Julkaistu

Mikä ihmeen monikanavaisuus?

VERKKOKAUPAN JA KIVIJALAN TULISI PALVELLA ASIAKASTA SAUMATTOMASTI, LISÄTÄ ASIAKASKOKEMUSTA SEKÄ TUOTTAA ELÄMYKSIÄ.-3

Mikä ihmeen monikanavaisuus?

Monikanavaisuudesta (Omnichannel) on puhuttu jo pitkään, sen verran pitkään, että sen luulisi jo olevan itsestäänselvyys kaikille.

Kuitenkin törmään toistuvasti yllättävään seikkaan, joka liittyy vahvasti vähittäiskaupan monikanavaisuuteen, nimittäin visuaalinen markkinointi on terminä täysin vieras monelle. Visuaalinen markkinointi = myymälän kaupallinen esillepano = myymälämarkkinointi, kuuluu monikanavaisuuden yhtälöön vahvasti.

Miksi?

Asiakas bongaa tuotteen sosiaalisesta mediasta, tutustuu brändiin, vierailee liikkeen nettisivuilla, seuraa Instagramia, Pinterestiä, Facebookia… Hän haluaa ostaa tuotteen, vierailee verkkokaupassa ja päättää noutaa tuotteen myymälästä. Kaikki on sujunut todella hyvin virtuaalisessa maailmassa, sillä sinne on ladattu kaikki panokset. Mutta, jos tämä monikanavainen markkinointi ei ulotu myymälään saakka, asiakkaan kokemus brändistä tai yrityksestä ei ole yhtenäinen, pahimmassa tapauksessa virtuaalisesti luotu mielikuva ei jatku myymälään asti. Esimerkkinä, asiakas tulee kysymään tuotteesta myymälästä, henkilökunnalla ei ole hajuakaan mistä puhutaan, tuote on kyllä kovasti kampanjoinnissa virtuaalisesti mutta siitä kampanjasta ei ole jälkeäkään näkyvissä myymälässä tai näyteikkunassa.

Asiakaspalvelu on paras ja tärkein markkinoinnin apuvälinen. Mitä paremmin asiakasta palvellaan, sitä parempi fiilis hänelle yrityksestä jää. Ja fiilis on se, jolla loppujen lopuksi on väliä. Mikäli asiakas saa hyvän fiiliksen virtuaalisesti mutta ei myymälästä, illuusio rikkoutuu ja asiakas pettyy. Sama pätee toisinpäin.

Kysymys siis kuuluu, miten palvella asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla? Miten helpottaa asiakkaan ostamista ja miten luoda asiakkaalle hyvä fiilis? Visuaalisen markkinoinnin avulla juuri luodaan näitä fiiliksiä, palvellaan asiakasta ja helpotetaan ostamista.

Verkkokaupan, sosiaalisen median ja kivijalan tulisi palvella asiakasta saumattomasti, lisätä asiakaskokemusta sekä tuottaa elämyksiä.

Asiakkaalle pitäisi olla yhdentekevää asioiko hän virtuaalisesti vai livenä, hänelle tulisi olla täysin selkeää mitä yritys viestii, mitä se haluaa hänelle tarjota ja mistä hän voi yrityksen tuotteita/palveluita ostaa. Punainen lanka tulisi kulkea saumattomasti virtuaalisesta fyysiseen ja toisinpäin. Mitä paremmin viesti kulkee kanavasta toiseen, sitä parempi muistijälki asiakkaalle yrityksestä jää. Älä siis aliarvoi fyysisen myymälän voimaa, kyllä sille on paikkansa, se on se missä asiakas oikeasti pääsee kokemaan.

Ja kaikille epäilijöille, jotka kuvittelevat tai pelkäävät kivijalan häipymistä pois kuvioista. Ei se mihinkään häviä, se muuttaa muotoaan. Keskity kokemuksien luomiseen monikanavaisesti.

-Anna Juusela

Julkaistu

Kaupallistaminen verkkokaupassa

Kävin opiskelemassa online merchandisingia Lontoossa joulukussa 2016. Koulutuksessa käytiin läpi ’Framework for merchandising’ joka kuvaa hyvin sitä, mistä kaikesta verkkokaupan kaupallistaminen koostuu. Kivijalassa kaupallistaminen on visuaalista markkinointia, eli tuotteiden esillepanoa. Samalla tavoin verkkokaupassa tulee tuotteet laittaa esille, mahdollisimman houkuttelevasti sekä asiakkaan kannalta loogisesti, jotta ostaminen on mahdollisimman vaivatonta.

