Ennätysmäisen seurannan aikana, emme yksinkertaisesti pysty piiloutumaan. Kuitenkin, pyrimme löytämään lannistumattomasti keinoja ilmaista yksilöllisyyttä ja vastustaa yhdenmukaisuutta. Tähän Project Kovr on vastannut luomalla tuotteita, jotka blokkaavat mm älypuhelinten signaalit.
Tuotteet, jotka seuraavat mielialaamme, missä shoppailemme ja jopa sitä miten ajattelemme ovat nyt mainstreamia. Kuitenkin on selviä viitteitä siitä, että kuluttajat ovat alkaneet kyseenalaistaa sitä, kuinka paljon henkilökohtaista dataa voidaan kerätä. Vastaiskuna on syntynyt mm. konsepti, jonka avulla voidaan naamioitua kasvojentunnistuslaitteelta ja vaatteita joiden avulla voi suojautua valokuvista. Jatkuva markkinointi ja mainospommitus digimaailmassa on myös lisännyt tehokkaiden mainosblokkaajien syntymistä.
Esineiden internet ja tekoäly ovat jo täällä, mikä omalta osaltaan lisää epäluuloa henkilökohtaisten tietojen leviämistä kohtaan sekä digitalisaation luotettavuutta kohtaan. Missä määrin markkinoijat ja yritykset voivat kerätä tietoa ja miten he sitä hyödyntävät? Personoitu, henkilökohtainen markkinointi on tavoitteena mutta totetutuuko se todella, se jää nähtäväksi. Tekoälyn kanssa painiskelevat niin Amazon, Google kuin Microsoftkin. VIV on virtuaalinen tekoäly, joka tähtää kaiken käyttöliittymäksi, globaaliksi aivoksi.
Elektroniset laitteet palaavat perustoimintoihin, jättäen pois kaiken ylimääräisen, sallien käyttäjilleen taukoa herpaantumattomasta älypuhelinten käytöstä, Nokian 3310 on hyvä esimerkki tästä. Tämä muistuttaa siitä, että jatkuvan innovoinnin aikana, jatkuva vanhanaikaistuminen on väistämätöntä. Meidän tulee olla tarkkana uuden teknologian kanssa ja harkita miten sitä hyödynnetään.
Integraatio omaan kehoon
Teknologia tuo mukanaan uuden elämyksen ja puettava teknologia integraation omaan kehoon, kuten Projekti Sarotis osoittaa. Toisaalta yhden klikkauksen kulttuuri, tavoitteelliset haasteet ja mittaamisen kulttuuri esim. oman kehon jatkuva monitorointi tuovat uudenlaista stressiä ihmisten elämään. Aistit ja tunteet saadaan uuden teknologian myötä hyödynnettyä ja niihin onkin jo nyt löytyy räätälöityä teknologiaa, kunten sensor wake herätyskello. Lääketeollisuuteen ja ihmisen hyvinvointiin digitalisaatio on tuonut paljon hyvää ja esimerkiksi proteesit ovat jo niin pitkälle kehittyneitä, että ne toimivat ajatuksen voimalla. Hos, Lucas Pinheiro Texeira taas kehittelee teknologiaa, jonka avulla mm. keskittymiskyky paranee. Scandau scoot sensor taas on helppokäyttöinen laite, jonka avulla voi mitata verenpainetta, lämpöä, sykettä jne. Quell Relief taas korvaa kipulääkkeet teknologian avulla. DNAn manipulointia on harrastettu jo pitkään, pyrkien parantelemaan ihmistä, nykyään omasta DNA:sta voi tilata myös todella kustomoituja kaulaliinoja, mattoja, tyynyliinoja tai vaikka taidetta seinälle.
AR & VR
Google Tilt Brush mahdollistaa 3D virtuaalitaideteosten tekemisen VR lasien avulla ja elokuva Giant on virtuaalilaseilla katsottava elokuva, jossa katsoja pääsee kokemaan miltä tuntuu olla sota-aikana perheen kanssa piilossa kellarissa. Empatia saa täysin uuden ulottuvuuden virtuaalitodellisuuden myötä, koska myötäeläminen onnistuu virtuaalitodellisuuden kautta. Smart vision ride on tuo Pokemon Gosta tutun AR teknologian avulla lasketteluun ja ulkoiluharrastukseen uuden ulottuvuuden. Snap inc lasit taas vapauttavat kädet jatkuvasta mobiilikuvaamisesta, lasit päähän ja niiden avulla voi helposti kuvata sen mitä näkee. Nike on rakentanut Unlimited Stadiumin, jossa juoksurataa kiertää lednäyttö mahdollistaen kisaamisen itseään vastaan.
AVAINSANOJA
– Digital life shaking the world
– Somewhere, nowhere
– Climatic views: new winds of the colors are blowing
Maailma muuttuu kiihtyvää tahtia, bongaat tänään mielenkiintoisen tulevaisuuden vision sosiaalisesta mediasta ja pian se onkin jo arkipäivää. Tässä koosteessa käyn läpi 4 vähittäiskaupan tärkeintä trendiä 2017, jotka jokaisen vähittäiskauppiaan olisi hyvä tietää pysyäkseen mukana kiihtyvässä kilpailussa.
