Haastattelussa Osta oikein ansaitse enemmän -kirjan kirjoittaja Matti S. Rauhala

Sain Ammattijohtaja yritystä luotsaavalta Tero Puraselta vinkin aivan loistavaan kirjaan Osta oikein ansaitse enemmän. Kirjoitin kirjaan liittyen postauksen siitä kuinka kiertonopeus ja tuotto kulkevat käsi kädessä. Suosittelen jokaista vähittäiskaupan parissa työskentelevää tutustumaan kirjaan.

Haastattelin myös kirjan kirjoittanutta Matti S. Rauhalaa.

1. Kerro hieman itsestäsi ja taustastasi. 

Olen Matti S. Rauhala: uimamaisteri, käynyt kansakoulua, lyseota ja armeijan, opiskellut Myynti- ja Mainoskoulussa/Markkinointi-Instituutissa, kauppateknikko, MKT, KTS, purjehduskoulun rehtori, ym. erikoistavarakauppaan perehtynyt liikkeenhoidon ja ostotoiminnan konsultti ja kouluttaja, senioriyrittäjä, oleilija-eläkeläinen.

2. Sinulla on pitkä kokemus konsulttina ja kouluttajana, mikä on yleisin haaste vähittäiskaupan tuottavuudessa?

Sijainti ja markkinat sekä kaupan oma toiminta.

3. Suunnitelmallisuus liiketoiminnassa luo pohjaa onnistumisille. Sisäänostoihin valmistautuminen on tärkeää samoin varaston kierron seuraaminen mutta ne tuntuvat kuitenkin jäävän yllättävän vähälle huomiolle. Mitä mieltä olet tästä?

Mennään liikaa mutu-tuntumalla eikä uskota numeroita ja luullaan suurempaa kuin ollaan. Ei ymmärretä kiertonopeuden ratkaisevaa merkitystä tulokseen.

4. Vinkkisi hyvään sisäänostosuunnitelmaan.

Osta vain se, mitä todella uskot myyväsi. Toiveajattelu tulee kalliiksi. Rönsyt pois, keskity olennaiseen.

5. Varaston kiertonopeus, tai hitaus, kuten kirjassasi sitä nimität, on kriittinen mittari vähittäiskauppiaalle. Avaatko tätä hieman. 

Kaupan varastoissa ja hyllyillä seisova tavara ei tuota kuin kuluja. Mitä suurempi kiertonopeus sen parempi tulos. Myyntiin nähden liian suuri vaihto-omaisuuden määrä aiheuttaa kannattavuuden romahtamisen.

6. Vinkkisi varaston kiertonopeuden parantamiseen.

Älä tilaa kerralla riittävän paljon, vaan riittävän vähän.

7. Nykyisin tuntuu, että alennusmyyntejä on kaikkialla kaiken aikaa. Tämä johtunee liian suurista ostomääristä ja hitaasta kierrosta. Itse suosin sitä, että budjetoidaan ja suunnitellaan ostot tarkasti ja hankkiudutaan virheostoista nopeasti myös eroon, eli seurataan varaston kiertoa tarkasti. Samoin sesonkien vaihtuessa mieluummin suunnitellusti isolla alella nopeasti epäkurantista tavarasta eroon, että katteen menetys jäisi mahdollisimman lyhytaikaiseksi. Mitä olet tästä mieltä?

Kirjoitit jo itse: ”Tämä johtunee liian suurista ostomääristä ja hitaasta kierrosta”. Toinen syy on, että uskotellaan asiakkaiden kulkevan alennusten perässä ja näin siitä on tullut tapa toimia/markkinointikeino. Olen kanssasi samaa mieltä: ensimmäinen tappio on paras tappio!

8. Terveisesi vähittäiskauppiaille.

Erotu tai unohdu. Ellet voi olla jossakin asiakkaan arvostamassa asiassa ykkönen markkina-alueellasi, luo sellainen kategoria.

Kiitos Matti!

Vähittäiskaupan koko idea on tarjota tuotteita asiakkaille ostettavaksi. Sisäänostot ovat vähittäiskauppiaan tärkein asia. Sisäänostettujen tuotteiden myynnin seuraaminen ja varaston kierron jatkuva tehostaminen ovat tuottavan liiketoiminnan ydin. Suosittelen keskittymään näihin kahteen, sillä paraskaan markkinointi ei auta, jos tarjonta ei kohtaa asiakasta ja raha on kiinni varastossa. Sama pätee niin verkkokauppaan kuin kivijalkaankin.

18.10.2017 järjestämme Tilitoimisto Sukkelan Mira Merikannon kanssa Kauppa Kannattavaksi -koulutuksen Helsingissä, ilmoittaudu mukaan!

Anna Juusela

Älä missaa näitä! 4 tärkeintä vähittäiskaupan trendiä 2017

Maailma muuttuu kiihtyvää tahtia, bongaat tänään mielenkiintoisen tulevaisuuden vision sosiaalisesta mediasta ja pian se onkin jo arkipäivää. Tässä koosteessa käyn läpi 4 vähittäiskaupan tärkeintä trendiä 2017, jotka jokaisen vähittäiskauppiaan olisi hyvä tietää pysyäkseen mukana kiihtyvässä kilpailussa.

 

1. Itsepalvelu

Amazon Go on kehittänyt kassattoman kaupan, jota testataan Seattlessa. Kauppaan astuessaan asiakas skannaa puhelimessa olevan applikaation, laittaa tuotteet ostoskoriin ja kävelee ulos kaupasta. Uudenlainen tapa lisää visuaalisen markkinoinnin merkitystä myymälässä, sillä tuotteiden helppo löydettävyys ja kaupallisuus ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Myös Suomessa ollaan jo automaattikaupan trendissä mukana, helmikuussa Forssaan avattiin ensimmäinen automaattikauppa.

Japanissa Panasonic testaa uudenlaista ostoskoria, johon asiakas skannaa tuotteet ennen ostoskoriin asettamista, menee kassalle, joka automaattisesti siirtää tuotteet ostoskassiin asiakkaan maksaessa.

Itsepalvelukassathan ovat jo arkipäivää, niihin törmäsin ensimmäisen kerran Pariisissa yli 10 vuotta sitten. Nyttemmin otin ilolla vastaan lähi Cittarini itsepalvelukassat. Vaatejätti Zara testailee itsepalvelukassoja samoin luksusbränd Rebecca Minkoff. Itsepalvelukassat ovat ihanteellisia asiakkaille, jotka eivät halua kassapalvelua.

Myös hotellit ovat mukana kehityksessä ja jotkut hotellit ovatkin jo mahdollistaneet sisäänkirjautumisen mobiililla, jolloin sovelluksen avulla asiakkaat voivat noutaa avaimet tai jopa avata huoneen oven. Helmikuun Pariisin vierailulla bongasin lähikuppilasta Keycafen. Kyseessä on palvelu, jonne esimerkiksi Airbnb vuokranantaja jättää avaimet ja asiakas noutaa ne. Kahviloille ja kaupoille loistava sisäänheittäjä!

Kuva: yancaoy Instagram

2. Myymälä sulautuu mediaan ja siitä tulee kokemuksellinen kohtaamispaikka

Jatkuvan muutoksen, informaatiotulvan ja digitaalisaation myötä vähittäiskauppiaiden on kehiteltävä jatkuvasti uudenlaisia myymälöitä houkutellakseen asiakkaita. Innovatiiviset brändit näyttävät tietä, rakentaen väliaikaisia tiloja, joiden tarkoitus on luoda elämyksiä. Oman lisänsä tähän tuo Instagram ja muu sosiaalinen media, jonne brändit haluavat mahdollisimman paljon näkyvyyttä asiakkaiden toimesta. Esimerkiksi Gentle Monster ja Dover Street Market ovat luoneet myymälöitä, joissa keskitytään vahvasti kokemukseen.

Vieraillessani Pariisissa Premiere Visionissa yövyin Déclic hotellissa, jonka koko sisustus on saanut innoituksensa valokuvaamisesta ja selfiekulttuurista. Elektroniikkamerkki Sonos taas on laajentanut verkosta kivijalkaan mielenkiintoisella konseptilla. Heidän New Yorkin lippulaivamyymälä on pieniä taloja, joissa asiakas voi testailla heidän tuotteitaan.

Myymälöistä tulee enemmänkin kohtaamispaikkoja luoden yhteisöjä, niissä viihdytetään, opastetaan, testaillaan ja opetellaan. Samsungin 837 on juuri tällainen, ”technology playground and cultural destination”, jossa ei myydä mitään vaan se on paikka, jossa ihmiset pääsevät testaamaan heidän tuotteitaan.

Applen versio on Town Square, joka keskittyy yhteisöihin ja opetukseen, kuten koodaamista lapsille, kuvien editointia, iPhonin käyttöopastuksia ja niin edelleen.