Brändi

Visuaalinen markkinointi on ennen kaikkea imagon luomista, yrityksen brändin mukainen ilme tulisi jatkua samanlaisena ja tunnistettavana kivijalasta verkkoon. Brändi viestii yrityksen arvoja sekä yrityksen identiteettiä, nämä ovat yrityksen kilpailijoista erottavia tekijöitä. Arvot sekä identiteetti pitäisi näkyä yrityksen viestinnässä. Kauneusalan markkinointiin erikoistunut Emma Laaksosen kirjoitti blogiini ajatuksiaan siitä Millainen on hyvä brändi?

Brändi on aina tehty jollekin, sillä on aina joku loppukäyttäjä, asiakas. Kysy siis: Ketä varten olemme olemassa ja miksi?

Asiakas

”Millainen on meidän asiakas? Kuka on loppukäyttäjämme?” Yrityksen koko liikeidea tulisi olla kietoutunut siihen, kenelle myydään, miksi myydään ja miten myydään. Asiakas on se, joka tuo rahan kassaan. Asiakas määrittää millaista sisältöä yrityksen kannattaa luoda. Asiakas määrittää sen millaiset hakutoiminnot ovat toimivimmat ja millä tavoin hän haluaa sivustoa selailla, millaista sisältöä hän kaipaa ja miten hän sitä etsii.

Kohderyhmä, eli asiakkaat määrittävät myös laatukriteereitä, millaisia tuotteita myydään. Hinnalla kilpailtaessa ei päde samat laatukriteerit kuin kalliimman hintaluokan tuotteissa. Kuten kivijalassa myös verkkokaupassa huolittelematon verkkomyymälän ilme vaikuttaa asiakkaan laatumielikuvaan. Nuhjuisesta myymälästä ostettu tuote vaikuttaa nuhjuiselta.

Kohderyhmä vaikuttaa myös siihen, millaista vakuuttelua ja suostuttelua asiakas tarvitsee. ’Ilmaiset toimituskulut yli 50 euron ostokseen.’ on yksi suostuttelun muoto samoin alennukset sähköpostiosoitetta vastaan. Mitä tarkemmin oma valikoima ja kohderyhmä on valittu, sitä vähemmän asiakas tarvitsee ’porkkanoita’ ostopäätökseen. Mitä isomman joukon kanssa kilpailet asiakkaista sitä enemmän joudut käyttämään suostuttelua.

Tuote

Vähittäiskaupan tärkein seikka on sisäänostot ja varastonhallinta. Sisäänostetut tuotteet ovat se seikka, joka pitäisi muuttua hyvällä katteella euroiksi kassaan. Sisäänostot kannattaa budjetoida ja suunnitella huolella.

Valikoiman laajuutta miettiessä kannattaa laskea varaston kiertonopeutta sillä katetuotto ja kiertonopeus käyvät käsi kädessä. Monesti kauppiaat ajattelevat lisäävänsä myyntiä ottamalla lisää tuotteita valikoimiinsa ja sillä tavoin paisutetaan varastoa kumulatiivisesti. Valikoimaan kannattaa ottaa tuotteita lisää ainoastaan silloin, kun aidosti myynti on kasvanut siihen pisteeseen, että nykyisellä valikoiman laajuus ei riitä. Varaston kiertonopeus ei saa hidastua, jos näin käy on varaston arvo liian suuri myyntiin nähden.

Tuotteiden hinnoitteluun vaikuttaa suoraan sen missä segmentissä myydään. Mikäli lähdetään halpojen tuotteiden hintakilpailuun, täytyy määrällisesti myydä paljon, että saadaan tarpeeksi katetta kannattavaan liiketoimintaan. Tässä kohtaa kannattaa tarkkaan harkita onko riittäviä resursseja pyörittää halpaketjua vai kannattaako mieluummin suunnata eksklusiivisuuden kautta markkinoille. Laadukkaissa ja hintavammissa tuotteissa takuut toimivat yhtenä vakuttelun keinona asiakkaan ostopäätöksen tueksi.

