Julkaistu

Tavaroista palveluun: palvelumuotoilu ja visuaalinen markkinointi

Elämme materiaalisen yltäkylläisyyden aikaa. Tästä on kirjoitettu, puhuttu ja keskusteltu niin paljon, että se alkaa jo kuulostaa ’hauki on kala’ -fraasilta. Ymmärretäänkö siis todella mitä se tarkoittaa? Kaikkea on saatavilla kaikkialla, kellon ympäri. Oikeasti, kauppias, sinun kauppaasi ei jää kukaan kaipaamaan ellet ole onnistunut luomaan ensiluokkaista palvelua. Palvelu on nykypäivän kilpailuvaltti. Ellet ole aiemmin kuullut sanaa palvelumuotoilu, paina se mieleesi, sillä se on tämän hetken the juttu.

Ihminen etsii elämäänsä helpottavia ratkaisuja

Juha Tuulaniemi kirjoittaa Palvelumuotoilu kirjassaan siitä, kuinka ihmiset etsivät yksittäisten tavaroiden ja palveluiden sijaan elämäänsä helpottavia ratkaisuja, tämä tarkoittaa sitä että kauppiaiden on ryhdyttävät tarjoamaan kokonaisratkaisuja ihmisten tarpeisiin. Eli, tavaroita ja palveluja.

”Aineettomiin palveluihin voi listätä tavaroita – tavaroiden ympärille voi aina lisätä palveluita.” (Tuulaniemi, s 19)

Palveluiden tarjoaminen on pelastusrengas, jonka avulla innovatiivinen ja rohkea kauppias pääsee materiaaliähkyisten kuluttajien kanssa jälleen kaveriksi. Palveluiden tarjoaminen on jo jonkin aikaa näkynyt vähittäiskaupan trendeissä ja kirjoitin siitä aiemmin: Kaupan trendi #1 vuoteen 2018 ja pari muuta tärppiä.

Mitä palveluita sitten voidaan omaan tuotevalikoimaan lisätä?

Kenkäkauppias voi tarjota kenkien huoltopalvelua, matkalaukkuja myyvä kauppias voi houkutella asiakkaita myymäläänsä tarjoamalla matkalaukun pakkaamiseen liittyviä workshopeja, kampaajat ja parturit voivat järjestää hiustenhoitoon ja kampauksiin liittyviä työpajoja. Palveluiden tajoamisella ei käytännössä ole rajoja muuta kuin oma mielikuvitus. Kauppias voi tarjota palveluitaan ilmaiseksi, markkinointina tai maksullisia palveluita, jolloin siitä tulee oma lisä myymälän tarjoomaan.

Visuaalinen markkinointi palvelumuotoilun apuna

Tuulaniemi muistuttaa kirjassaan, että tuotekeskeisyys johtaa asiakafokuksen häviämiseen. Kuitenkin, useimmiten törmään etenkin verkkokaupoissa juuri tähän lähestymistapaan. Sen sijaan, että minulle tarjottaisiin ideoita, vinkkejä, visuaalista mielikuvaa tuotteesta käytössä, minulle tarjotaan tuotteen ominaisuuksista listaa, (valmistajan ottamaa) tuotekuvaa valkoisella taustalla. Tämä ei ole palvelua. Visuaalinen markkinointi on asiakkaan palvelemista, sen avulla voidaan visuaalisesti kertoa asiakkaalle tarina, ohjata asiakasta ja helpottaa ostopäätöksen tekoa. Visuaalista markkinointia siis kannattaa hyödyntää!

Arvon muodostumisen pyramidi (mukautettu Palmu Inc.) on täydellinen visualisoimaan visuaalisen markkinoinnin roolia arvon muodostumisessa.

Käytännössä tunteiden ja toiminnan osiot ovat seikkoja, joihin visuaalisen markkinoinnin keinoin pyritään vaikuttamaan myymälässä (verkossa ja kivijalassa), jotta saadaan aikaan ensiluokkainen asiakaskokemus.

Pyramidin keskellä: Miten hyvin konsepti sopii mielikuviin ja tuntemuksiin, joita asiakas haluaa kokea?

– Millainen myymäläympäristö on, millä tavoin asiakkaan palvelu on huomioitu?

– Millaisia elämyksiä asiakkaalle tarjotaan?  

– Millaista inspiraatiota, ideoita ja houkuttimia on asiakkaalle ostopäätöksen tueksi?