”The store is now the biggest product we produce.” Angela Ahrendts (Apple’s senior vice president of retail)

Elämme aikakautta, jonka myötä kehittyvät täysin uudenlaiset tavat tehdä bisnestä. B8ta on amerikkailainen IoT (IoT=esineiden internet) laitteita ja härveleitä myyvä yritys, joka pyrkii tarjoamaan asiakkailleen käytännön kokemuksen tuotteisiin. Myymälä ei osta tuotteita myyntiin vaan se laskuttaa kuukausittaisen maksusitoumuksen tuotemerkiltä näkyvyyttä, myyntiä ja asiakaspalautetta vastaan.

Kodin tuotteita myyvä Pirch taas on kehittänyt ’testaa ennen kuin ostat’ -mallin, jossa lavuaarista, suihkusta, jääkaapista ja uunista lähtien asiakkaat voivat testata tuotteita. Asiakkaat voivat jopa kokeilla suihkussa käymistä, helpottaakseen suihkupään valintaa.

Tuotteiden kustomointi on myös nostanut päätään kuluttajakäyttäytymisen personointi trendin myötä ja se oli nähtävissä niin Lontoossa kuin Pariisissakin.

Leviksen myymälä Pariisissa tarjosi kustomointia, personointia ja korjauksia asiakkaille. Kuva: yancaoy Instagram

Louis Vuittonin liikkeessä sai kustomoitua tuotteensa. Kuva: yancaoy Instagram

Le Bon Marché Rive Gauche tavaratalossa sai ompeluttaa merkkejä vaatteisiin. Kuva: yancaoy Instagram

Pariisilaisessa nuorten suosimassa urheilutavaratalossa oli kynsien huollosta lähtien tarjontaa. Kuva: yancaoy Instagram

3. Myynti sosiaalisessa mediassa ja verkossa

Instagram on jo viime vuoden puolella testaillut Amerikassa myyntiä Instagram postauksista ja Facebook mahdollisti niin ikään viime vuoden puolella verkkokaupan liittämisen sivuun ja Spreesy tarjoaa palveluitaan, jotka mahdollistavat myynnin sosiaalisessa mediassa.

Brändit hyödyntävät sosiaalisen median lyhytaikasia kanavia, kuten Snapchatia, tarjotessaan eksklusiivisia tuotteita, esimerkkinä J Crewn limited edition aurinkolasit, ja tarjotessaan sitoutuneimmille asiakkailleen etuja.

Yhtenä isona ilmiönä on asiakaspalvelun tarjoaminen netin kautta, etenkin verkkokauppialle loistava tapa palvella asiakasta. Asiakaspalvelua netin välityksellä tarjoavat ainakin Vape and Volts verkkokauppa sekä Top Man, joka tarjoaa Google Hangoutsin välityksellä personal shopping palvelua.

4. Digitaalisuus

Pokémon Go sai ihmiset sankoin joukoin liikkumaan, se myös arkipäiväisti AR:n eli lisätyn todellisuuden. Lisätty todellisuus sekä virtuaalitodellisuus eli VR tuo paljon uusia mahdollisuuksia brändeille ja vähittäiskauppiaille.

Virtuaaliset peilit ovat jo tulleet myymälöihin. Charlotte Tilbury meikkimerkki palvelee ”taikapeilien” avulla asiakkaat voivat peilin avulla testailla meikkejä. Itse testasin Lontoon Leviksen liikkeessä taikapeiliä, jonka ansioista pystyin tsekkaamaan miten farkut istuvat takaa.

Lowen kehittämän Holoroomin avulla voidaan rakentaa virtuaalinen mallinnus omasta kodista. Wayfairin AR applikaation (video) avulla voi mallailla tuotteita kotiin. Vastaavaa tarjoaa tuotteilleen myös Tylko.

AR teknologian avulla voidaan tuoda lisäulottuvuutta tarinankerrontaan, kuten This Is Not Clothing tekee.

Lontoon Covent Gardenissa pääsin joulun aikaan testaamaan Blibbarin avulla lisättyä todellisuutta käytännössä. Covent Gardenissa AR:ää hyödynnettiin myymälöiden tarjouksiin, jotka sai avattua blibbaamalla valtavan joulukuusen.

Blibbar on rantautunut myös Suomeen, WSOY lisää todellisuutta Mielensäpahoittajat kirjaan. Blibbarin avulla kuka tahansa voi lisätä todellisuutta, itse testasin Blibbaria omiin käyntikortteihini.

 

Teknologia ja työkalut ovat jo täällä, seuraavaksi kuuluu kysymys miten niitä hyödyntää? Itselleni tuli Blibbaria testaillessa mieleen esimerkiksi se, miksi printtimainoksia lähettelevät yritykset eivät hyödynnä AR teknologiaa tuomaan lisää sisältöä omiin mainoksiin. Vielä, kun tähän yhdistettäisiin isojen vähittäiskauppiaiden keräämä asiakasdata, saataisiin nämä mainokset jopa kohdennettua vastaanottajalle AR teknologian myötä. Esimerkiksi Kesko tai S-ryhmä voisi tajuttoman tylsät jokaviikkoiset ruokamainokset kääntää AR teknologian avulla virtuaalisiksi, jolloin voisin suoraa mainoksesta klikkailla perustarvikkeet mobiilissa ostoskoriin ja tilata kotiin.

Anna Juusela

Katetuotto ja kiertonopeus käyvät käsi kädessä

katetuotto ja kiertonopeus käyvät käsi kädessä

Turhan usein unohdetaan sisäänostojen merkitys sekä varastonkierron tärkeys vähittäiskaupassa. Nämä kaksi ovat kuitenkin koko tuottavan liiketoiminnan tärkeimmät peruspilarit.

Matti S. Rauhala kirjoittaa kirjassaan Osta oikein ansaitse enemmän loistavasti siitä miten varaston nopealla kierrolla vaikutetaan suoraan katetuottoon. Itse opin tämän toimiessani myymäläpäällikkönä, tärkeimmät työkaluni olivat varaston kiertonopeus sekä kate. Näitä lukuja seurasin päivittäin ja niiden pohjalta reagoin. Niiden avulla pystyin pitämään liiketoiminnan tuottavana aikana, jolloin viereen tuli uusi kauppakeskus ja samasta ketjusta uusi myymälä. Hyvän katteen ja nopean varstonkierron avulla pystyin kompensoimaan laskevia myyntejä tuottavasti.

Varsin monesti kiertonopeuden merkitys unohdetaan, kun ostoja ja tilauksia tehdään. Myyntiin nähden liian suuria kertatoimituseriä hankitaan selittämällä toimintaa esimerkiksi niistä saatavilla määräalennuksilla tai toimituserän rahtivapaudella. (Osta oikein ansaitse enemmän, 2011).

Moni kompastuu ostotoiminnassa siihen, että ei ymmärrä ostoerien suuruuden vaikuttavan sitoutuviin pääomiin. Jokainen ostettu tuote on kuluerä, kunnes ne on muutettu euroiksi kassaan. Kun kierto on riittävän nopea, alhaisempikin katetuotto riittää, sillä tuote on muutettu rahaksi ja lasku maksettu. Toisin sanoen, tuote ei sido pääomia varastoon, vaan vapautunut raha voidaan sijoittaa uusiin myytäviin tuotteisiin.

Seuraava taulukko havainnollistaa hyvin, miten hidas kierto syö euromääräistä katetta, mikäli pyritään pitämään sama kateprosentti.

Taulukko 1.

(Lähde: Osta oikein ansaitse enemmän, s. 128)

Tuotteen hinta €
(Alv 0%):
Seisonta-aika varastossa kk: Kiertonopeus vuodessa: Toteutunut katetuotto %: Katetuotto vuodessa €:
100 1 12 25 300
100 1,5 8 25 200
100 2 6 25 150
100 3 4 25 100
100 4 3 25 175
100 6 2 25 50

Katetuoton pitäisi itseasiassa kasvaa ajan myötä, että saataisiin sama rahamääräinen katetuotto vanhasta tavarasta hitaalla kierrolla, taulukko 2. Todellisuudessa huonosti liikkuva tuote joudutaan alentamaan joka tapauksessa, joten katteen menetys pienenee sitä mukaan, kun aikaa kuluu.

Taulukko 2.

(Lähde: Osta oikein ansaitse enemmän, s. 129)

Tuotteen hinta €
(Alv 0%)
Seisonta-aika varastossa kk: Kiertonopeus vuodessa: Toteutuneen katetuoton on oltava %: Katetuotto vuodessa €:
100 1 12 25 300
100 1,5 8 37,5 300
100 2 6 50 300
100 3 4 75 300
100 4 3 100 300
100 6 2 150 300

Kiinnittämällä huomio kiertonopeuteen nähdään, että riittävän nopealla reagoinnilla virheostoihin ja hitaasti liikkuviin tuotteisiin pienemmälläkin kateprosentilla päästään samaan euromääräiseen katteeseen, taulukko 3. Esimerkissä tavoitellaan taulukon 1 hitaimman kiertonopeuden katetuottoa.

Taulukko 3.