1. Itsepalvelu
Amazon Go on kehittänyt kassattoman kaupan, jota testataan Seattlessa. Kauppaan astuessaan asiakas skannaa puhelimessa olevan applikaation, laittaa tuotteet ostoskoriin ja kävelee ulos kaupasta. Uudenlainen tapa lisää visuaalisen markkinoinnin merkitystä myymälässä, sillä tuotteiden helppo löydettävyys ja kaupallisuus ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Myös Suomessa ollaan jo automaattikaupan trendissä mukana, helmikuussa Forssaan avattiin ensimmäinen automaattikauppa.
Japanissa Panasonic testaa uudenlaista ostoskoria, johon asiakas skannaa tuotteet ennen ostoskoriin asettamista, menee kassalle, joka automaattisesti siirtää tuotteet ostoskassiin asiakkaan maksaessa.
Itsepalvelukassathan ovat jo arkipäivää, niihin törmäsin ensimmäisen kerran Pariisissa yli 10 vuotta sitten. Nyttemmin otin ilolla vastaan lähi Cittarini itsepalvelukassat. Vaatejätti Zara testailee itsepalvelukassoja samoin luksusbränd Rebecca Minkoff. Itsepalvelukassat ovat ihanteellisia asiakkaille, jotka eivät halua kassapalvelua.
Myös hotellit ovat mukana kehityksessä ja jotkut hotellit ovatkin jo mahdollistaneet sisäänkirjautumisen mobiililla, jolloin sovelluksen avulla asiakkaat voivat noutaa avaimet tai jopa avata huoneen oven. Helmikuun Pariisin vierailulla bongasin lähikuppilasta Keycafen. Kyseessä on palvelu, jonne esimerkiksi Airbnb vuokranantaja jättää avaimet ja asiakas noutaa ne. Kahviloille ja kaupoille loistava sisäänheittäjä!
2. Myymälä sulautuu mediaan ja siitä tulee kokemuksellinen kohtaamispaikka
Jatkuvan muutoksen, informaatiotulvan ja digitaalisaation myötä vähittäiskauppiaiden on kehiteltävä jatkuvasti uudenlaisia myymälöitä houkutellakseen asiakkaita. Innovatiiviset brändit näyttävät tietä, rakentaen väliaikaisia tiloja, joiden tarkoitus on luoda elämyksiä. Oman lisänsä tähän tuo Instagram ja muu sosiaalinen media, jonne brändit haluavat mahdollisimman paljon näkyvyyttä asiakkaiden toimesta. Esimerkiksi Gentle Monster ja Dover Street Market ovat luoneet myymälöitä, joissa keskitytään vahvasti kokemukseen.
Vieraillessani Pariisissa Premiere Visionissa yövyin Déclic hotellissa, jonka koko sisustus on saanut innoituksensa valokuvaamisesta ja selfiekulttuurista. Elektroniikkamerkki Sonos taas on laajentanut verkosta kivijalkaan mielenkiintoisella konseptilla. Heidän New Yorkin lippulaivamyymälä on pieniä taloja, joissa asiakas voi testailla heidän tuotteitaan.
Myymälöistä tulee enemmänkin kohtaamispaikkoja luoden yhteisöjä, niissä viihdytetään, opastetaan, testaillaan ja opetellaan. Samsungin 837 on juuri tällainen, ”technology playground and cultural destination”, jossa ei myydä mitään vaan se on paikka, jossa ihmiset pääsevät testaamaan heidän tuotteitaan.
Applen versio on Town Square, joka keskittyy yhteisöihin ja opetukseen, kuten koodaamista lapsille, kuvien editointia, iPhonin käyttöopastuksia ja niin edelleen.
”The store is now the biggest product we produce.” Angela Ahrendts (Apple’s senior vice president of retail)
Elämme aikakautta, jonka myötä kehittyvät täysin uudenlaiset tavat tehdä bisnestä. B8ta on amerikkailainen IoT (IoT=esineiden internet) laitteita ja härveleitä myyvä yritys, joka pyrkii tarjoamaan asiakkailleen käytännön kokemuksen tuotteisiin. Myymälä ei osta tuotteita myyntiin vaan se laskuttaa kuukausittaisen maksusitoumuksen tuotemerkiltä näkyvyyttä, myyntiä ja asiakaspalautetta vastaan.
Kodin tuotteita myyvä Pirch taas on kehittänyt ’testaa ennen kuin ostat’ -mallin, jossa lavuaarista, suihkusta, jääkaapista ja uunista lähtien asiakkaat voivat testata tuotteita. Asiakkaat voivat jopa kokeilla suihkussa käymistä, helpottaakseen suihkupään valintaa.
Tuotteiden kustomointi on myös nostanut päätään kuluttajakäyttäytymisen personointi trendin myötä ja se oli nähtävissä niin Lontoossa kuin Pariisissakin.
Leviksen myymälä Pariisissa tarjosi kustomointia, personointia ja korjauksia asiakkaille. Kuva: yancaoy Instagram
Louis Vuittonin liikkeessä sai kustomoitua tuotteensa. Kuva: yancaoy Instagram
Le Bon Marché Rive Gauche tavaratalossa sai ompeluttaa merkkejä vaatteisiin. Kuva: yancaoy Instagram
Pariisilaisessa nuorten suosimassa urheilutavaratalossa oli kynsien huollosta lähtien tarjontaa. Kuva: yancaoy Instagram
Brändit hyödyntävät sosiaalisen median lyhytaikasia kanavia, kuten Snapchatia, tarjotessaan eksklusiivisia tuotteita, esimerkkinä J Crewn limited edition aurinkolasit, ja tarjotessaan sitoutuneimmille asiakkailleen etuja.