–Miten myynnin lisäys on huomioitu? Eli millaisia oleellisia lisämyyntituotteita (käyttöyhteystuotteet) asiakkaalle tarjotaan? Lisämyynti on asiakkaan palvelemista, se on juurikin sitä kokonaisratkaisun myymistä. Lisämyynti on visuaalisen markkinoinnin ydin.

Pyramidin pohja: Kuinka vaivattomasti ja sujuvasti konsepti toteuttaa asiakkaan tavoitteen?

– Kuinka vaivatonta ja helppoa asiakkaan on liikkua myymälässä (online ja offline), millainen on asiakkaan kierto?

– Onko kierto sujuva, tarjoaako se uusia virikkeitä?

– Onko tilaa liikkua, pysähtyä katselemaan? Palata takaisin myymälässä? (Eräässä tilpehöörikaupassa asiakaskierrossa ei esimerkiksi ole huomioitu sitä seikkaa, että välillä asiakkaat haluavat palata takaisin jonkin tuotteen luo ja sitten sitä mennään vastavirtaan liian ahtaassa käytävässä…)

Fokus asiakkaan palveluun!

Jokaisen kauppiaan tulisi muistaa, jos fokus on pelkästään rahan tekemisessä, se on väärässä paikassa. Ihminen on itsekäs eläin, ja asiakas on kiinnostunut vain omien tarpeidensa tyydyttämisestä, ei kauppiaan kassan täyttämisestä. Fokus asiakkaan palveluun ja kassasi kilisee.

 

Tämä artikkeli on julkaistu lyhennettynä vierasblogikirjoituksena Viestinmuoto -blogissa.

-Anna Juusela

Julkaistu

Kauppias, siirrä huomiosi somemarkkinoinnista elämyksiin

Sosiaalisen median koukuttavuus nousee otsikoissa esiin vähän väliä. Hiljaisia signaaleja somekuplan paisumisesta ja äänekkäitä kannanottoja sosiaalisen median huonoista puolista alkaa tupsahdella esiin. Olemmeko tulleet pisteeseen, jossa aletaan vihdoin havahtua? Itse olen vähentänyt tietoisesti sosiaalisessa mediassa roikkumista ja poistanut jo viime kesänä Facebookin sovelluksen puhelimesta. Viime viikolla törmäsin seuraaviin uutisiin:

Jussi Sippolan artikkeliin Helsingin Sanomissa: Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

Sekä Sanna Ukkolan kirjoitukseen Ylen sivuilla: Kuin heroiinia lapsellesi

Trendiennusteissa on vahvasti näkyvissä ihmisten tarve siirtyä offlineen, ja tähän on tarjolla avuksi jopa erilaisia sovelluksia ja apuvälineitä. Amerikkalainen Saturday Night Live -ohjelmakin on ehtinyt vitsailla sosiaalisen median kuplasta, jonne ihmiset itsensä sulkevat.

Ei sosiaalista mediaa ole tarkoitettu yrityksille

Doug Stephens kirjoitti Reengineering Retail kirjassaan Mark Ritsonin loistavasta puheenvuorosta vuodelta 2014 (esitys löytyy alempaa), jossa Ritson muistuttaa, että ei sosiaalista mediaa edes ole tarkoitettu yrityksille, eivätkä markkinoinnin tulokset siellä oikeasti ole kovin kummoisia.

Vaikka esitys on vuodelta 2014, ei tilanne ole siitä ainakaan parempaan mennyt, päin vastoin, yhä enemmän yrityksiä on liittynyt sosiaaliseen mediaan ja kohina käy yhä suuremmaksi. Erottuminen on entistä vaikeampaa ja näkyvyyden saamiseksi on tehtävä maksettua mainontaa. Mainonta taas ei tahdo tavoittaa asiakkaita, sillä ihmiset eivät ole kiinnostuneita mainoksista.

Sosiaalinen media on paikka, jossa ihmiset kommunikoivat keskenään.

”Social Media (noun) Websites and applications that enable users to create and share content or to participate in social networking.”