(Lähde: Osta oikein ansaitse enemmän, s. 130)

Tuotteen hinta €
(Alv 0%)
Seisonta-aika varastossa kk: Kiertonopeus vuodessa: Toteutuneen katetuoton on oltava %: Katetuotto vuodessa €:
100 1 12 4,16 50
100 1,5 8 6,25 50
100 2 6 8,33 50
100 3 4 12,50 50
100 4 3 16,66 50
100 6 2 25 50

Nopea reagointi huonosti liikkuvaan tuotteeseen ja virheostokseen on parempi kuin tuotteiden hamstraaminen ja säilöminen. Mitä enemmän pääomia sitoutuu varastoon sitä vähemmän niitä on käytettävissä liiketoiminnan kehittämiseen.

Kuten todettua, rahtikustannuksiin harvoin yritys kaatuu, mutta monet konkurssit ovat olleet seurausta tavaran jämähtämisestä varastoihin. (Osta oikein ansaitse enemmän, 2011).

Kiinnitä huomiosi siis varastosi kiertoon ja huomioi se jo sisäänostovaiheessa.

 

Anna Juusela

 

Visuaalinen markkinointi nousee uuteen arvoon Z-sukupolven myötä

Analyytikot ovat havahtuneet Z-sukupolveen kuluttajaryhmänä ja heidän ostokäyttäytymistään tutkitaan tarkoin.

Z-sukupolvi (syntyneet vuosina 1996-2010) ovat niinkutsuttuja diginatiiveja. Heidän ostotottumuksensa tulevat muokkaamaan lähivuosina vahvasti vähittäiskaupan genreä.

Yrityksille ja jälleenmyyjille Z-sukupolvi on erittäin tärkeä, koska sen uskotaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 2,6 miljardiin. Sillä on tutkimuksen mukaan myös huomattava 44 miljardin dollarin ostovoima. (Lähde: etn – Z-sukupolvi ei pidä verkkokaupoista)

Trenditoimisto WGSN kirjoitti loistavan tiivistelmän Shoppercentricin tutkimuksesta, asioista joita jokaisen vähittäiskauppiaan tulisi huomioida tulevaisuutta varten.

Generation Z consumers are quickly emerging as the largest consumer demographic, and brands need take notice. What do we already know about Gen Z consumers? They love to shop, love a bargain, often buy online knowing they’ll send most things back, browse for relaxation with no intention of buying, get shopping ideas from YouTube and find in-store displays a key source of inspiration.

Tässä pääkohdat:

Z-sukupolvi etsii kokemuksia

Z-sukupolvi ei halua omistaa vaan he etsivät kokemuksia.

But the challenge for retailers is that many claim their happiness runs deeper than material possessions alone and 34% strongly agree that they want to feel they’re getting good experiences, that life isn’t all about what they own, versus 28% of older shoppers.

Lisäksi Z-sukupolvi rakastaa shoppailua ja he ovat alttiina houkutuksille, tutkimuksen mukaan he shoppailevat (verkossa tai kivijalassa) jopa 8 kertaa kuukaudessa. 52% tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että shoppailu on mukava tapa viettää aikaa ystävien ja perheen kesken. Tässä ei taida olla mitään uutta nuorison suusta. 🙂

Verkkoshoppailu on ajanvietettä, jopa 70% vastaajista kertoo selailevansa verkkokauppoja huvikseen. Palautukset ovat Z-sukupolvelle arkipäivää ja shoppailevatkin innokkaasti verkossa, tietäen palauttavansa suurimman osan takaisin. He hakevat verkosta inspiraatiota, 28% vastaajista kertoi viettävänsä paljon aikaa YouTubessa etsien suosituksia ja ideoita.

Esillepanoilla on merkitystä

Z-sukupolvi hakee ideoita, haluaa kokemuksia ja on altis houkutuksille. Sen vuoksi esillepanojen sekä myymälän ilmeeseen, eli visuaaliseen markkinointiin, on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Z-sukupolvi käyttää älypuhelintaan aktiivisesti tiedonhaussa, tämän lisäksi he jakavat kokemuksiaan sekä kuvia verkostoilleen. Kokemuksellisuuteen myymälässä, niin verkossa kuin kivijalassa kannattaa panostaa.

They’re also twice as likely as other shoppers to cite product displays as important when shopping in-store, and 49% agree that they use the displays in-store/online to give them ideas (versus 41% of the broader shopping population). 

They’re also using their smartphones in-store more often with 53% agreeing that using their smartphone means they can get better information to help them decide what to buy when in-store – compared to 38% of older shoppers.

Social media plays a huge role for Generation Z, and they’re more likely than older shoppers to be connecting beyond their social groups of family and friends or even like-minded groups, to retailers or brands.

Kannattaa myös huomioida, että Z-sukupolvi, jolle verkkokaupoissa ei ole mitään uutta ja ihmeellistä shoppaileekin mieluummin kivijalassa kuin verkossa.

Odotuksista poiketen ”Uniquely Gen Z” -tutkimuksen mukaan 98 prosenttia vastanneista Z-sukupolven edustajista haluaa mieluummin shoppailla kivijalkakaupassa kuin verkossa. Tästä joukosta 67 prosenttia käyttää kivijalkakauppoja lähes aina ja 31 prosenttia ajoittain. (Lähde)

Z-sukupolvi on kärsimätön

Z-sukupolvi on tottunut nopeuteen ja he arvostavat nopeita toimituksia. Kaikki mulle heti -asenne varmasti vaikuttaa myös siihen, että kuluttajina he mieluummin vierailevat myymälässä, josta saavat tuotteen heti. Tämän vuoksi kivijalkakauppiaiden kannattaa kiinnittää erityistä huomiota myös sisäänostoihin ja tuotevalikoimaan, joka houkuttelee diginatiivit myymälään.

Speedy delivery is more important to Generation Z than to older shoppers, with one in five putting same day/next day delivery in their top three most important factors for shopping online – compared with one in 10 older shoppers. Interestingly re-sellers such as eBay are used less frequently by Generation Z than older shoppers, which might reflect their preference for immediacy. 

Aiheesta lisää:

Uniquely Gen Z -tutkimus

Anna Juusela

Oppimassa Online Merchandising kurssilla Lontoossa

1

Osallistuin Lontoossa Econsultancyn järjestämälle Online Merchandising -kurssille. Kurssin vetäjänä toimi James Gurd (Digital Juggler Ltd). Kurssi kesti yhden päivän ja se oli todella täynnä asiaa. Kirjoitin koosteen kurssin ensimmäisestä aiheesta Brand and customer proposition. Kaikenkaikkiaan aihealueita oli 6.

Online Merchandising on tuotteiden esillepano kaupallisesti ja asiakkaan palvelua. Itse lisään mielelläni tähän vielä visuaalisuuden, eli verkkokaupan visuaalisen markkinoinnin (Online visual merchandising), koska kuten myymälöissä myös verkkokaupoissa, ja etenkin verkkokaupoissa, visuaalisuudella on merkittävä rooli elämysten luomisessa ja ostamiseen houkuttelemisessa. Tämä siksi, että millä muulla tavoin kuin harkitulla yrityksen brändin luomisella, kaupallisilla esillepanoilla ja verkkokaupalla, johon tärkeänä osana kuuluvat tuotekuvaukset ja tuotekuvat, voit erottua kilpailijasta? Online merchandising erottaa sinut kilpailijasta, kuten James Gurd sanoi:

It’s what differentiates you from competitors:

Consider the scenario where you and a key competitor have the exact same product, pricing and service proposition. What would make a customer buy from you instead of them?

Merchandising execution depends heavily upon brand identify and value proposition.

(James Gurd, 2016)

Sekä perinteisessä kivijalan visuaalisessa markkinoinnissa että verkkokaupan kaupallistamisessa käytetään niin kutsuttua AIDA mallia. Kaupallistamisen perimmäinen tarkoitus on palvella asiakasta ja poistaa ostamisen esteitä luomalla hyödyllistä sisältöä, viestejä, houkuttelua sekä kaupallisia esillepanoja, jotka johtavat asiakkaan ostamaan. AIDA kannattaakin pitää mielessään sivustoa rakennettaessa.

Creating a customer experience in which common barriers to conversion are removed through contextually relevant content, messaging, persuasion and product placement, resulting in a customer action. 

(James Gurd, 2016)

2

Suomenkielinen termi visuaalinen markkinointi sekoitetaan usein perinteiseen markkinointiin ja sen kuvitellaan olevan vain kuvallista markkinointia. Tämä johtunee käännöksestä, joka tulee englanninkielisestä termistä visual merchandising. Merchandise tarkoittaa kauppatavaraa ja visuaalinen markkinointi on sananmukaisesti kauppatavaroiden esillepano kaupallisesti, eli myös visuaalisesti houkuttelevasti. Verkkokaupassa tämä tarkoittaa sekä kuvallista viestintää (tuotekuvat) mutta myös sitä kuinka helppoa asiakkaan on löytää haluamansa sivustolta. Se on myös markkinoinnin keskeisin elementti.

Merchandising is a key function of marketing e.g. personalised recommendations in emails, product ads on Google, product level remarketing ads, contextual ads. 