Yhtenä isona ilmiönä on asiakaspalvelun tarjoaminen netin kautta, etenkin verkkokauppialle loistava tapa palvella asiakasta. Asiakaspalvelua netin välityksellä tarjoavat ainakin Vape and Volts verkkokauppa sekä Top Man, joka tarjoaa Google Hangoutsin välityksellä personal shopping palvelua.
4. Digitaalisuus
Pokémon Go sai ihmiset sankoin joukoin liikkumaan, se myös arkipäiväisti AR:n eli lisätyn todellisuuden. Lisätty todellisuus sekä virtuaalitodellisuus eli VR tuo paljon uusia mahdollisuuksia brändeille ja vähittäiskauppiaille.
Virtuaaliset peilit ovat jo tulleet myymälöihin. Charlotte Tilbury meikkimerkki palvelee ”taikapeilien” avulla asiakkaat voivat peilin avulla testailla meikkejä. Itse testasin Lontoon Leviksen liikkeessä taikapeiliä, jonka ansioista pystyin tsekkaamaan miten farkut istuvat takaa.
Lowen kehittämän Holoroomin avulla voidaan rakentaa virtuaalinen mallinnus omasta kodista. Wayfairin AR applikaation (video) avulla voi mallailla tuotteita kotiin. Vastaavaa tarjoaa tuotteilleen myös Tylko.
AR teknologian avulla voidaan tuoda lisäulottuvuutta tarinankerrontaan, kuten This Is Not Clothing tekee.
Lontoon Covent Gardenissa pääsin joulun aikaan testaamaan Blibbarin avulla lisättyä todellisuutta käytännössä. Covent Gardenissa AR:ää hyödynnettiin myymälöiden tarjouksiin, jotka sai avattua blibbaamalla valtavan joulukuusen.
Teknologia ja työkalut ovat jo täällä, seuraavaksi kuuluu kysymys miten niitä hyödyntää? Itselleni tuli Blibbaria testaillessa mieleen esimerkiksi se, miksi printtimainoksia lähettelevät yritykset eivät hyödynnä AR teknologiaa tuomaan lisää sisältöä omiin mainoksiin. Vielä, kun tähän yhdistettäisiin isojen vähittäiskauppiaiden keräämä asiakasdata, saataisiin nämä mainokset jopa kohdennettua vastaanottajalle AR teknologian myötä. Esimerkiksi Kesko tai S-ryhmä voisi tajuttoman tylsät jokaviikkoiset ruokamainokset kääntää AR teknologian avulla virtuaalisiksi, jolloin voisin suoraa mainoksesta klikkailla perustarvikkeet mobiilissa ostoskoriin ja tilata kotiin.
Trenditoimisto PeclersParis piti mielenkiintoisen luennon tulevista kuluttajakäyttäytymisen suunnista seuraaville viidelle vuodelle Pariisin Premiere Visionissa helmikuussa 2017.
Ensimmäistä kertaa Premier Visionissa luennoinut PeclersParis esitelmöi koosteen Futur(s)16 trendikirjan ennusteista suurimmista sosiokulttuurisista tekijöistä, jotka tulevat vaikuttamaan muotiin seuraavan viiden vuoden aikana.
8 makro vaikutinta
Avaintrendit löytyvät sosiokulttuurisista asioista, kuten televisio, elokuvat, media, sosiaalinen media ja niin edelleen.
1) muuttuvat identiteettikoodit ja roolimallit
2) hedonismi ja hyvinvoinnin ilmaisu
3) yhteisöllisen ekonomian vallankumous
4) globalisaation ja siihen liittyvät kulttuuriset, ekonomiset sekä sosiaaliset vaikutukset
5) suhde luontoon ja ympäristöön
6) uudet visiot ajan ja paikan suhteen
7) etevyyden ja tarkoituksen etsiminen
8) tieteen ja teknologian uudet rajat
Lähtökohta
“The modern world is characterized by complexity: networks, processes, exchanges, structures, interdependence, regulations, convergence, acceleration… In reaction, a human path emerges, a quest to infuse more sense into thought and action, to ‘grow in humanity’…” Joël de Rosnay, Strategic Dialogues. Understanding the world’s complexity and evolution. 2016 reedition (PeclersParis,2017)
Sekasorto, epäluulo, uhat, tragediat… Nykypäivän media altistaa ihmiset stressaavalle, masentavalle ja hämmentävälle maailmalle. Tähän vastaiskuna ihmiset haluavat ottaa ohjat käsiinsä ja luoda omaa kohtaloaan. Vaikka ympäristömme on vajonnut paradoksiin, ihmiset ovat ryhtyneet kehittelemään strategioita ja ratkaisuja osatakseen navigoida tässä monimutkaisessa hetkessä. Tämä luo aavistuksen positiivisuudesta, kun etenkin milleniaalit pyrkivät muuttamaan maailmaa.