Palvelu

Vaikka myymälä olisi kuinka houkutteleva tahansa ja tuotteet kuinka loistavia tahansa, asiakkaan kokemus se fiilis, joka ostoksesta ja vierailusta jää jäljelle on se joka oikeasti merkkaa. Satsaa asiakkaan palvelemiseen! Tarjoa neuvontaa ja tukea. Teknologian avulla asiakasta voi palvella virtuaalisesti kotisohvalle myös verkkokaupassa. Hyödynnä olemassa olevaa teknologiaa ja erotu palvelun laadulla.

Nopeat toimitukset ovat verkkokaupassa kilpailukeino. Valitettavasti Suomessa montaa verkkokauppiasta turhauttaa Postin toimimattomuus. Olen pohtinut voisivatko verkkokauppiaat pystyttää omia toimitusrinkejä, tai olisiko mahdollista palkata lähiseudulle omia lähettejä toimittaamaan paketteja. Joskus ratkaisu ongelmiin voikin olla ihan yksinkertainen, kun asiaa pohditaan uudesta kulmasta.

Samalla tavoin helppo palautuskäytäntö on tärkeää asiakaspalvelua. Palautukset ovat yksi isoista verkkokauppiaan kompastuskivistä, virheostosten minimointi laadukkailla tuotekuvilla, tuotekuvauksilla, jne on tärkeää.

Ostamisen helppous on avainasemassa, kun asiakas on vienyt tuotteen ostoskoriin ja on maksamassa tuotteen. Mobiili on jatkuvassa käytössä ja mobiililla ostaminen ja maksaminen tulisi olla helppoa. Tulevaisuudessa lohkoketju tulee vaikuttamaan vähittäiskaupppaan verkossa ja kivijalassa maksutapoihin, joten sen kehitystä kannattaa seurata.

Muun muassa tietoturvallisuus, asiakkaasta kerätty data ja yksityisyys  vaikuttavat asiakkaan kokemukseen, siksi asiakkaan vakuuttaminen ostamisen turvallisuudesta on tärkeää. Toukokuussa 2018 astuu voimaan uusi EU:n yhtenäinen tietosuojakäytäntö, tähän kannattaa tutustua ja varatua jo nyt esimerkiksi lukemalla tämä kattava tietopaketti Mitä jokaisen tulee tietää EU:n uudesta tietosuoja-asetuksesta?

 

-Anna Juusela

Julkaistu

Kuka niitä elämyksiä ja kokemuksia vähittäiskaupassa rakentaa ja luo?

Elämysten rooli puhututtaa vähittäiskaupassa. Pelkällä tavaralla ei enää kannata kilpailla, se ei tyydytä kuluttajia kokonaisvaltaisesti. Ihmiset hakevat kokemuksia, asioiden täytyy tuntua.

Kuka niitä elämyksiä ja kokemuksia vähittäiskaupassa rakentaa ja luo? Visuaalinen markkinointi on se hiljainen myyjä, joka pyrkii vaikuttamaan asiakkaan kokemukseen myymälässä. Visuaalinen markkinointi on elämysten tuottamista, asiakkaan palvelemista ja sitouttamista tuotteeseen, kaupallistamista ja ostohalun herättämistä. Visuaalinen markkinoija, eli visualisti, on ihminen tämän takana.

Suomessa visuaalinen markkinointi alana on mennyt taantuman mukana. Hyppäsin vuonna 2016 jo vuodesta 1950 toimineen Visualistit Ry:n (ent. Somistajayhdistyksen) puheenjohtajan pallille ja parannettavaa alalla riittää koulutuksesta, tunnettuudesta ja arvostuksesta lähtien. Mutta niin sitä riittää vähittäiskaupan puolellakin. Nämä kaksi alaa kulkevat käsi kädessä. Ja sitten on vielä se digitalisaatiokin, jonka tarvitsisi mahtua mukaan yhtälöön.

Visuaalinen markkinointi on ennenkaikkea kaupallistamista, sillä vaikka vaihdantataloudesta puhutaan siellä täällä, en usko rahan häviävän vielä mihinkään. Ja niin kauan kuin vähittäiskauppa toimii tällä perinteisellä menetelmällä on löydettävä keinot tehdä tuottavaa bisnestä. Verkossa ja kivijalassa.