Mielestäni tärkein Ritsonin pointti esityksessä, jonka myös Doug Stephens nosti kirjassaan esille, oli että turhan monet yritykset kiinnittävät liikaa huomiota sosiaaliseen mediaan reaalimaailman kustannuksella:

”while Woolworths was dedicating the efforts of its social media team to reaching eighty-five hundered Facebook users, ”the brand had 21 million people visit Woolworths stores.” In other words, in the midst of the brand chasing (at great expense) 0.0004 percent of its customer base on Facebook, 21 million live, in-the-flesh, human customers walked into its stores. So why not invest instead in more thoroughly delighting the 21 million?” (Doug Stephens, Reengineering Retail The Future of Selling in a Post Digital World, 2017)

Eli, millä tavoin Woolworthsin huomioi myymälässään asioineet asiakkaat? He keskittyivät niihin muutamiin seuraajiin (verrattuna livemaailmaan) Facebookissa mutta unohtivat sen oikean massan, joka jo oli heidän asiakkainaan myymälässä! (Jos Ritsonin opit kiinnostavat, kannattaa tsekata Tero Purasen Ammattijohtaja -kurssit!)

Edellä mainitut seikat  kiteyttävät loistavasti tämän päivän mentaliteetin, yritykset kilpailevat näkyvyydestä, satsaavat rahaa ja yrittävät kaikin keinoin erottua sosiaalisessa mediassa, jossa oikeasti tavoitetaan vain kourallinen asiakkaita! Ja harmillisen usein unohdetaan se kivijalka kokonaan. ”Mutta, kun on se verkkokauppa!” joku tietysti tokaisee. Verkkokaupat ovat tulleet jäädäkseen. Olen kuitenkin varma, että kivijalalle on oma paikkansa, en usko että me ainakaan lähitulevaisuudessa olisimme muuttumassa virtuaalisiksi olennoiksi. Ympyröillä on tapana sulkeutua. Verkkokauppa alkaa vakiintua ja sitä myötä aletaan siirtää katseet seuraavaan vaiheeseen. Verkkokaupalla on oma roolinsa asiakkaan palvelussa, mutta yhä useampi verkkokaupalla aloittanut, on siirtynyt myös kivijalkaan…

No mitä sitten kannattaa tehdä? Tee toisin kuin muut!

Kivijalkakauppiaalle somekuplan puhkeaminen on hyvä uutinen, sillä nyt jos koskaan on aika ryhtyä panostamaan elämyksiin ja kokemuksiin myymälässä, kun suurin osa vielä keskittyy markkinointiin ja näkymiseen virtuaalisessa maailmassa. On helppo erottua ja saada äänensä kuuluviin, kaikkien muiden vielä huudellessa toisaalla. Ole läsnä siellä missä fyysisesti ihmiset kohtaavat, eli myymälässä.

Keskity siis kokemuksiin, tarjoa palvelua, tee eri tavalla kuin muut. Uskalla erottua. Kokeile rohkeasti, älä mainosta, luo somessa keskustelua, palvele, anna tietoa, opasta. Tavoittele ”vieraita” tai faneja, älä asiakkaita.

Pienelle yrittäjälle some tarjoaa paljon hyvää, esim. mahdollisuuden olla helposti tavoitettavissa, tosin kannattaa muistaa millaiset resurssit on itsellään käytössä. Pystyykö vastaamaan messengerin jokaiseen viestiin tarpeeksi nopeasti? Onko kauppiaan edes oltava jatkuvasti läsnä asiakasta varten virtuaalisesti? Mihin uskallat vetää rajan?

Luota puskaradioon, kyllä se toimii. Sosiaalinen media on ihmiseltä ihmiselle, se on ystäviltä ystäville ja se on paljon tehokkaampaa kuin mikään yrityksen mainos. Kun asiakas saa kunnollista palvelua ja kokemuksia, hän kertoo siitä ystävilleen somessa tai kasvotusten, tällä tavoin tavoitat paljon isomman porukan kuin yrityksen somemainosten kautta.

Uskalla kulkea vastavirtaan.

-Anna Juusela

Julkaistu

Hyvinvoinnin trendi vaikuttaa myös vähittäiskaupassa

Kokemustalous (experience economy) ja hyvinvointibuumi (wellness&fitness)  eivät ole pelkkää sanahelinää, vaan niihin kannattaa jokaisen vähittäiskaupan parissa toimivan kiinnittää huomiota. Kokemukset tavaran omistamisen sijaan, hyvinvointi  ja onnellisuus ovat etenkin milleniaaleille ja heitä nuoremmille kuluttajille ensijaisen tärkeitä. Nämä seikat tulevat vastaan yhä uudestaan eri trendiennusteissa.