Halu yksilöllisyyden korostamiseen inspiroi yksilöitä rakentamaan joustavammat ja moninaisemmat identiteetit, jotka ovat vapaita sosiaalisista ja sukupuolisista normeista. Paetakseen modernin yhteiskunnan ja elämäntavan hektisyyttä pyritään vetäytymään maailmasta ja löytämään itsetutkiskelun kautta omien sisäisten rikkauksien vapauttaminen.
Hämääntyneenä ja epäluuloisena informaatiota ja kaikenlaista valtaa kohtaan, yksilöt luottavat omien tunteidensa subjektiivisuuteen saadakseen selville mikä on totta tai aitoa. Todellisuus ’aistitaan’ enneminkin kuin ’ideoidaan’ ja se ilmaistaan vakuuttavasti todellisen läsnäolon, sattumien ja mukaansatempaavien kokemusten kautta, jossa todellisuus, virtuaalinen ja fiktio sulautuvat toisiinsa. Kuitenkin, herkkyytemme tulee olemaan halutuin kanava arvostaa sitä epäloogista sidettä, joka linkittää meidät villiin, maagiseen jopa kosmiseen luontoon.
Huolimatta ympäröivistä eristäytymiseen pyrkivistä toimista, kansalaiset ovat hyvin tietoisia elävänsä jatkuvasti kasvavassa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja tavoittelevat veljeyttä avoimuuden ja hyväksymisen hengessä. Vastatakseen alati kasvavaan itsenäisyyteen ja omavaraisuuteen, yhteisölliset mallit kehitellään uudelleen ja kasvamassa olevat ”taiteelliset ekonomiat” toivotetaan avosylin tervetulleiksi.
Viimeiseksi, viitaten tekniseen edistymiseen sekä epävarmuustekijöihin, jotka juontuvat yhä monimutkaisemmista laitteista, kanssaihmiset haluavat tunteellistamista teknologiaan, joka mahdollistaa sujuvan ja saumattoman yhteistyön koneiden kanssa, joita haluamme kontrolloida tarkemmin. Tämä on kutsu ”magnifi-sciencelle” joka juhlistaa tieteen, fantasian ja mielikuvituksen yhdistämistä.
Teksti alkuperäisenä (englanniksi) täällä: Peclers Paris, 2017
Tulevaisuuden suuntaukset
PeclersParis on jakanut tulevaisuuden suuntaukset kahdeksaan eri kategoriaan, joista ehdimme käydä tunnin mittaisella luennolla läpi kolme: 1) Plural Identities, 4) Join the resilience ja 5) Living in symbiosis.
1) Plural identities -> gender boundaries
2) Reconquering one’s interiority -> keys for creativity
4) Join the resilience -> foster eternity -> opennes, tolerance, multicultural world
5) Livingin in symbiosis -> nature & wilderness own instincts
6) Surfing the multiverse -> new esthetic motions, storytelling, brand experience
7) In-search of hyper-truth -> fake news -artists, how can we face the truth
8) Concquering techno-sciences -> what is the role -more emphatic
1. Teema
Plural identities
Etenkin sosiaalinen media asettaa haasteensa, koska siellä on helppo rakentaa erilaisia identiteettejä sekä luoda epäaitoja identiteettejä. Varsinkin nuorempi sukupolvi käyttää mieluummin nopeaa, autenttista mediaa, joka tarjoaa vähemmän mahdollisuuksia huijata.
Joudumme kohtaamaan lähitulevaisuudessa sen, miten uudelleenmäärittelemme sukupuolet ja jalostamme trans-identiteetin käsitteen. Nykypäivänä sukupuoliroolit ohjautuvat valinnan ja tunteen mukaan, kyse on ennenkaikkea siitä kuka tunnet olevasi ei siitä mitä sukupuolta olet. Maskuliinisuus ja feminiinisyys käsitteinä ovat hämärtymässä, nuorempi sukupolvi ei tahdo vetää tarkkaa rajaa, esimerkkinä Jaden Smith, joka puhuu avoimesti ”gender-fluidity” käsitteestä ja haluaa taistella omalla pukeutumisellaan kiusaamista ja rajoittavaa ajattelumaailmaa vastaan. Itse uskon vahvasti siihen, että tämä tulee myös nostamaan vastareaktiona vahvan naisellisuuden ja miehisen miehen malleja.
Mainoksissa ja elokuvissa nähdään entistä vähemmän tekemällä tehtyä ja enemmän aitoa ja spontaania, kuvaaminen tapahtuu vapaasti kamera olalla, paljon lähikuvia kasvoista ja mainoskuvissa siirrytään pois ammattimaisista valokuvaajista kohti autenttista ja spontaania hetkeä. Pyritään lähemmäs kuluttajaa olemalla vähemmän teennäinen ja lisäämällä itseilmaisua.
Tämä teema tuo mukanaan myös PLURI EMPOWERMENTin, joka viittaa naisten voimaantumiseen ympäri maailmaa. Naiset pyrkivät pois täydellisyyden tavoittelusta. Laihuuden sijaan tavoitellaan voimaa ja jäntevyyttä. Tästä esimerkkinä on Niken Da Da Ding mainos.