Digitalisaatio muuttaa vähittäiskauppaa, asiakasta voidaan palvella lisätyn todellisuuden avulla, virtuaaliset sovituskopit auttavat asiakasta valitsemaan sopivia asusteita ja näkemään tuotteen siinä valaistuksessa missä tuotetta käytetään, magic mirrorit auttavat asiakasta meikkauksessa ja vaikka näkemään tuotteen takaa päin. Näyteikkunoihin on vuorovaikutukselliset teknologiat, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.

Magic Mirror Leviksen liikkeessä Lontoossa. Kuva Yanca.

VR, AR ja niin edelleen tuovat toisen ulottuvuuden tuotteisiin, niistä voidaan kertoa tarinaa, tehdä jälkimyyntiä ja niin edelleen. Sovellukset ja mahdollisuudet ovat jo täällä, nyt täytyisi niitä ryhtyä hyödyntämään. Uusimmassa visuaalisen markkinoinnin nettijulkaisussa VMSD:ssä oli loistava artikkeli ’entertainment retailista’ ja siitä, kuinka nykyään tulisi mitata kokemuksellisuuden tuottavuutta eli ”experiental return on investment”. Vans näyttää esimerkkiä omalla myymälällään, joka on enemmän tapahtumapaikka kuin kauppa. Sama elämyksellisyys on nähtävissä ravintolapuolella, jossa puhutaan ’eatertainmentista’, maailmalla ovat yleistyneet popup ravintolat, joissa voi syödä lempisarjan teeman mukaisesti, esimerkkinä Game of Thrones popup ravintola.

Mutta digitalisaatio ei poista sitä seikkaa, että jonkun on ne tuotteet laitettava kaupallisesti ja houkuttelevasti esille ja jonkun on suunniteltava se myymälä. Tässä kuvioon tulee mukaan se, että ryhdytään tekemään hommia yli toimialarajojen. Yhdessä tekemisen meininki. Ettei unohtuisi se perimmäinen tarkoitus tässä kaikessa hypetyksessä ja visioinnissa. Elämykset syntyvät vaikuttamalla kaikkiin aisteihin, myymälän tulee olla ennen kaikkea visuaalisesti houkutteleva, kaupallinen ja asiakkaalle mahdollisimman helppo ja selkeä ostospaikka.

Ja sitten on vielä se verkkokauppa, visuaalinen markkinointi on ihan yhtä tärkeää siellä.

Haluan myös muistuttaa asiakaspalvelun tärkeydestä. Mikäli asiakaspalvelu ei ole kunnossa, ei visuaalinen markkinointi tai digitalisaatio sitä paikkaa. Satsaa siihen!

Digitalistit ja visuaaliset markkinoijat, kaikki vähittäiskaupan parissa toimivat tahot. Haastan teidät tekemään kanssani Suomesta maailman parhaan paikan tehdä ostoksia. Tehdään se yhdessä!

Anna Juusela

Julkaistu

Haastattelussa Osta oikein ansaitse enemmän -kirjan kirjoittaja Matti S. Rauhala

Sain Ammattijohtaja yritystä luotsaavalta Tero Puraselta vinkin aivan loistavaan kirjaan Osta oikein ansaitse enemmän. Kirjoitin kirjaan liittyen postauksen siitä kuinka kiertonopeus ja tuotto kulkevat käsi kädessä. Suosittelen jokaista vähittäiskaupan parissa työskentelevää tutustumaan kirjaan.

Haastattelin myös kirjan kirjoittanutta Matti S. Rauhalaa.

1. Kerro hieman itsestäsi ja taustastasi. 

Olen Matti S. Rauhala: uimamaisteri, käynyt kansakoulua, lyseota ja armeijan, opiskellut Myynti- ja Mainoskoulussa/Markkinointi-Instituutissa, kauppateknikko, MKT, KTS, purjehduskoulun rehtori, ym. erikoistavarakauppaan perehtynyt liikkeenhoidon ja ostotoiminnan konsultti ja kouluttaja, senioriyrittäjä, oleilija-eläkeläinen.