The experience economy, pioneered by the millennial generation and promising improvement through meaningful experiences, is gaining traction. (Emily Smith View2, issue23)

Deborah Weinswig kirjoittaa Forbesin artikkelissa ’Wellness Is The New Luxury: Is Healthy And Happy The Future Of Retail?’ kuinka Jack Ma puhui Alibaban konferensissa milleniaalien mieltymyksestä hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Tuotteiden omistamisen sijaan halutaan näyttää hyvältä ja voida hyvin. Milleniaalit haluavat hyvinvointia edistäviä aktiviteetteja sekä jakaa näitä kokemuksia ystäviensä kanssa.

Last week, I heard Jack Ma, Chairman and Founder of Alibaba, speak at Alibaba’s Gateway ’17 summit in Detroit, and I think he properly summed up this growing trend: today’s customers want to be healthy and happy, no matter who they are. Owning the most expensive or the latest goods has taken a back seat to looking good and feeling good, and consumers are showing an increasing preference for participating in activities and indulging in experiences that promote their well-being—and sharing those experiences with their friends.

Vähittäiskauppiaalle tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaille on tarjottava tuotteiden sijaan kokemuksia ja palveluita. Weinswig jatkaa artikkelissaan kuinka milleniaalit haluavat mieluummin kokemuksellisen, alati muuttuvan myymäläymäpäristön, joka ei ole pelkästään ostopaikka.

In terms of shopping, millennials tend to prefer an experiential retail environment that goes beyond the transactional. Anjee Solanki of Colliers International, a leading global commercial real estate company, says that “any successful brick-and-mortar retail business knows that it’s important to give customers a memorable experience in an immersive, dynamic environment by changing the physical spaces constantly to give customers something fresh and new.”

Tähän hyvinvoinnin ja kokemustalouden megatrendiin ovat heränneet mm. Tavaratalo Saks New Yorkissa, jonne on avattu The Wellery, jossa asiakkaille tarjotaan yli 4800 neliömetrin tiloissa hyvinvointiin liittyviä kokemuksia, palveluita ja tuotteita. Sekä Selfridges Lontoossa Everybody kampanjallaan sekä lukuisat hyvinvointistudiot ja palveluiden sekä tuotteiden tarjoajat.

Trenditoimisto WGSN artikkelissa ’Health, Fitness and Wellness: Heritage Retailers want you to work out in store’ muistutetaan, että etenkin muodin ja kauneuden alan vähittäiskauppialle hyvinvoinnin trendi on tärkeä.

Health, wellness and fitness have become the new frontier for retailers that previously focused on fashion and beauty. – “It makes sense for retailers to be focused on health, fitness and wellness,” says Jackie Chiquoine, WGSN associate editor of retail intelligence, and author of our 2016 Report Selling Health: Wellness Retail Strategies

Vaatebisneksessä tämä tarkoittaa fitnessmuotibuumin jalkautumista arkikäyttöön jopa työpaikoilla athleisuresta tulee workleisure, sekä uusia innovaatioita materiaaleissa.

Pinterest taulusta Wellness Is The New Luxury löytyy esimerkkejä trendiennusteissa esiin tulleista brändeistä ja palveluiden tarjoajista, jotka ovat jo mukana wellness buumissa. Taulusta löytyy myös Forbesin ja WGSN artikkelit.

Kiinnostaako trendikoosteet? Ota yhteyttä!

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

Julkaistu

Tulevaisuuden myymälä

Tulevaisuuden myymälä on kohtaamispaikka josta haetaan ennen kaikkea elämyksiä. Kuluttajan ei tarvitse nousta kotisohvalta shoppaillakseen, tämä asettaa haasteita vähittäiskaupalle kivijalasssa. Kuluttajille täytyy tarjota myymälöissä paljon muutakin kuin vain hyllykaupalla tavaraa. Kate Abnett kuvaa loistavasti artikkelissaan The Store of the Future:

Consumers no longer need to go to a physical store to buy a product. As a result, the strategic purpose of the store has changed. Shopping in stores must either be as cheap and convenient as buying from Amazon, or entertaining — offering memorable experiences that can’t be replicated online.