Lähi-idässä naiset ovat ryhtyneet tekemään musiikkia, vastoin lakia, saadakseen äänensä kuuluviin ja sillä tavoin pienin askelin murentamaan omaa vankilaansa, jonka sisään yhteiskunta on heidät sulkenut. Esimerkkinä Suomessa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt, ISIS -järjestön mustalle listalle joutunut Helly Luv. Toinen esimerkki on tiensä vapauteen taistellut Sonita Alizadeh, joka onnistui pakenemaan pakkoavioliittoa. Hänestä tehty dokumentti esitettiin Suomessa loppuvuodesta 2016. Samalla tavalla myös Afganistanilainen naisräppäri Paradise Sorouri on musiikin avulla puolustanut naisten oikeuksia.
Kiinassa SK-II meikkimerkki auttaa naisia #ChangeDestiny kampanjan avulla taistelemaan pakotettua avioliittoa vastaan. Perinteiden mukaan yli 25-vuotias naimaton nainen on ’sheng-nu’ eli ylijäämä nainen. Vanhan tavan mukaan naimattomille naisille järjestetään markkinat, jossa heitä yritetään naittaa. #ChangeDestiny kampanja voimaannuttaa naisia ja pyrkii muuttamaan vanhaa ajatusmallia siihen, että nainen voi itse elää parhaaksi katsomallaan tavalla. Toinen hyvä kampanja meikkimerkiltä on auttaa kiinalaisia naisia unelmoimaan, How To Dream.
Tuotteissa ollaan menossa kohti ”funpowermentia”, läpi tuotesegmenttien kohti yksilöiden sitouttamista realistisemman ja suoraviivaisemman tavan avulla. Tästä esimerkkinä Sweat Cosmetics. Tuotteet ovat häilyvämpiä ja niissä on monikäyttöisyyttä, jotta ne sopeutuvat paremmin käyttäjien kasvaviin tarpeisiin ja haluihin. Niiden tulee kohdata mielialat, tunteet ja halut realistisesti ja autenttisesti, markkinat yhdistyvät, syntyy yllätyksellisyyttä ja pyritään maksimoimaan hyödyt.
2. Teema
Join the resilience
PeclersParisin luennolla puhuttiin kansallisista identiteeteistä ja yhdessäolon käsitteestä. Z ja Y sukupolvet haluavat riemuita kulttuurillisesta alkuperästä. Momondon The DNA Journey kuvaa hyvin kuinka yllättävän monimuotoinen alkuperämme onkaan. #LondonIsOpen taas muistuttaa siitä, kuinka me kaikki oikeastaan synnymme alati kasvavaan monikulttuuriseen ympäristöön.
Mielestäni internet ei pidä sisällään ainoastaan mahdollisuutta olla yhteydessä mihin päin maailmaa tahansa reaaliajassa, vaan se myös yhdistämää maailmaa. Vaikka pakolaiskriisin keskellä nationalismi nostaakin päätään, rajoja hälventävä maailmankansalaisuuskin on jo mahdollista hankkia esimerkiksi Bitnationista.
Nämä suuntaukset puhuvat jakamisen arvon puolesta sekä hiljalleen heräävästä heimoudesta. Tärkeimpänä on ajatus ihmisarvosta ja kunnioituksesta toista ihmistä kohtaan. Tähän ottaa kantaa myös raiskattujen naisten puolesta järjestetty naisten marssi ja Brasiliassa rannalla järestetty installaatio, johon alkusysäyksen antoi 16-vuotiaan tytön 33 miehen suorittama joukkoraiskaus ja raiskaajien ottamien selfieiden ja uhrin kuvien levittäminen sosiaaliseen mediaan. Naisten ei tarvitse enää vaieta, vaan nyt on koittanut aika, jolloin naiset voivat tukea toisiaan ympäri maailmaa ja saada aikaan muutoksia.
Amnestyn kampanjassa #LookBeyondBorders toisilleen tuntemattomat ihmiset eri kansallisuuksista tuotiin toistensa eteen neljäksi minuutiksi katsomaan toista silmiin. Koskettava video muistuttaa, miten tulisi nähdä ihminen kansallisuuden takana.
Adidas ja Pharrel Williams taas yhdistivät voimansa HU projektissa, jonka slogan on ’Play For The Human Race’.
“Hu is about the recognition and celebration of different colors, spirituality and cultures,” the musician and fashion entrepreneur said in an interview. “I think the point is to highlight the differences so people can realize that despite all those differences, we are all basically the same.” (FN, 2017)
Making Heimat puolestaan oli kaupunki kaupungin sisällä, joka toivotti Saksaan saapuvat pakolaiset tervetulleeksi, kun muut maat kiireesti sulkivat rajojaan.
The pavilion is open. Germany is open. Last year, Germany’s borders were kept open to receive over a million refugees. Although currently the EU borders are largely closed for refugees, the gesture of opening the house is a call to rethink Germany as a welcoming nation for immigrants. (Making Heimat, 2017)
Yhteisvastuullisuus tekee paluun ja tulee entistä isommaksi osaksi liiketoimintaa, ja tähän innovoidaan yksinkertaisia ja diskreettejä muotoja, jotka tuovat lisäarvoa lahjoittamiseen, se on tavallaan eettinen sitoutuminen. Kulttuuriset erikoisuudet näyttäytyvät positiivisessa valossa ja kaikkia markkinoita tutkitaan ja perimää modernisoidaan sen pysymiseksi elossa ja kuluttajia rohkaistaan olemaan ylpeitä heidän juuristaan. Yritysten olisi suotavaa löytää ja omaksua strategiat, jotka painottavat avoimuutta erilaisuudelle ja juhlistavat kulttuurien monimuotoisuutta. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää sitoutua kunnioittamaan erityisesti naisten arvoa ja oikeuksia.