2. Sinulla on pitkä kokemus konsulttina ja kouluttajana, mikä on yleisin haaste vähittäiskaupan tuottavuudessa?

Sijainti ja markkinat sekä kaupan oma toiminta.

3. Suunnitelmallisuus liiketoiminnassa luo pohjaa onnistumisille. Sisäänostoihin valmistautuminen on tärkeää samoin varaston kierron seuraaminen mutta ne tuntuvat kuitenkin jäävän yllättävän vähälle huomiolle. Mitä mieltä olet tästä?

Mennään liikaa mutu-tuntumalla eikä uskota numeroita ja luullaan suurempaa kuin ollaan. Ei ymmärretä kiertonopeuden ratkaisevaa merkitystä tulokseen.

4. Vinkkisi hyvään sisäänostosuunnitelmaan.

Osta vain se, mitä todella uskot myyväsi. Toiveajattelu tulee kalliiksi. Rönsyt pois, keskity olennaiseen.

5. Varaston kiertonopeus, tai hitaus, kuten kirjassasi sitä nimität, on kriittinen mittari vähittäiskauppiaalle. Avaatko tätä hieman. 

Kaupan varastoissa ja hyllyillä seisova tavara ei tuota kuin kuluja. Mitä suurempi kiertonopeus sen parempi tulos. Myyntiin nähden liian suuri vaihto-omaisuuden määrä aiheuttaa kannattavuuden romahtamisen.

6. Vinkkisi varaston kiertonopeuden parantamiseen.

Älä tilaa kerralla riittävän paljon, vaan riittävän vähän.

7. Nykyisin tuntuu, että alennusmyyntejä on kaikkialla kaiken aikaa. Tämä johtunee liian suurista ostomääristä ja hitaasta kierrosta. Itse suosin sitä, että budjetoidaan ja suunnitellaan ostot tarkasti ja hankkiudutaan virheostoista nopeasti myös eroon, eli seurataan varaston kiertoa tarkasti. Samoin sesonkien vaihtuessa mieluummin suunnitellusti isolla alella nopeasti epäkurantista tavarasta eroon, että katteen menetys jäisi mahdollisimman lyhytaikaiseksi. Mitä olet tästä mieltä?

Kirjoitit jo itse: ”Tämä johtunee liian suurista ostomääristä ja hitaasta kierrosta”. Toinen syy on, että uskotellaan asiakkaiden kulkevan alennusten perässä ja näin siitä on tullut tapa toimia/markkinointikeino. Olen kanssasi samaa mieltä: ensimmäinen tappio on paras tappio!

8. Terveisesi vähittäiskauppiaille.

Erotu tai unohdu. Ellet voi olla jossakin asiakkaan arvostamassa asiassa ykkönen markkina-alueellasi, luo sellainen kategoria.

Kiitos Matti!

Vähittäiskaupan koko idea on tarjota tuotteita asiakkaille ostettavaksi. Sisäänostot ovat vähittäiskauppiaan tärkein asia. Sisäänostettujen tuotteiden myynnin seuraaminen ja varaston kierron jatkuva tehostaminen ovat tuottavan liiketoiminnan ydin. Suosittelen keskittymään näihin kahteen, sillä paraskaan markkinointi ei auta, jos tarjonta ei kohtaa asiakasta ja raha on kiinni varastossa. Sama pätee niin verkkokauppaan kuin kivijalkaankin.

18.10.2017 järjestämme Tilitoimisto Sukkelan Mira Merikannon kanssa Kauppa Kannattavaksi -koulutuksen Helsingissä, ilmoittaudu mukaan!

Anna Juusela

Julkaistu

Katetuotto ja kiertonopeus käyvät käsi kädessä

katetuotto ja kiertonopeus käyvät käsi kädessä

Turhan usein unohdetaan sisäänostojen merkitys sekä varastonkierron tärkeys vähittäiskaupassa. Nämä kaksi ovat kuitenkin koko tuottavan liiketoiminnan tärkeimmät peruspilarit.

Matti S. Rauhala kirjoittaa kirjassaan Osta oikein ansaitse enemmän loistavasti siitä miten varaston nopealla kierrolla vaikutetaan suoraan katetuottoon. Itse opin tämän toimiessani myymäläpäällikkönä, tärkeimmät työkaluni olivat varaston kiertonopeus sekä kate. Näitä lukuja seurasin päivittäin ja niiden pohjalta reagoin. Niiden avulla pystyin pitämään liiketoiminnan tuottavana aikana, jolloin viereen tuli uusi kauppakeskus ja samasta ketjusta uusi myymälä. Hyvän katteen ja nopean varstonkierron avulla pystyin kompensoimaan laskevia myyntejä tuottavasti.