(James Gurd, 2016)

Kaikki alkaa laskeutumissivulta (kampanjat, viestit, ehdotukset asiakkaalle jne.), jonne asiakas ohjautuu. Punainen lanka olisi hyvä jatkua kautta sivuston vahvistaa brändiä ja palveluiden tehtävää. Tämä punainen lanka kannattaa jatkua samanlaisena sosiaalisessa mediassa sekä mahdollisessa kivijalassa. Sivuston hakutoiminnot sekä navigointi nostavat esiin tietyt tuotteet, jotka johdattavat kategorian/brändin sivulle verkkokaupassa tarkemmin tutkimaan tuotetta ja juuri tämä sivun tulisi houkutella lisäämään tuote ostoskoriin. Tuotesivun tarkoitus on myydä tuotteen tarina, ominaisuudet ja hyödyt. Ja tietysti palvella asiakasta ja lisätä myyntiä mahdollisilla muilla tuote-ehdotuksilla, ihan niin kuin perinteisessäkin kivijalassa.

3

Kaupankäynnin perusperiaate on saada kilinää kassaan, tärkeintä on kuitenkin muistaa, että on erilaisia tapoja saada kassa kilisemään tasaisesti. Yksi tehokkaimmista keinoista on palvella asiakasta niin hyvin kuin mahdollista. Etenkin aikana, kun asiakkaan on helpompaa vaihtaa kaupasta toiseen vain ruksia klikkaamalla.

People have different needs

You need to understand what motivates people to act and what people value to create smart merchandising strategies.

(James Gurd, 2016)

Yllättävän vähän tunnutaan käytettävän aikaa siihen, että määritellään kuka se oma asiakas oikeastaan on. Mitä paremmin pystyy fokusoimaan oman valikoiman ja oman asiakaskunnan, sitä helpompaa heidän tavoittamisensa on. Sitä kautta myös oman verkkokaupan rakentaminen helpottuu. Saimme Jamesilta lukusuosituksen Nathaniel Nahanin kirjaan The Psychology of Online Persuasion. En ole kirjaa vielä lukenut mutta luettavien listalle se on ehdottomasti lisätty.

Mikä siis motivoi sinun asiakastasi tulemaan kauppaasi ja miten sinä voit auttaa eri motivaattoreiden ajamia asiakkaita tekemään ostopäätöksen?

Motivaattori

Esimerkki

Tarve

Tarvitsen uudet kengät

Suostuttelu

Liity mukaan kasvavaan joukkoomme, meitä on jo 4000!

Kiireellisyys

Tarjous umpeutuu tänään klo 10!

Rajallisuus

Vain 5 jäljellä

Haluaminen

Uusi iPhone/Samsung tms. tulee myyntiin X

Suosittelu

3 Facebook kaveriasi tykkäävät tästä

Hinta

Alhaisin hinta

Toivottavasti näistä vinkeistä on sinulle hyötyä!

Ps. Tästä voit ladata veloituksetta 5 vinkkiä Verkkokauppa ja elämykset.

– Anna Juusela

Vieraskynä: Tuula Nieminen, visualistiyrittäjä

Minulla oli ilo saada vieraskynäkirjoitus visuaalisen markkinoinnin alan konkarilta, visualistiyrittäjä (Trend Vision) ja tietokirjailija Tuula Nieminen. Tuula on kirjoittanut alan ensimmäisen oppikirjan Visuaalinen markkinointi.

nayttokuva-2016-10-02-kello-13-32-12

YRITYKSEN MARKKINOINTIVIESTINNÄN SALAISEN AARTEEN METSÄSTYS

BISNEKSEN OPPIVUODET

Yritykset toimivat tällä hetkellä monien haasteiden täyttämällä liiketoiminnan kentällä. Käytän metaforaa, jolla ilmiötä voisi havainnollistaa jotenkin ymmärrettävämmin: Ilma on täynnä erilaisia ilmiöitä kuin kärpäsiä, jotka kilpailevat asiakaskohderyhmien huomiosta leikkausten ja saneerausten keskellä. Yritysten viestintäratkaisut ovat käyneet terättömiksi samankaltaisten markkinointiviestien seassa, muun mediatulvan keskellä. Asiakkaalla riittää siis kärpäsen pörinää ympärillään hänen tehdessään ostopäätöksiä oman taloutensa tarpeisiin ja etsiessään omien arvojensa ja tarpeidensa mukaisia tuotteita markkinoilta sekä kivijalkakaupasta että verkkokaupasta.

ONKO ASIAKKAAN OSTOKÄYTTÄYTYMISTÄ OHJAAVAT ASIAT UNOHDETTU?

Perinteisesti asiakas havaitsee ostotarpeen, etsii tuotteiden hankintapaikan, arvioi ja vertailee ostopaikat ja tekee sen jälkeen ostopäätöksen. Tähän väliin yritykselle jää paljon mahdollisuuksia tavoittaa markkinointiviestinnällään kohdeasiakkaansa. Tultaessa päivittäistavarakaupan markkinoista monimutkaisempiin tuotteisiin, jotka vaativat harkintaa ja vertailua hinnan ja laadun suhteen, asiakkaat tarvitsevat helposti mielipidejohtajien, word-of-mouth, WOM, lausuntoja ja mielipiteitä joko niistä keskustelemalla, blogeista lukemalla tai erilaisissa internetin keskusteluryhmissä viestittelemällä.

tiirinkoski_uashmama

KUKA OSAA HURMATA ASIAKKAAN VIIHTYISÄLLÄ JA INTERAKTIIVISELLA MYYMÄLÄYMPÄRISTÖLLÄ?

On havaittu, että perinteiset mediat ovat menettäneet osittain tehonsa. On unohdettu, että yrityksellä on muitakin mahdollisuuksia kuin somemaailma, jonne viime vuosina on runsain joukoin rynnitty. Missä roolissa oma myymäläympäristö on? Onko se hukattu somebuumin keskellä? Verkkokauppa ei automaattisesti ole vastaus pulaan. Samat aistit ja kokemukset ovat käytössä asiakkaan valinnoissa niin kivijalkakaupan kuin verkkokaupankin valintakriteereissä. Nämä mahdollisuudet luovat synergiaa, jos ne yhdistetään siten, että niiden visuaalinen ilme puhuu samaa kieltä ja ovat Design Managementin, markkinoinnin muotoilujohtamisstrategian, mukaisia.

Kun johtamisperiaatteet liittyvät tuotteiden ja esillepanojen koordinoituun yhtenäiseen ilmeeseen, saadaan yritykselle merkittävää kilpailuetua. Siihen investoidut panostukset tulevat kannattavana myyntinä takaisin. Kun yrityksen liikeidea ja tuotteet ovat ymmärrettäviä visuaalisen ilmeen ja sen toistamisen kautta, tulee yritys ymmärrettäväksi. Se on paikka, jonne on helppo mennä. Ostotapahtuman helppous tuottaa myynnin volyymia ja se taas lisää kannattavuutta.

Ristiriitaiset myymäläilmeet, sattumanvaraiset tuotteiden esillepanot vaihtuvine kampanjoineen syövät yrityksen tunnettuutta. Visuaalisen markkinoinnin (entinen myymäläsuunnittelu ja somistus) noustessa kilpailukeinoksi, jonka tuloksia voidaan mitata neliömetreittäin, varastonkiertoluvuin, hit-raten avulla ym. konkreettisilla keinoilla (Anna Juusela: Tavoitteellinen visuaalinen markkinointi, 2016) psykologisen ostokäyttäytymisen ohella, saadaan yritykselle sellainen voimavara, jota käyttävät havaitsevat löytäneensä sen kielen, jolla asiakasta ymmärretään ja jota asiakas ymmärtää.

Haluaisin viitata myös Jaana Venkulan mainioon Oppimisen 5 E:tä nimiseen mentaalijärjestelmä-kuvaukseen. Minusta Jaana V:n oppimisteoria toimii järjettömän hyvin perustellessamme asiakaskäyttäytymistä psykologian avulla, nämähän täyttyvät ostopaikan valinnassa:

Estetiikka –> kauneus/ Emotionaalinen-> tunnekokemus/ Eettinen –> arvostukset/ Empiirinen-> konkr. kokemus/ Episteeminen -> tutkitut asiat (laatutakuut, maine). Noita ilmiöitä ei voi tuottaa tuotteiden esillepanoissa ketkään muut kuin vahvalla pieteetillä toimivat bisnesammattilaiset yhteistyössä visualistien kanssa. (Kuva: Visuaalinen markkinointi, 2010, s. 126).

mentaalijarjestelman-5-e-kopio

Ensin täytyy johtoportaan herätä huomaamaan kaiken kaupankäynnin keskus, joka on asiakkaan mieli. Avain tähän toimintaan bisneksen tekemisessä on saumaton yhteistyö visualistien kanssa. Juuri heillä on se tietotaito, jota tarvitaan visuaaliseen markkinointiin eli tuotteiden esillepanon operatiiviseen toteuttamiseen.