3. Teema
Living in symbiosis
Luonnon vaikutus elämäntapaan kasvaa. Kasvava ymmärrys siitä, että luonto on suurempi kuin ihmiset, kaikki luonnossa on elossa ja toisiinsa kytkeytynyttä. Näkyvissä on kiinnostus luonnon ja kulttuurin eroavaisuuksien tutkiskeluun. Tähän vaikuttaa myös henkisyys, eläminen yhdessä ekosysteemin kanssa. Teeman aiheeseen sopii hyvin elokuva Captain Fantastic (2016).
Nyt antaudutaan villille luonnolle, Diorin dokumentaarinen 4 osainen sarja The Tales Of The Wild by Sauvage on hyvä esimerkki siitä, miten pyritään löytämään jälleen symbioosi ja elämäntapa luonnon kanssa. Diorin kampanja myös kuvastaa minusta sitä, miten yhä häilynevät rajat sukupuolten välillä nostavat esiin alkukantaista miehisyyden korostamista villin luonnon keskellä, joka vaatii vahvuutta. Tämä saattaa toimia vastaiskuna kasvavalle feminiinisyydelle, joka väistämättä tuntuu olevan voimallisempi sukupuolettomuuden genressä. Dokumenttisarja myös näyttää tietä uudelle tavalle markkinoida, sillä heidän uusi tuoksunsa on nimeltään Sauvage ja sen mainoskasvona on Johnny Depp.
Tales of the wild is a series of documentaries that takes us on an extraordinary journey into the lives of four authentic men, who embody the philosophy of Sauvage, in real life. Four portraits of the quest for freedom and meaning governed by a desire to transmit one’s passion. (Dior,2017)
Luonnon alkuperäisen harmonian vaaliminen on yhä tärkeämpää. Ihmiset pyrkivät elämään luonnon kanssa yhteydessä. Näin vaalitaan kulttuurisia perinteitä ja luonnon monimuotoisuutta. Tämä on innoittanut myös taiteilijoita ja 18.03.2017 – 28.08.2017 Centre Pompidou-Metzissä järjestetään Cosmic Spring näyttely.
An amazing biomorphic scenography designed in two galleries of the Centre Pompidou-Metz by the artist Daniel Steegmann Mangrané guides visitors from one garden to the next, from one kind of nature to another. This begins not in a paradisiac Garden of Eden but in an elementary garden, earthy and geological. Numerous installations created by contemporary artists (Pierre Huyghe, Ernesto Neto, Simon Starling…) encounter exceptional works by Pierre Bonnard, Claude Monet, Georgia O’Keefe, Diego Rivera… (Centre Pompidou-Metz, 2017)
Brasilian alkuasukkaat ovat onnistuneet säilyttämään harmonian suhteessa luontoon ja Marina Abramovic kiertää Space In Between -dokumentissaan Brasiliassa etsimässä parantavaa voimaa ja kokemassa pyhiä rituaaleja sekä tutkimassa taiteen ja henkisyyden rajoja. Teemaan liittyy siis vahvasti jo jonkin aikaa vallalla ollut kiinnostus kosmiseen, henkiseen kasvuun ja shamanismiin.
In search of personal healing and artistic inspiration, Marina Abramović travels through Brazil experiencing sacred rituals and exploring the limits between art and spirituality. How far will she go to create another work of art? (The Space In Between, 2017)
Toisaalta luonnon ja maailmankaikkeuden myötä kiinnostus mikrobeihin sekä niistä syntyviin ekosysteemeihin lisääntyy. Samoin tieto. Ed YonginI Contain The Multitudes: the microbes within us and a grander view of life on kirja mikrobeista, jotka ovat meidän ikioma ekosysteemimme, mikroekosysteemi ihmisen sisällä.
Microbial Art puolestaan esittelee taideteoksia, jotka on tehty mikrobeista, sienistöistä ja bakteereista. NERD Cosmetics taas hyödyntää bakteereita omissa tuotteissaan tarjoten apua aknen hoitoon, heidän slogan onkin LEVERAGING GOOD BACTERIA TO FIGHT ACNE.
Ihmiset ovat entistä tietoisempia siitä, mitä laiminlyöty ja väärin ruokittu keho aiheuttaa. Nuoren Kelly nimisen naisen sivusto The Wild Manifesto muistuttaa meitä jokaista pitämään parempaa huolta omasta mikroekosysteemistämme.
Mieli tarvitsee virikkeitä ja keho toimintaa. Hi-Adventure, seikkailut, tutkimusmatkat, selviytymisseikkailut ja omien rajojen tutkiminen tuovat meitä lähemmäs luontoa. Varusteet kehittyvät jatkuvasti tuoden optimaalista mukavuutta luontoa säästäen.
