, tähän tarkoitukseen, esineiden taggaamiseen, ThingLink onkin alun perin kehitetty.  ThingLinkia lähtivat ensin hyödyntämään isommat kansainvaliset brändit kuten esimerkiksi IKEA, YOOX, Forever21, Red Bull ja Samsung, jonka jälkeen olemme muuttaneet hinnoittelua myös pienemmille brändeille sopivaksi.

Yrityksen brändin ilme tulisi olla samassa linjassa ja mahdollisimman kaupallista kanavasta toiseen, tähän teknologianne antaa uusia mahdollisuuksia. Kuinka hyvin vähittäiskauppiaat ovat tarttuneet näihin mahdollisuuksiin Suomessa? 

ThingLinkin teknologia ja idea siitä että kuviin voi lisata helposti linkkejä on monelle vähittäismyyjälle vielä uusi, ja työkalun käyttö edellyttää esimerkkien levittämistä ja markkinointia, jota emme ole Suomessa vielä ehtineet paljonkaan tekemään. Suomessa Etuovi ja mm. Finlayson sekä toimistoista Dagmar ovat pioneerikäyttäjiä, joiden esimerkit lisäävät tietoisuutta interaktiivisten kuvien mahdollisuuksista markkinoinnissa.

Blogiartikkelissasi ’Three use cases for a virtual store using 360 photos” kohdassa kaksi annoit vinkin inspiraatiosta, jota esimerkiksi verkkokauppiaat voisivat loistavasti hyödyntää brändinsä rakentamisessa. Olen kuitenkin huomannut, että Suomessa ollaan vielä kovin rajoittuneita uusien mahdollisuuksien suhteen. Oletteko törmänneet samaan?

Itse uskon, että uusien esimerkkien jakaminen saa Suomessa kiinnostuksen heräämään ja pyörät pyörimään.  Panostamme nyt kesän aikana suomenkielisen materiaalin tuottamiseen ja yhteisön kasvattamiseen esimerkiksi ThingLink Suomi ja ThingLink Opetuksessa -Facebook ryhmien kautta.

Asiakkaan kokemus myymälässä, huolimatta siitä onko se verkossa vai livenä, tulisi olla saumaton ja toisiaan tukeva. Suomessa hyödynnetään vielä verratain vähän teknologiaa myymälöissä, vaikka asiakkaat käyttävät kännyköitään siellä missä ovat. Hyödyntääkö ThingLink Beacon teknologiaa myymälöissä? Tai muuta mahdollista teknologiaa, joka johdattaa asiakkaan myymälän virtuaaliseen versioon lisäkokemusta hakemaan? 

Emme hyödynnä tällä hetkellä Beacon-teknologiaa. Mielestäni tehokas tapa kutsua asiakkaat myymälään on jakaa kiinnostavia visuaalisia päivityksiä sosiaaliseen mediaan, jotka kertovat mitä esineitä kuvassa näkyy.  Tämä palvelee sekä lukijoita että  kauppiasta. Hyvin kuratoitu virtuaalinen ostoskokemus voi houkutella asiakkaan käymään varsinaisessa kaupassa, jolloin sosiaalinen media palvelee suoraan myynnin kasvua joko ohjaamalla asiakkaat verkkokauppaan tai kivijalkakauppaan.

Teknologianne antaa niin paljon erilaisia mahdollisuuksia, yhtenä niistä tulee mieleeni näyteikkunan hyödyntäminen ja kaupallistaminen ThingLinkin avulla. Onko tälläinen jo käytössä?

Tämä on loistava idea, mutta en ole nähnyt vielä tälläisiä toteutuksia ThingLinkissa. Odotan kiinnostuksella kuka tekee ensimmäisen!

Mietin myös mahdollisuuksia uusien tuotteiden lanseeraamisessa, väritrendien esittelyssä, uusien tuotteiden esittelyssä ja niin edelleen. Mitkä kaikki myymälät ovat valjastaneet jo potentiaalin käyttöön? 

Etuovi on tehnyt monipuolisia sovelluksia esimerkiksi asuntomessujen kohdeiden esittelyssä. Myos Finlayson käyttää ThingLinkia etusivullaan.

Myymälät voisivat hyvinkin tulevaisuudessa johdattaa asiakkaat teidän teknologian avulla vaikkapa brändinsä myymälään Singaporessa. Millaisena te näette vähittäiskaupan tulevaisuuden?

Vähittäismyymälöiden tulevaisuus on hajautetussa digitaalisessa läsnäolossa, jolloin myymälä on tavoitettavissa aina ja kaikkialla, missa asiakas sitä tarvitsee.  Rajapintana ovat erilaiset keinoälyyn pohjautuvat hakurobotit, jotka toteuttavat arkipäiväisiä verkkohakuja ääniohjauksen kautta.

Kiitos Ulla ja Sani!

—————-

Haluaisitko hyödyntää ThingLinkiä omassa kaupassasi? Perusversio on ilmainen. Koodilla YANCA saat 15% alennuksen Professional tai Premium tileihin.