MITATTAVAA TULOSTA VISUAALINEN MARKKINOINTI -TYÖKALUA KÄYTTÄEN

Myymäläympäristön elämyksellisyys ja vastaavasti houkuttelevat ja aktivoivat verkkosivut, ovat ne valttikortit, jotka ovat konkreettisesti nähtävissä, koettavissa ja elämyksiä luomassa. Ne jättävät syvemmän muistijäljen asiakkaaseen kuin ohimennen luetut tai kuullut viestit. Asiakkaiden tunneperäinen suhtautuminen antaa viitteitä siitä mihin markkinointipanokset tulisi kohdistaa. Kun huomioidaan asiakas, joka pyrkii rationalisoimaan pakolliset toimintonsa rutiiniostosten tekemisessä, olisi toivoton virhe jättää huomiotta ihmisen mentaalijärjestelmässä oleva alue, joka kaipaa arkeen ja rutiinitoimintojen oheen jotakin pysäyttävää, omaa elämyksellistä ja viihtyisää hetkeä siellä missä hän joutuu liikkumaan. Hän odottaa palkintoa päivittäisten rutiinien keskelle ja juuri tuon palkinnon antaja on se, jonka avulla suhde luodaan. Mielihyvä on se salattu aarre, jota ollaan metsästämässä asiakassuhteen luomisessa.dia1

Tutkimusten mukaan nykypäivän asiakas toteuttaa yksilölliset tarpeensa ja muuttaa elämäänsä ostamiensa hyödykkeiden avulla (Henley Centre, 2000). Stressaantunut kuluttaja suunnittelee yhä vähemmän ostoksensa ja hän toivoo yhä enemmän valintaa helpottavia tekijöitä (Kairos Future AB).

80 % kuluttajista pitää ostamista ikävystyttävänä ja epämukavana. Ostoksille lähtiessään hän odottaa näkevänsä myymälöiden tuotetarjonnan mahdollisimman haluttavana, selkeänä ja valmiiksi ajateltujen kokonaisuuksien esittelynä. Valmiit kokonaisuudet helpottavat valintaa ja usein vaihtuvat, omaperäiset tuotteiden esillepanot luovat jännittäviä ja aina erilaisia maailmoja ja teemoja, jotka saavat aikaan monitahoisia aistimuksia asiakkaassa. Tunteet ja elämykset, joita tuoksut, äänet, värit ja valot luovat asiakkaassa, vaikuttavat asiakkaan toimintaan siten, että jalat kulkevat sinne, missä silmät ovat jo käyneet. kokemuksena (Perception Research Services). Millaista suuntaa nämä tutkimukset antavat yrityksille?

Kiitos Tuula!

nayttokuva-2016-10-02-kello-13-57-00

Seuraa Tuulaa hänen Visual Wandering -blogissaan!

Kuvat ja teksti: Tuula Nieminen

Haastattelussa: Visual Merchandiser Annika Hirvi

Haastattelussa pitkän linjan visualisti Annika Hirvi, joka on toiminut visuaalisena myynninedistäjänä jo useammalla vuosikymmenellä.

Kuka olet ja mitä teet?

Annika Hirvi Visual Merchandiser (siis visuaalinen myynninedistäjä) ja yrittäjä, Zolan Oy.

Koulutan ja konsultoin sekä toteutan visuaalista markkinointia, teen näyteikkunoita ja tuotteiden esillepanoa myymälöissä eri yritysten tarpeisiin ja hyvin erilaisille yrityksille / toimeksiantajille. Siis räätälöityä visuaalisista markkinointia. Toimenkuvaani kuuluu myös tilojen stailaus sekä kirjan kustannustoimintaa. Olen kirjoittanut kaksi visuaaliseen alaan liittyvää kirjaa Visualistin työkalupakki ja Visuaalinen myyntityö.

ennen-3

Mitä on visuaalinen markkinointi?

Visuaalisen markkinoinnin tavoite on saada rahaa kassaan erilaisia visuaalisia keinoja hyödyntäen, asiakkaat ostavat silmillään. Visuaalinen markkinointi vetoaa näköaistiin. Kun näemme esim. mieleisen muotoisen tai värisen auton, se voi olla kimmoke ostopäätökseen. Mutta jos saisimme vain haistella eri autoja, niin emme tekisi kovinkaan helposti ostopäätöksiä. Visualisuus viehättää ja innostaa kuluttajaa hankintoihin. Visuaalinen markkinointi perustuu tutkittuun tietoon (neuropsykologia) asiakkaan käyttäytymisestä ja liikkumisesta myymälätilassa. Suomessa vähittäiskaupat tekevät tutkimuksia, joilla pyritään ymmärtämään mikä kiinnostaa kuluttajaa myymälöissä.

 

Puhutaan visuaalisesta myyntityöstä ja visuaalisesta markkinoinnista, mitä eroa on visuaalisella myyntityöllä ja visuaalisella markkinoinnilla?

Ero visuaalisella myyntityöllä ja visuaalisella markkinoilla on helposti hahmoteltavissa, josvaikka vertaa sitä erääseen toiseen ammattikuntaan: sairaanhoitajaan ja lääkäriin. Myyntityö on sairaanhoitajan hommia ja laajemmat visuaalisesti hieman haastavammat hoitaa lääkäri eli se visuaalinen markkinointi.Visuaalinen myyntityö
Visuaalinen myyntityö tapahtuu myymälän sisällä, tuotteiden tai kampanjan kaupallisella ylläpitämisellä ja siistimisellä. Visuaalista myyntityötä tekevät myyjät myymälässä. Myyjät toimivat usein visualistin antamien ohjeiden mukaan. Alaa opiskelevat liiketaloudenperustutkintoa opiskelevat, jotka voivat merkonomin tutkintoa suorittaessaan ottaa valinnaisena Visuaalinen myyntityö -kurssin .
Visuaalisen myyntityön tutkinnon ammattitaitovaatimukset ovat:

  •  toteuttaa tuotteen, tuoteryhmän tai palvelun esillepanon tai kampanjan
  • ylläpitää ja seuraa esillepanon tai kampanjan ilmettä
  • tuottaa asiakasinformaatiota

Visuaalinen markkinointi

Markkinointiviestinnän ammattitutkinnon eli visuaalisen markkinoijan koulutuksen suorittanut voi käyttää visualistin tai visuaalisen myynninedistäjän ammattinimikettä. Tämä ammattitutkinto on huomattavasti laajempi kuin merkonomin valinnainen visuaalisen myyntityön lyhyehkö kurssi. Markkinointiviestinnän opiskelija tulee mm. tietää mitä on design management, visuaalinen identiteetti ja olla vahva erilaisten tilojen hallinnassa. Visualisti (entinen nimike somistaja) tekee paljon suunnittelutyötä ja jakaa tarvittaessa ohjeita muille myymälässä työskenteleville. Visuaalinen markkinoija toimii pääsääntöisesti pienyritysten myymälässä tai ketjuliikkeiden palveluksessa sekä messusomistamoissa.
Visuaalisen markkinoijan tutkinnon ammattitaitovaatimukset ovat:

  • eri tapahtumien koordinointi
  • messu- ja näyttelyjärjestelyt sekä asiakastapahtumat
  • kampanjoiden ja markkinointimateriaalien suunnittelua
  • suunnittelee ja toteuttaa kaupallisia tuotteiden esillepanoja myymälässä
  • huolehtii käytännössä koko myymälän tai muun tilan visuaalisesta ilmeestä
  • suunnittelee ja toteuttaa näyteikkunat
  • vastuu valaistuksesta ja myymäläkalusteista

 

Millainen vaikutus visuaalisella markkinoinnilla on myyntiin?

Eräs opiskelijani päätti todistaa kuinka paljon enemmän saadaan myytyä, jos tuotteiden
esillepanoon myymälässä hieman satsataan, lisätään suunnittelua ja toteutusta. Esimerkki on vain yhden hyllyn pääty. Ajattele, jos vaikka koko osasto tai koko myymälä ”veivattaisiin” kaupalliseen kuntoon, millainen kilinä kassassa olisikaan ?

Tässä lukuja siitä miten esillepanoihin satsaaminen vaikutti liikevaihtoon pienellä alueella 3 viikon kuluessa:

  • Kukkalannoitteiden myynti +116 %
  • Kesäkukat + 91 %
  • Vihannespussien + 61 %
  • Kukkien ravinnepuikot +13 %
  • Kastelukannut myytiin loppuun
  • Kaikki kukka-amppelit myytiin loppuun

 

Olet ollut pitkään alalla, miten ala on mielestäsi kehittynyt?

Silloin kun tulin alalle, somistaja käytti 80% työajasta näyteikkunoiden suunnitteluun, rekvisiitan tekoon, maalaamiseen ja rakentamiseen. Teimme paljon käsillä töitä, kuten poraamista, sahaamista, ompelua jne. 20% työajasta hoidimme myymälän sisäilmettä, kampanjan pystyttämistä ja osastojensiirtoja.
Nyt tilanne ajan käytön suhteen on juuri päinvastainen. 20% työajasta menee näyteikkunamainontaan ja 80% menee tuotteiden kaupalliseen esillepanoon myymälän sisällä sekä virikkeelliseen myymälämilijöön suunnitteluun ja toteutukseen.
Ala oli ennen hyvin miehinen, vain muutama nainen oli somistaja. Miehet ovat nyt kadonneet ja ala on ns. fyysisesti keventynyt. Samalla ammatin arvostus on huomattavasti vähentynyt Suomessa. Ulkomailla alan ammattilaiset ovat edelleen arvostettuja ja suuria taitelijoita sekä hyvää palkkaa nauttivia. Aivan elinehto esim. Lontoon luxury department Harvey Nicholsille on se, että talossa on monta todella huippusomistajaa. Tämä tavaratalo ei teippaa näyteikkunoita umpeen eikä ylenkatso tätä ammattikuntaa.