Spider silk is a truly remarkable material: it’s tougher than Kevlar, strong as steel, lighter than carbon fiber, and can be stretched 40 percent beyond its original length without breaking. (BackPackers, 2017).
Symbioosi luonnon kanssa ja antautuminen villin luonnon helmaan, eläminen osmoosissa, esoteerisuus ja luonnon maaginen voima ovat pinnalla. Bakteereiden positiivinen potentiaali samoin kuin sienien, käymisen sekä probioottien hyödyntäminen tuovat uusia mahdollisuuksia.
Analyytikot ovat havahtuneet Z-sukupolveen kuluttajaryhmänä ja heidän ostokäyttäytymistään tutkitaan tarkoin.
Z-sukupolvi (syntyneet vuosina 1996-2010) ovat niinkutsuttuja diginatiiveja. Heidän ostotottumuksensa tulevat muokkaamaan lähivuosina vahvasti vähittäiskaupan genreä.
Yrityksille ja jälleenmyyjille Z-sukupolvi on erittäin tärkeä, koska sen uskotaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 2,6 miljardiin. Sillä on tutkimuksen mukaan myös huomattava 44 miljardin dollarin ostovoima. (Lähde: etn – Z-sukupolvi ei pidä verkkokaupoista)
Trenditoimisto WGSN kirjoitti loistavan tiivistelmän Shoppercentricin tutkimuksesta, asioista joita jokaisen vähittäiskauppiaan tulisi huomioida tulevaisuutta varten.
Generation Z consumers are quickly emerging as the largest consumer demographic, and brands need take notice. What do we already know about Gen Z consumers? They love to shop, love a bargain, often buy online knowing they’ll send most things back, browse for relaxation with no intention of buying, get shopping ideas from YouTube and find in-store displays a key source of inspiration.
Tässä pääkohdat:
Z-sukupolvi etsii kokemuksia
Z-sukupolvi ei halua omistaa vaan he etsivät kokemuksia.
But the challenge for retailers is that many claim their happiness runs deeper than material possessions alone and 34% strongly agree that they want to feel they’re getting good experiences, that life isn’t all about what they own, versus 28% of older shoppers.
Lisäksi Z-sukupolvi rakastaa shoppailua ja he ovat alttiina houkutuksille, tutkimuksen mukaan he shoppailevat (verkossa tai kivijalassa) jopa 8 kertaa kuukaudessa. 52% tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että shoppailu on mukava tapa viettää aikaa ystävien ja perheen kesken. Tässä ei taida olla mitään uutta nuorison suusta. 🙂
Verkkoshoppailu on ajanvietettä, jopa 70% vastaajista kertoo selailevansa verkkokauppoja huvikseen. Palautukset ovat Z-sukupolvelle arkipäivää ja shoppailevatkin innokkaasti verkossa, tietäen palauttavansa suurimman osan takaisin. He hakevat verkosta inspiraatiota, 28% vastaajista kertoi viettävänsä paljon aikaa YouTubessa etsien suosituksia ja ideoita.
Esillepanoilla on merkitystä
Z-sukupolvi hakee ideoita, haluaa kokemuksia ja on altis houkutuksille. Sen vuoksi esillepanojen sekä myymälän ilmeeseen, eli visuaaliseen markkinointiin, on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Z-sukupolvi käyttää älypuhelintaan aktiivisesti tiedonhaussa, tämän lisäksi he jakavat kokemuksiaan sekä kuvia verkostoilleen. Kokemuksellisuuteen myymälässä, niin verkossa kuin kivijalassa kannattaa panostaa.
They’re also twice as likely as other shoppers to cite product displays as important when shopping in-store, and 49% agree that they use the displays in-store/online to give them ideas (versus 41% of the broader shopping population).
They’re also using their smartphones in-store more often with 53% agreeing that using their smartphone means they can get better information to help them decide what to buy when in-store – compared to 38% of older shoppers.
Social media plays a huge role for Generation Z, and they’re more likely than older shoppers to be connecting beyond their social groups of family and friends or even like-minded groups, to retailers or brands.
Kannattaa myös huomioida, että Z-sukupolvi, jolle verkkokaupoissa ei ole mitään uutta ja ihmeellistä shoppaileekin mieluummin kivijalassa kuin verkossa.
Odotuksista poiketen ”Uniquely Gen Z” -tutkimuksen mukaan 98 prosenttia vastanneista Z-sukupolven edustajista haluaa mieluummin shoppailla kivijalkakaupassa kuin verkossa. Tästä joukosta 67 prosenttia käyttää kivijalkakauppoja lähes aina ja 31 prosenttia ajoittain. (Lähde)
Z-sukupolvi on kärsimätön
Z-sukupolvi on tottunut nopeuteen ja he arvostavat nopeita toimituksia. Kaikki mulle heti -asenne varmasti vaikuttaa myös siihen, että kuluttajina he mieluummin vierailevat myymälässä, josta saavat tuotteen heti. Tämän vuoksi kivijalkakauppiaiden kannattaa kiinnittää erityistä huomiota myös sisäänostoihin ja tuotevalikoimaan, joka houkuttelee diginatiivit myymälään.