Pelkästään hinnalla ja tavaralla kilpailu ei enää onnistu kivijalassa. Kuluttajat ovat valveutuneita ja vaativat laatua, lisäksi kiertotalous on jo muuttanut kuluttajien ostokäyttäytymistä, tarjolla on sovelluksia kuten Depop, jotka helpottavat kuluttajien keskinäistä kaupankäyntiä. Kun kaikkea on saatavilla kaikkialta muuttuu kokemukset ja elämykset entistä tärkeämpään rooliin.

B. Josephine II kirjoittaa tästä hyvin artikkelissaan Op-Ed|Stage Experiences or Go Extinct

Consumers will want to buy goods at the cheapest possible price and the greatest possible convenience. Meaning, they will continue to buy more and more merchandise online. Only hypermarkets that pile it high and wide have any hope of competing on price. Everyone else will have to subsume their merchandise within an experience that engages consumers.

Pelkkä hintakilpailu ajaa siis pienet vähittäiskauppiaat ahtaalle, kivijalkaputiikki on liian kallis kanava tähän. Visuaalinen markkinointi  ja myymäläsuunnittelu nousevat tärkeään rooliin siinä, miltä tulevaisuuden myymälät näyttävät ja millaisia kokemuksia asiakkaille voidaan tarjota. Vähittäiskaupan pyhä kolminaisuus, eli visuaalinen markkinointi, trendit ja digitalisaatio ovat peruspilarit tulevaisuuden vähittäiskaupalle.

Monikanavaisuus on jo nyt arkipäivää kuluttajille, silti harva vähittäiskauppias hyödyntää tätä täydellä potentiaalilla. John Bricker huomauttaa artikkelissaan Op-Ed|Stores Must Learn to Think Like Facebook

Future generations of shoppers will likely not think of digital experiences as being different from “real” ones, rendering the strategies and vocabulary designers use to understand experience, space, and behaviour obsolete. Soon, words like “omnichannel” and “experiential” will be as quaint as saying something is “fresh” or “on fleek”. These words will be inevitably replaced by the simpler, and more inclusive, “shopping.” We’ll no longer speak of online shopping or mobile shopping or showrooming or in-store pick-up, as these things will just be considered one seamless shopping experience, driven by data, with information collected from customers at every touchpoint to determine what products are introduced, when, and to whom.

Uskaltaisin väittää, että tämä ei ole edes tulevien sukupolvien juttu, vaan se on jo tätä päivää. Haasteeksi tuntuu muodostuvan vain se, että vanhoja ajattelumalleja on niin vaikea saada muutettua. Olemme menossa kohti aikaa, jossa myymälät ovat kohtaamispaikkoja ja joista haetaan elämyksiä. Silti useimmat tahot tuijottavat ihan väärään suuntaan näkemättä seikkoja, jotka sitovat nämä yhteen. Myymälän ja verkkokaupan visuaalinen ilme, joka on kaupallinen ja luo elämyksiä asiakkaalle. Trendit, eli ajankuva sekä digitalisaatio. Vähittäiskauppa on jumahtanut dinosaurukseksi.

Minä näkisin, että olemme palaamassa takaisin siihen vanhan ajan leipomoon ja lihakauppaan, jonne mennään tekemään ostoksia kivijalassa (niin halutessaan), jotka on etukäteen netistä kauppiaalle ilmoitettu, että hän osaa varautua oikeilla tuotteilla lähitilalla täydennystä hakiessaan. Myymälässä vaihdetaan kuulumisia kauppiaan ja muiden lähitienoon asiakkaiden kanssa. Asiakaspalvelussa nopeus ja vaivattomuus tulevat olemaan rahan arvoisia. Kuluttajat vaalivat kiireisessä elämässään vapaa-aikaa ja mikäli kaupassa käynti voidaan valjastaa vapaa-ajan vietoksi, olemme jo hyvin lähellä oikeaa tapaa.

Hypermarketit voisivat olla kauppahalleja, joissa pientilalliset voisivat myydä shop-in-shopeissaan oman tilansa tuotteita ja nousevat uudet merkit esitellä tuotoksiaan. Onko marketin pakko jatkaa halpuutuslinjalla, voisivatko nämä Suomessa monopoliasemaa pitävät jätit olla etunenässä uudistamassa vähittäiskauppaa, tehden sen vielä reilusti tuottajat myös huomioiden?

Tulevaisuus on jo täällä. Kysymys kuuluu, miten se valjastetaan käyttöön?