Tarvitsetko ideoita tai käyttöapua ThingLink hyödyntämiseen? Ota yhteyttä!

-Anna Juusela

Julkaistu

Vähittäiskaupan pyhä kolminaisuus

Vähittäiskaupan (verkossa ja kivijalassa) pyhä kolminaisuus muodostuu kolmesta osa-alueesta: visuaalinen markkinointi, trendit ja digitalisaatio. Keskiössä on asiakas.

Huom! Tässä tekstissä jätän huomiotta sellaiset seikat kuin asiakaspalvelu, hinnoittelu, katteet, valikoimat ja niin edelleen. Ne ovat olennaisia mutta niistä tietoa jo löytyy. Tekstissä käsiteltävän kolmen yhtenäisyys kuitenkin puuttuu kaikista lukemistani teksteistä.

Vahittaiskaupan kolmio

Visuaalinen markkinointi

Visuaalinen markkinointi, tehtynä tavoitteellisesti, muodostaa selkärangan koko vähittäiskaupan toiminnalle. Se määrittää mitä yritys viestii kivijalasta verkkokauppaan. Visuaalinen markkinointi on suorassa yhteydessä myyntiin. Tavoitteellinen visuaalinen markkinointi on esillepanojen ja myymälän visuaalisen ilmeen harkittua kaupallistamista.

Visuaalinen markkinointi on yhteydessä liiketilan tuottavuuteen, varastonhallintaan ja imagoon. Se sitoo kokonaisuuden yhteen, houkuttelee asiakkaan ostamaan ja viihtymään myymälässä. Visuaalinen markkinointi on tärkeässä roolissa verkkokaupasta kivijalkaan.

Trendit

Trendit ovat ajankuvaa. Sanana trendi on kokenut inflaation, sillä sitä käytetään niin paljon. Ajan seuraaminen ja tulevaisuuden ennakointi ovat loistavia työkaluja vähittäiskauppiaalle, ja nykypäivänä niiden hyödyntämisen tärkeys korostuu entisestään. On hyvin vaikea tietää mitä asiakas haluaa, ellei tiedä mihin suuntaan kulutustottumukset ovat menossa. Kaikki on saatavilla kaikkialla, mutta silti on nähtävissä selkeitä megatrendejä siitä, mihin suuntaan kuluttajien preferenssit ovat menossa. Ainakin megatrendejä kannattaa seurata. Trendiennustetoimistot tekevät tarkempia analyyseja, Suomessa trendiennusteita löytyy muun muassa Urban Viewstä.

Trendit ovat tärkeässä roolissa sisäänostoja suunniteltaessa. Tässä avainasemassa on oman asiakkaan tunteminen. Mitä minun asiakkaani tulevat haluamaan puolen vuoden päästä, entä mihin suuntaan ollaan menossa vuoden kuluttua. Tätä pystyy hahmottamaan seuraamalla trendiennusteita, jotka kuvastavat ajan suuntauksia. Nykyään saattaa olla haastavaa olla askeleen edellä asiakasta mutta vähintään kannattaa kulkea asiakkaan kanssa yhtä matkaa.

Digitalisaatio

Valtiovarainministeriö kuvailee digitalisaatiota oman Digitalisaatiohaaste 2015 -esittelyn yhteydessä seuraavin sanoin:

Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla. (Lähde: Digit)

Digitalisaatio on jo täällä, ollut jo jonkun aikaa. Vähittäiskaupassa sen tarkoitus on ennen kaikkea helpottaa asiakkaan ja yrityksen kohtaamista ja tietysti ostamista. Siitähän vähittäiskaupassa on kyse? Saada tuotteet vaihtamaan omistajaa.

Keskiössä on asiakas, jonka ostopolku tulisi tehdä mahdollisimman mielenkiintoiseksi ja helpoksi. Tuotteesta tai palvelusta on tarjottava riittävä määrä informaatiota, jotta asiakas pystyy helposti vertailemaan tuotteita ja tarjoajia. Digitalisaatio mahdollistaa uusia tapoja tarjota informaatiota asiakkaalle, esimerkkinä ThingLink jonka ansiosta kuvista saa interaktiivisia ja asiakastiedon -ja palautteen kerääminen onnistuu helposti vaikkapa Cahtcherilla. Esillepanot kannattaa tehdä Instagram mielessä.

Digitalisaatio vähittäiskaupan työkaluna on verrattain vähän hyödynnetty. Interaktiiviset näyteikkunat ja sovituskopit eivät vielä ole arkipäivää. Mutta digitalisaatio on muutakin, se on nimenomaan toimintatapojen uudistamista ja uusien oivalluksien hyödyntämistä. Se mahdollistaa.

Vähittäiskaupan pyhä kolminaisuus on siis visuaalinen markkinointi joka luo imagoa ja varmistaa tuottavan ja kaupallisen myymälän (verkossa ja kivijalassa). Trendit, jotka auttavat kauppiasta pysymään kuluttajan mukana ja digitalisaatio, joka mahdollistaa uusia tapoja toimia ja palvella asiakasta.

Anna Juusela