Speedy delivery is more important to Generation Z than to older shoppers, with one in five putting same day/next day delivery in their top three most important factors for shopping online – compared with one in 10 older shoppers. Interestingly re-sellers such as eBay are used less frequently by Generation Z than older shoppers, which might reflect their preference for immediacy.
Tulevaisuuden myymälä on kohtaamispaikka josta haetaan ennen kaikkea elämyksiä. Kuluttajan ei tarvitse nousta kotisohvalta shoppaillakseen, tämä asettaa haasteita vähittäiskaupalle kivijalasssa. Kuluttajille täytyy tarjota myymälöissä paljon muutakin kuin vain hyllykaupalla tavaraa. Kate Abnett kuvaa loistavasti artikkelissaan The Store of the Future:
Consumers no longer need to go to a physical store to buy a product. As a result, the strategic purpose of the store has changed. Shopping in stores must either be as cheap and convenient as buying from Amazon, or entertaining — offering memorable experiences that can’t be replicated online.
Pelkästään hinnalla ja tavaralla kilpailu ei enää onnistu kivijalassa. Kuluttajat ovat valveutuneita ja vaativat laatua, lisäksi kiertotalous on jo muuttanut kuluttajien ostokäyttäytymistä, tarjolla on sovelluksia kuten Depop, jotka helpottavat kuluttajien keskinäistä kaupankäyntiä. Kun kaikkea on saatavilla kaikkialta muuttuu kokemukset ja elämykset entistä tärkeämpään rooliin.
Consumers will want to buy goods at the cheapest possible price and the greatest possible convenience. Meaning, they will continue to buy more and more merchandise online. Only hypermarkets that pile it high and wide have any hope of competing on price. Everyone else will have to subsume their merchandise within an experience that engages consumers.
Pelkkä hintakilpailu ajaa siis pienet vähittäiskauppiaat ahtaalle, kivijalkaputiikki on liian kallis kanava tähän. Visuaalinen markkinointi ja myymäläsuunnittelu nousevat tärkeään rooliin siinä, miltä tulevaisuuden myymälät näyttävät ja millaisia kokemuksia asiakkaille voidaan tarjota. Vähittäiskaupan pyhä kolminaisuus, eli visuaalinen markkinointi, trendit ja digitalisaatio ovat peruspilarit tulevaisuuden vähittäiskaupalle.
Monikanavaisuus on jo nyt arkipäivää kuluttajille, silti harva vähittäiskauppias hyödyntää tätä täydellä potentiaalilla. John Bricker huomauttaa artikkelissaan Op-Ed|Stores Must Learn to Think Like Facebook
Future generations of shoppers will likely not think of digital experiences as being different from “real” ones, rendering the strategies and vocabulary designers use to understand experience, space, and behaviour obsolete. Soon, words like “omnichannel” and “experiential” will be as quaint as saying something is “fresh” or “on fleek”. These words will be inevitably replaced by the simpler, and more inclusive, “shopping.” We’ll no longer speak of online shopping or mobile shopping or showrooming or in-store pick-up, as these things will just be considered one seamless shopping experience, driven by data, with information collected from customers at every touchpoint to determine what products are introduced, when, and to whom.
Uskaltaisin väittää, että tämä ei ole edes tulevien sukupolvien juttu, vaan se on jo tätä päivää. Haasteeksi tuntuu muodostuvan vain se, että vanhoja ajattelumalleja on niin vaikea saada muutettua. Olemme menossa kohti aikaa, jossa myymälät ovat kohtaamispaikkoja ja joista haetaan elämyksiä. Silti useimmat tahot tuijottavat ihan väärään suuntaan näkemättä seikkoja, jotka sitovat nämä yhteen. Myymälän ja verkkokaupan visuaalinen ilme, joka on kaupallinen ja luo elämyksiä asiakkaalle. Trendit, eli ajankuva sekä digitalisaatio. Vähittäiskauppa on jumahtanut dinosaurukseksi.
Minä näkisin, että olemme palaamassa takaisin siihen vanhan ajan leipomoon ja lihakauppaan, jonne mennään tekemään ostoksia kivijalassa (niin halutessaan), jotka on etukäteen netistä kauppiaalle ilmoitettu, että hän osaa varautua oikeilla tuotteilla lähitilalla täydennystä hakiessaan. Myymälässä vaihdetaan kuulumisia kauppiaan ja muiden lähitienoon asiakkaiden kanssa. Asiakaspalvelussa nopeus ja vaivattomuus tulevat olemaan rahan arvoisia. Kuluttajat vaalivat kiireisessä elämässään vapaa-aikaa ja mikäli kaupassa käynti voidaan valjastaa vapaa-ajan vietoksi, olemme jo hyvin lähellä oikeaa tapaa.
Hypermarketit voisivat olla kauppahalleja, joissa pientilalliset voisivat myydä shop-in-shopeissaan oman tilansa tuotteita ja nousevat uudet merkit esitellä tuotoksiaan. Onko marketin pakko jatkaa halpuutuslinjalla, voisivatko nämä Suomessa monopoliasemaa pitävät jätit olla etunenässä uudistamassa vähittäiskauppaa, tehden sen vielä reilusti tuottajat myös huomioiden?
Tulevaisuus on jo täällä. Kysymys kuuluu, miten se valjastetaan käyttöön?
©Kuvalähde: Global Citizen
©Kuvalähde: Making Heimat.