Varsin monesti kiertonopeuden merkitys unohdetaan, kun ostoja ja tilauksia tehdään. Myyntiin nähden liian suuria kertatoimituseriä hankitaan selittämällä toimintaa esimerkiksi niistä saatavilla määräalennuksilla tai toimituserän rahtivapaudella. (Osta oikein ansaitse enemmän, 2011).

Moni kompastuu ostotoiminnassa siihen, että ei ymmärrä ostoerien suuruuden vaikuttavan sitoutuviin pääomiin. Jokainen ostettu tuote on kuluerä, kunnes ne on muutettu euroiksi kassaan. Kun kierto on riittävän nopea, alhaisempikin katetuotto riittää, sillä tuote on muutettu rahaksi ja lasku maksettu. Toisin sanoen, tuote ei sido pääomia varastoon, vaan vapautunut raha voidaan sijoittaa uusiin myytäviin tuotteisiin.

Seuraava taulukko havainnollistaa hyvin, miten hidas kierto syö euromääräistä katetta, mikäli pyritään pitämään sama kateprosentti.

Taulukko 1.

(Lähde: Osta oikein ansaitse enemmän, s. 128)

Tuotteen hinta €
(Alv 0%):		 Seisonta-aika varastossa kk: Kiertonopeus vuodessa: Toteutunut katetuotto %: Katetuotto vuodessa €:
100 1 12 25 300
100 1,5 8 25 200
100 2 6 25 150
100 3 4 25 100
100 4 3 25 175
100 6 2 25 50

Katetuoton pitäisi itseasiassa kasvaa ajan myötä, että saataisiin sama rahamääräinen katetuotto vanhasta tavarasta hitaalla kierrolla, taulukko 2. Todellisuudessa huonosti liikkuva tuote joudutaan alentamaan joka tapauksessa, joten katteen menetys kasvaa sitä mukaa, kun aikaa kuluu.

Taulukko 2.

(Lähde: Osta oikein ansaitse enemmän, s. 129)

Tuotteen hinta €
(Alv 0%)		 Seisonta-aika varastossa kk: Kiertonopeus vuodessa: Toteutuneen katetuoton on oltava %: Katetuotto vuodessa €:
100 1 12 25 300
100 1,5 8 37,5 300
100 2 6 50 300
100 3 4 75 300
100 4 3 100 300
100 6 2 150 300

Kiinnittämällä huomio kiertonopeuteen nähdään, että riittävän nopealla reagoinnilla virheostoihin ja hitaasti liikkuviin tuotteisiin pienemmälläkin kateprosentilla päästään samaan euromääräiseen katteeseen, taulukko 3. Esimerkissä tavoitellaan taulukon 1 hitaimman kiertonopeuden katetuottoa.

Taulukko 3.

(Lähde: Osta oikein ansaitse enemmän, s. 130)

Tuotteen hinta €
(Alv 0%)		 Seisonta-aika varastossa kk: Kiertonopeus vuodessa: Toteutuneen katetuoton on oltava %: Katetuotto vuodessa €:
100 1 12 4,16 50
100 1,5 8 6,25 50
100 2 6 8,33 50
100 3 4 12,50 50
100 4 3 16,66 50
100 6 2 25 50

Nopea reagointi huonosti liikkuvaan tuotteeseen ja virheostokseen on parempi kuin tuotteiden hamstraaminen ja säilöminen. Mitä enemmän pääomia sitoutuu varastoon sitä vähemmän niitä on käytettävissä liiketoiminnan kehittämiseen.

Kuten todettua, rahtikustannuksiin harvoin yritys kaatuu, mutta monet konkurssit ovat olleet seurausta tavaran jämähtämisestä varastoihin. (Osta oikein ansaitse enemmän, 2011).

Kiinnitä huomiosi siis varastosi kiertoon ja huomioi se jo sisäänostovaiheessa.

 

Anna Juusela

 

TallennaTallenna