 

Omasta kulmastani katsottuna visuaalisen markkinoinnin vaikutusta ei ymmärretä tai sitä hyödynnetään hyvin vähän. Miten sinä koet tämän?

Kyllä, just näin! Koen sen ihan samalla tavalla. Todellakaan ei meillä ymmärretä eikä hyödynnetä alan ammattilaisia, vaan koetaan se pelkkänä kuluna. Se on sääli, koska rahanpitäisi kiertää, varsinkin näinä aikoina. Visuaaliset investoinnit ovat rahallisesti pieniä summia mutta ne maksavat itsensä takaisin, usein monikertaisesti.
Osalla kuluttajista on edelleen työpaikka ja he saavat palkkaa. He haluavat shoppailla, ostaa vaikkapa lemmikilleen sen kalleimman Burberry kaulapannan mikä kaupasta löytyy. Halvassa tuotteessa on pieni kate, kalliissa tuotteessa on iso kate, kumpaa siis kannattaisi tuoda hyvin esille?

Olenkin visualistiin investoimiseen liittyen tehnyt laskelman: Visualistin palvelut maksaa yleensä noin 50 euroa tunti (+alv) ja tietysti pitää ajatella mikä on hyöty myyntiin nähden, jolloin on mietittävä kuten missä tahansa investoinnissa, mikä on tuotto-odotus. Laskelman pääset lukemaan postauksesta Lisämyynnillä lisää liikevaihtoa.

 

Ruotsalaiset ketjut tuntuvat olevan visuaalisen markkinoinnin hyödyntämisessä myynninedistäjänä suomalaisia edellä. Mistä luulet asian johtuvan?

Ruotsalaiset osaavat tehdä rahaa ja luoda työpaikkoja. He tekevät bisnestä hyvin monilla eri aloilla (auto, alkoholi, elektroniikka, kukka-ala, musiikki, muoti, sisustus, rakentaminen,pankki, jne. jne.) Ikea on valittu monena vuotena parhaaksi työpaikaksi eli työntekijät viihtyvät hyvin talossa. Hyvä johtaminen on yksi Ikean valtti, toinen on virikkeellinen myymälä. Mitä paremmin visualistit ovat työnsä tehneet, sitä paremmin kauppa käy.
Visualisuuden arvostus ei ole koskaan hävinnyt Ruotsissa, he tietävät sen rahallisen arvon ja tuoton. Siksi melkein joka ainoassa heidän ketjumyymälässään on palkkalistoilla yksi tai useampi visualisti. Sijoitettu panos moninkertaistuu. Me Suomalaiset olemme ilmeisesti sitten ymmärtämättömiä bisneksen teolle, kun täällä vastaavaan ei ylletä vaikka keinot ovat tiedossa. Ehkä Suomesta puuttuu joustavuus ja muuntautumiskyky muuttuviin tilanteisiin kaupan alalla…

 

Oletko joutunut tai joudutko taistelemaan ennakkoluuloja vastaan työsi suhteen?

No, jotain ennakkoluuluja on, yksi on työn hinnoittelu. Kuvitellaan, että tämä työ on ihan älyttömän kallista. Vaikka eihän se sitä ole, kunhan sen tekee tavoitteellisesti ja on realistiset tuotto-odotukset. Toinen esimerkki voisi olla : pienen kivijalkamyymälän yrittäjä tekee kaiken itse (sisäänostot, kirjanpidon, myyntityön, siivouksen jne.) Hänellä on usein erittäin vankka tuotetietous mutta puuttuu tieto visuaalisen markkinoinnin mahdollisuuksista. Eikä hän missään nimessä halua ottaa tätä tietoa vastaan…. just eilen keskustelin erään yrittäjän kanssa, kun ehdotin myymälän ilmeen fiksausta : ”Ei, ei, minä fokusoin omaa työtäni, en pidä tarpeellisena myymälän selkeytystä.” Ja todella tämä myymälä olisi tarvinnut päivittämistä. Sekava tuotteiden esillepano, selkeä kulkuväylä puuttui, kassa oli kaatopaikka… On muistettava katsoa myymälää asiakkaan silmin, mielellään joka päivä.

 

Millä tasolla alan koulutus on?

Puurot ja vellit menevät usein sekaisin, visuaalisen myyntityön oppilas luulee olevansa visualisti. Näinhän se ei ole, visualisti koulutus on huomattavasti syvempi, laajempi ja monitahoisempi. Mielestäni Suomessa olisi hyvä olla, ulkomaiseen tapaan, ammattikorkeakoulutus visualisteille. Se nostaisi yleisesti visualisuuden tasoa, ammatinarvostusta ja selkeyttäisi käsitteitä. Rahasta ei varmaan voi koskaan kaupallisella alalla puhua liikaa, joten on hyvä että olet ryhtynyt luennoimaan visuaalisen markkinoinnin mittaamisesta ja euroista.

 

3 vinkkiäsi kauppiaalle myynnin kasvattamiseen.

  1.  Mikä on kohderyhmäsi, kuka siis on asiakkaasi?
  2. Miltä myymäläsi näyttää? Onko tila selkeä, houkutteleva, toimiva ja valaistus kunnossa?
  3. Miten huomiot lisämyynnin? Listaa kolme parasta tuotettasi. Minne ja miten sijoitat ne?

Kuvaesimerkissä muutamia asioita (vie hiiri lampun päälle):

ennen-2

Kiitos Annika!

Annika Hirven löydät osoitteesta: visuaalinenmarkkinointi.fi

Verkkokauppa ja tuotekuvaukset

Ostoprosessi on edelleen sama huolimatta kanavasta. Se alkaa ongelman määrittelyllä, ongelmaan ratkaisun etsimisellä, vaihtoehtojen tutkimisella ja lopulta ostopäätöksellä. Se, mikä on muuttunut, on se että suurin osa tästä prosessista ellei kaikki, tehdään netin avulla. Jopa silloin, kun tuote ostetaan kivijalasta, on todennäköistä, että tuotehaku on tehty ja tuotteen ominaisuuksiin on tutustuttu Internetissä. Forrester Researchin tutkimuksen (2010) mukaan 80% kaikista tuotteen etsinnöistä alkaa Internetistä, huolimatta siitä mistä tuote ostetaan ja 46% päivittäisistä hauista liittyy tuotteisiin ja palveluihin. (Alkuperäinen lähde SRI, 10/2010; Easy2, 2012). Nykyään prosentti saattaa olla jopa korkeampi!

Kuluttajat eivät hyödynnä pelkkiä hakukoneita etsiessään tietoa tuotteista, itseasiassa vähittäiskauppiaiden sivut ovat suosittu ensimmäinen paikka. ComScore (Easy2, 2012) ilmoittaa, että kuluttajat etsivät kaksi kertaa todennäköisemmin tietoa tuotteesta vähittäiskauppiaan kuin valmistajan sivustolta.

85% kuluttajista kertoo lukevansa tuotearvosteluita usein tai erittäin usein ennen ostopäätöstä verkkokaupasta.

Yli puolella vähittäiskauppiaista konversioprosentti kasvoi, kun sivustolle lisättiin tuotearvosteluita. Myös keskimääräinen ostoskorin arvo  yleensä kohoaa, kuten kävi 42% tutkimukseen osallistuneelle verkkokauppiaalle. (eMarketer, 2007). Arvioinnit ja tähdet siis eivät ole tärkeintä, vaan sisältö merkkaa. Arvioinnit ja tähdet kertovat siitä, mitä tuotetta kannattaa tutkia tarkemmin. Se, että tuote on saanut 5 tähteä ei kerro sitä miksi se on saanut 5 tähteä.

Asiakaspalautteet ja arvostelut auttavat kuluttajia löytämään verkkokauppasi, koska SEO eli hakukoneoptimointi paranee. Arvosteluissa saatetaan käyttää avainsanoja, joita et itse osaisi tuotteeseen liittää, sillä asiakkaat mahdollisesti käyttävät erilaisia sanontoja ja lauseita. (Woothemes, 2015).

Nielsenin (2008) tutkimuksessa kävi ilmi, että 53% osti sivustolta, jossa he viettivät pisimpään aikaa. Kuluttajat, jotka tutustuvat tuotedemoihin viettävät keskimäärin 4 minuuttia pidempään aikaa sivustolla verrattuna kuluttajiin, jotka eivät katso demoja. (Easy2, 2012). Tämä pätee myös tuotearvosteluihin, asiakas viettää sitä pidempään aikaa sivustolla mitä pidempään hän lukee tuotearvosteluita, lisäksi hän todennäköisimmin ostaa tuotteen samalta sivustolta. Tämä on asiakaspalvelua!

Vähittäiskauppiaan kannattaakin antaa niin paljon tietoa tuotteesta kuin mahdollista. On hyvä muistaa, että verkkokauppiaan erottaa toisesta tuotekuvaus ja hinta/lähetyskulut. Mitä enemmän tarjoat sitouttavaa ja opettavaista sisältöä tuotteesta, sitä kauemmin kuluttajat viettävät sivustolla aikaa. Hyvän tuotekuvauksen antaminen on asiakaspalvelua. Vielä parempi on, mikäli tuotteesta on tehty mahdollisimman monta arvostelua jo ostaneiden asiakkaiden toimesta. Verkkokauppa.com on vienyt tämän melko pitkälle. Ostin heidän kauttaan uuden läppärin ja he tarjosivat yhteensä 3 vuoden takuuta tuotearvostelua vastaan.

Porkkanan avulla saa varmasti paljon tuotearvosteluita sivustolle mutta tässä on kääntöpuolena se, että kaikki arvostelut eivät välttämättä ole sellaisia, että kuluttajat niistä todella hyötyvät. On parempi saada aitoja arvosteluita ihmisiltä, jotka niitä muutenkin mielellään antava kuin paljon sellaisia muutaman rivin ”Hyvä tuote.” arvosteluita. Ne eivät palvele asiakasta, joten laatu korvaa määrän.

Tarjoa tuotteista, etenkin hintavista tuotteista, niin paljon tietoa kuin mahdollista.

Kaikki kokemukset ovat plussaa! Linkkaa blogiarvosteluihin, tarjoa kokeiltavaksi tuotteita ja niin edelleen. Voit myös itse pitää blogia ja kirjoittaa tuotearvosteluita. Tässä on kuitenkin hyvä muistaa aitous, kirjoita rehellisesti! Kuluttajat kyllä löytävät tuotteesta, josta ovat kiinnostuneet, myös sellaiset arvostelut, jotka eivät ole pelkkää plussaa. Huonotkin arvostelut ovat tärkeitä, se antaa asiakkaalle kuvaa siitä miksi joku ei ollut tyytyväinen tuotteeseen, se saattaa olla ominaisuus joka kuitenkin on toiselle tärkeä. Huonot arvostelut antava myös verkkokauppiaalle arvokasta tietoa tuotteesta.

Hyvin toteutetuista tuotekuvastoista voi saada inspiraatiota. Tuote kannattaa näyttää käytössä ja lisäksi tulee olla staattiset tuotekuvat, joissa mielellään zoomaus ja 360 kääntelymahdollisuus. Tuottajilta kannattaa vaatia sisältöä, kuten videoita, demoja, testituloksia, takuuinfoa ja niin edelleen. Mitä tahansa, mikä edistää tuotteen myyntiä. Mutta, ei kannata jäädä vain tuottajan varaan. Tuotekuvauksia tehdessä kannattaa pitää mielessä että tarina myy ja tuotekuvauksien avulla voi myös erottua, kuten Palace Skateboards. Mitä paremmin osaa tehdä sisältöä tuotteesta, jota myy tuhat muutakin verkkokauppaa, sitä paremmin saa asiakkaan ostamaan tuotteen. Tehkää siis omia demoja, kokeiluja ja pyytäkää tuotearvosteluja. Kokeilkaa erilaisia tuotekuvia ja seuratkaa mitkä lisäävät myyntiä.

Claudia Townsend ja Barbara E. Kahn tutkimuksen mukaan (2013) on järkevintä pitää tasapaino tekstin ja kuvien suhteen. Liiallinen määrä kuvia saattaa jopa häiritä asiakasta, asiakas muistaa tuotteen paremmin, kun se on myös sanallisesti kuvailtu. Lisäksi laajassa tuotevalikoimassa tekstin osuus osoittautuu jopa tärkeämmäksi kuin kuvien osuus, koska asiakas hidastaa etsiäkseen tekstiä. Pidä siis huolta, että tuotekuvaukset ovat tarpeeksi houkuttelevia ja tukevat kuvia.

-Anna J.

 

Verkkokauppa ja tuotekuvat

Verkossa visuaalisuus merkkaa paljon. Tehtäessä ostoksia tietokoneella, tabletilla tai puhelimella tuotekuvat ja videot ovat ainoa keino, jolla asiakkaasi voivat olla vuorovaikutuksessa tuotteisiin.

”Yksi suurimmista oston esteistä verkkokaupassa on se, että tuotetta ei voi koskettaa. Mitä enemmän asiakas näkee tuotteen yksityiskohtia, sitä varmemmin he ostavat tuotteen.” (Internet Retail, 2015).

Verkkokaupassa se, että asiakkaat eivät voi kosketella ja tutkia tuotetta ennen ostopäätöstä on luonnollinen ostamisen este. Vuorovaikutuksellinen tuotteiden esittelytekniikka ja laadukkaat tuotekuvat tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden tutkia tuotetta mahdollisimman tarkasti, se vastaa mahdollisiin kysymyksiin ja auttaa ostopäätöksen tekemisessä. Vuorovaikutuksellinen esittelytekniikka tarkoittaa zoomausmahdollisuutta, 360 kääntelymahdollisuutta ja yksityiskohtien tarkastelua ja määrittelyä. Nämä kaikki ovat keinoja simuloida ostokokemus mahdollisimman ”käsinkosketeltavaksi”.

Videot ovat yksi loistava keino lisätä tuotteen myyntiä.

Videot voivat sisältää tuotteen käyttöideoita, näyttää tuote käytössä ja antaa vaikka käyttöohjeita. Vuorovaikutuksellinen sisältö helpottaa ostajaa tekemään päätöksen ja poistaa ostamisen esteitä, videot ovat tässä loistava apuväline!

Asiakas, joka voi kivijalassa koskettaa tuotetta, saa tuntemuksen tuotteen ”omistamisesta” ja tämä nostaa todennäköisyyttä tuotteen ostamiseen. Sama pätee myös verkkokaupassa. Verkkokaupat, jotka tarjoavat mahdollisuuden vuorovaikutukseen tuotteen kanssa, nostavat ostamisen todennäköisyyttä. Ostokonversio oli 12% korkeampi asiakkailla, jotka katsoivat tuotedemon, kuin asiakkailla jotka eivät katsoneet. (Internet Retailer, 2015). Videoiden avulla saadaan monikanavaisuuden hyödyt käyttöön.

Mieti, mitä hyötyjä video tarjoaa! Etenkin kauneustuotteiden myyjät voivat tuoda lisäarvoa asiakkailleen luomalla opetusvideoita meikkaamiseen tai vaikka manikyyrin tekemiseen. Video on myös täydellinen mobiilioptimointiin, sillä yli neljännes (25%) maailmanlaajuisista kuluttajista sanoo katsovansa videoita puhelimella enemmän kuin kerran päivässä. Practical Ecommerce on listannut 10 hyvää How-to videota.

Verkkokauppojen esillepanojen täytyy parantua, jotta voidaan palvella asiakasta paremmin. Esimerkkinä 91% asiakkaista uskoo, että 360 tuotekuvan katselu on erittäin hyödyllinen, mutta vain 39% markkinoijista arvioi sen olevan erittäin hyödyllinen. Tämä kuvastaa sitä, että markkinoijien uskomus siitä mitä asiakkaat haluavat ei kuvasta todellista asiakkaiden tarvetta. Niin kauan kuin kuilu asiakkaiden tarpeiden ja halujen sekä verkkokauppiaiden tarjoaman välillä on olemassa, verkkokaupassa ei hyödynnetä täyttä potentiaalia.

Erotu tuotekuvilla!

Yleensä tuotekuvat, jotka tulevat valmistajalta ovat kyllä laadultaan hyviä mutta ongelma on, että niitä samoja kuvia käyttävät sadat, jopa tuhannet muut verkkokaupat. eBay ja Amazon ovat loistopaikka käydä tutkimassa kuinka moni käyttää samaa valmistajan kuvaa. Aika vaikea erottua joukosta… Käytä siis aikaa tuotekuviin. Ota ne itse tai palkkaa ammattilainen.

Stock -kuvat ovat kuvia, joita voi ilmaiseksi tai maksua vastaan ladata netistä. Tutkimuksessa, jossa yritettiin saada asiakkaita ilmaiseen velkaneuvontaan, käytettiin stock -kuvia ja ”oikeita” kuvia, eli ihmiset kuvissa olivat yrityksen työntekijöitä. Asiakkaat, joille näytettiin oikea kuva 35% todennäköisemmin varasivat ajan konsultointiin verrattuna asiakkaisiin, joille näytettiin stock kuva. Ihmiset haluavat aitoja kuvia.

Vaatekauppiaiden kannattaa harkita tuotekuvien ottamista mallinuken tai ihmisen päällä.

Asiakkaan on paljon helpompi hahmottaa esimerkiksi käsilaukun koko ihmisen  kanssa kuvattuna, kuin päätellä minkä kokoinen on 25cm oleva laukku. Practicologyn tutkimuksen mukaan naistenvaatteiden myynti on 5%-20% parempaa, kun tuotteet on kuvattu mallin päällä. Mielenkiintoista kyllä, miestenvaatteissa myynti nousee, kun tuotteita ei ole kuvattu mallin päällä. Poikkeuksena farkut, housut ja alusvaatteet.

Värit ovat usein näytöllä eri kuin luonnossa. Tämä seikka on tärkeää huomioida, mikäli haluaa pitää palautusprosentin pienenä. Kiinnitä huomiota siihen, että tuotekuvassa tuotteen väri vastaa luonnollista väriä!

Tuotekuvat, jotka antavat asiakkaalle ideoita ja inspiraatiota ovat paljon toimivampia ja myyvät paremmin. Niiden näkyvyys netissä on myös parempi, sillä ihmiset jakavat mielellään hyödyllistä sisältöä. Pidä huolta lisämyynnistä ja tarjoa vaihtoehtoja. Ostaminen täytyy olla mahdollisimman helppoa. Käymme ristikkäis- ja lisämyyntiä tarkemmin läpi omissa artikkeleissaan tuonnempana. Inspiraationlähteenä stailaamiseen voi käyttää bloggaajia, Pinterestiä, Instagramia ja mitä tahansa muuta netin kuvamateriaalia. Bloggaajat ovat yleensä hyviä tuotekuvien ottamisessa, stailaamisessa ja sijoittelussa.

Haluatpa sitten ottaa tuotekuvasi itse tai ulkoistaa sen, sinun tulisi huomioida nämä seikat.

  • Mikäli otat vaatteista tuotekuvat itse, olisi hyödyllistä käyttää stylistiä, meikkaajaa ja malleja.
  • Testaa ja opi. Ota osa kuvista ilman mallia ja osa mallin kanssa, näin näet mikä vaikutus sillä on konversioon.
  • Mitä tahansa tuotetta kuvaatkaan, pidä huolta että otat tarpeeksi kuvia siitä eri puolilta. Asiakkaan täytyy nähdä miltä se näyttää takaa ja edestä, sivulta, ylhäältä ja niin edelleen.
  • Isot tuotekuvat tuovat enemmän myyntiä kuin pienet.
  • Stailaa tuotteet ja huomioi lisämyynti. Kravatti paitaan, huivi takkiin ja niin edelleen. Älä kuitenkaan stailaa tuotteilla, joita sinulla ei ole myynnissä!

Kuvat, joissa tuotteet on kuvattu käytössä auttaa asiakasta kuvittelemaan miltä tuote tuntuu omassa käytössä.

Hyödynnä visuaalista markkinointia ja kata pöytä kauniisti astioilla, tarjoa vinkkejä kattaukseen! Tällä tavoin voit helposti jakaa kuvaa myös sosiaalisessa mediassa, hyvät vinkit saavat aina näkyvyyttä. Mikäli et itse osaa ottaa myyviä tuotekuvia tai kaipaat ideoita, käytä ammattilaista apuna. Se on investointi, joka maksaa takuuvarmasti itsensä takaisin lisääntyneenä myyntinä.

Suunnalla on väliä!

Dan Wangin Shopifyn entinen sisältöspesialisti kirjoitti artikkelissa (2014) siitä, kuinka tuotteiden asettelussa horisontaalisesti tai vertikaalisti on eroa siihen, miten havaitsemme asiat. Tutkimuksen mukaan tuotteiden lajittelu horisontaalisti johti suurempaan huomioituun vaihtelevuuteen kuin vertikaalisti asetellut tuotteet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että kun tuotteet on aseteltu vasemmalta oikealle asiakas kokee tuotevalikoiman suuremmaksi kuin jos tuotteet on aseteltu vertikaalisti ylhäältä alas.

Vertikaali tuotevalikoiman esittelyssä asiakas kokee seuraavalla rivillä olevan tuotteen kuuluvan eri kategoriaan.

Horisontaali asettelu, tutkimusten mukaan, saa valikoiman tuntumaan laajemmalta ja asiakas on halukkaampi ostamaan enemmän kuin yhden tuotteen riviltä. Kun taas tuotteet on vertikaalisti, asiakkaat eivät koe valikoimaa laajana ja silloin he helpommin valikoivat vain yhden tuotteen.

Tuotevalikoima siis kannattaa näyttää horisontaalisti, Netflix hyödyntää tätä samoin kuin Amazon kirjojen kanssa. Mutta, näytä eri kategoriassa olevat tuotteet eri rivillä.

Tuotekuvien asettelussa kannattaa ottaa huomioon myös suunta. Mikäli tuotteet kuvataan ja esitellään siten, että ne ovat eri suuntiin, tekee se sivusta sekavan ja hankalan tutkia.

Suositeltavaa olisi panostaa tuotekuviin siten, että tuotekuvauksista tehdään tarkasti määritellyt säännöt.

Valotusohjeet, tuotteen suunta ja kuvakulmat ja niin edelleen. Ensinnäkin tämä helpottaa kuvaajaa, sillä hän tietää tarkalleen miten kuvat tulee ottaa ja toiseksi tämä antaa verkkokaupasta laadukkaan mielikuvan. Se, että tuotekuviin on panostettu, näkyy.

Amerikkalainen Sandbox Studio palvelee verkkokauppiaita tuotekuvien ottamisessa. Heidän esityksensä materiaalit Online Merchandising Workshopista (heinäkuu/2015) pääset katsomaan tästä: Reinventing Photography To Match The Pace Of Digital Commerce , Content strategies that Engage and convert the digital consumer . Esityksissä on loistavia vinkkejä siihen, miksi tuotekuviin kannattaa satsata.

Resursseja ja tietoa löytyy. MineWhat tarjoaa 6 vinkkiä tehokkaampaan visuaaliseen markkinointiin verkkokaupassa. Varmuusvarasto.fi on kirjoittanut jutun: Verkkokaupan tuotekuvausstudio ja kuvauspöytä. Lvngroom ohjeistaa kuinka otat Parempia tuotekuvia pienellä vaivalla ja Volusion tarjoaa Your DIY Product Photography Resource Guiden.

Loistavia tuotekuvia löytyy Best Made Co. verkkokaupasta sekä ruokaa myyvän Schwansin sivustolta.

Seuraava artikkeli verkkokauppa blogisarjassa käsittelee tuotekuvauksia ja arvosteluja.

-Anna J.

Verkkokaupan Etusivu

Etusivu luo kävijälle sen kriittisen ensivaikutelman yritystäsi ajatellen. Etusivun luominen kannattaa siis tehdä harkiten.

Etusivun ei kannata olla se sivu, jossa on kaikki mainokset tai jolle mainoksesi johtaa. Mainoksia varten kannattaa tehdä oma laskeutumissivu, sillä laskeutumissivujen konversion on todettu olevan paljon korkeampi kuin etusivun tai tuotesivujen! Samaisen laskeutumissivun avulla voit esimerkiksi kerätä kanta-asiakasrekisteriä ja pitää vaikka virtuaalisen kanta-asiakasillan! Lead Pagesin avulla voit luoda erilaisia laskeutumissivuja. Mainokset kannattaa linkittää mainoksessa olevan tuotteen sivulle, koska silloin asiakkaasi todennäköisemmin tutkii tuotetta tarkemmin. Mikäli linkki johdattaa etusivulle, josta ei mainoksen tuotetta löydykään, asiakas todennäköisesti siirtyy toiseen sivustoon.

Etusivun tulisi herättää mielenkiinto, useimmiten asiakas ohjautuu sivustollesi jonkin hakukoneen kautta, etsiessään tuotetta tai palvelua. Tällöin hän ei mahdollisesti tule ensimmäisenä etusivullesi. Etusivusi on sinun verkkokauppasi julkisivu ja sen tulisi kuvastaa imagoasi. Etusivun olisi hyvä olla sivu, josta löytyy yrityksen tarina. Ihmisillä on tapana arvostella kirja kannen perusteella, sama pätee verkkokauppaan. Verkkokauppa, joka on visuaalisesti harkittu ja harmoninen houkuttelee asiakaan viihtymään sivustolla, lisäten mielikuvaa laadusta sekä tuotteiden että yrityksesi osalta. Se lisää luotettavuutta, joka taas verkkokaupassa on tärkeää menestymisen kannalta.

En suosittele keräämään etusivua täyteen tuotteita, tarjouksia, bannereita ja niin edelleen. Etusivusta tulee helposti sekava. Suosittelisin erottumaan etusivun avulla. Kun asiakas tulee etusivullesi, toivota hänet tervetulleeksi, kerro kuka olet ja mitä myyt. Tämän voi tehdä tekstin tai videon avulla. Keksi jotain uutta!

Tässä muutamia hyödyllisiä linkkejä inspiraation hakuun:

Awwwards 20 parhainta verkkokauppaa.

Shopify 30 luovaa ja kaunista verkkokauppaa.

We Make Websites 13 minimalistista verkkokauppaa.

Seuraavassa artikkelissa pureudutaan tuotekuviin!

-Anna J.