Julkaistu

Haastattelussa Made of Sundays

Haastattelussa Thomas Leppä, design collective Sundays ja Made of Sundays verkkokaupan tiimistä, jossa hääräävät myös Alba ja Gemma.

Kiinnostuin Made of Sundays verkkokaupasta, joka on listattu myös The Best Designs -sivustolla, sen visuaalisen ilmeen ja kiinnostavien tuotteiden vuoksi.

1. Teillä on suomalaiseen verkkokauppatarjontaan nähden visuaalisesti miellyttävät sivut, jotka tukevat brändiänne. Miten päädyitte rakentamaan sivut, ilmeen ja kuka sen toteutti?

Kauppamme on elänyt aika lailla kaksi- ja puolivuotisen taipaleemme aikana. Kehityssyklimme on huomattavasti peruskauppaa nopeampi sillä teemme kaiken sivustoon liittyvän in-house. Vahvuuksiimme kuuluu se, että yksi omistajista myös pyörittää omaa suunnittelutoimistoa, näin voimme tehdä suurimman osan markkinoinnista, brändisuunnittelusta sekä kaupan toteutuksesta itse. Käytettävissä oleva aika on tietysti rajallinen, joten sikäli meidän on tarkkaan mietittävä mihin se aika käytetään. Alustana käytämme nykyään Shopifytä (aloitimme suomalaisella Mycashflowlla), joka tarjoaa loistavat puitteet nopealle kaupan kehitykselle. Teemme myös aina kaikki muutokset suoraan kauppamme live-versioon, joten voi helposti olla päiviä jolloin kauppa ei toimi kun me säädämme siellä jotain (asia joka luultavasti aiheuttaa pientä kauhua monessa web-developerissa). Nopea toteutus kuitenkin antaa sen edun että jatkuvalla syötöllä voimme testata eri työkaluja ja uusia ratkaisuja joista kuitenkin vain pieni osa loppujenlopuksi jää meillä pidempiaikaiseen käyttöön. 
thomas
2. Miten näette verkkokauppaskenen Suomessa? Mihin suuntaan olemme menossa? 
Selkeästi parempaan. Markkinoille on tullut uusia työkaluja ja kilpailijoita, jotka tarjoavat enemmän mahdollisuuksia myös pienemmille suomalaisille verkkokaupoille. Maksaminen, logistiikka sekä pilvessä toimivat verkkokauppa-alustat ovat kaikki kehittyneet huimasti viime vuosina, pullonkaulaksi muodostuu nykyään usein verkkokauppias itse, joka ei välttämättä tunne kaikkia saatavilla olevia työkaluja. Kehityksen mukana pysyminen on toki haaste, mutta en näe estettä sille etteikö suomalainen verkkokauppa voisi menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla. Suurempana huolenaiheena näen EU:n tulevaisuuden ja yhteinäisen isomman markkina-alueen tulevaisuuden. Jos verrataan eurooppalaisia kauppoja yhdysvaltalaisiin, on meren toisella puolella huomattava etu mitä tulee markkinoiden kokoon sekä saavutettavuuteen.
3. Mikä aiheuttaa eniten haasteita teille? 
Suurin haasteemme on selkeän maantieteellisen kohderyhmän puuttuminen. Myyntimme jakautuu tasaisesti ympäri eurooppaa, ja noin 40 jälleenmyyjämme löytyvät ympäri maailmaa, joten meillä ei ole tiettyä paikallista kohderyhmää joihin kohdistaa markkinointia. Koska pääkielemme on englanti, ja sen vuoksi meidän on vaikea suoraan markkinoida sosiaalisten medioiden kautta esim. Ranskaan, Saksaan, Hollantiin tai Espanjaan. Suomi on myös markkinana liian pieni meidän kaltaiselle niche-tuotteen valmistajalle. Näin ollen meidän on luotettava vahvemmin hyvän asiakaspalvelun sekä laadukkaiden tuotteiden kautta tapahtuvaan sanan kiertämiseen. 
Muut haasteet ovat käytännönläheisiä ja liittyvät tuotantoon ja resurssienhallintaan. Valmistamme, pakkaamme ja lähetämme lähes kaiken itse, joten aika on meillä hyvin rajallinen resurssi. Emme kuitenkaan ole valmiita tinkimään laadullisista periaatteistamme, ja haluamme myös tulevaisuudessa varmistaa että tuotteemme valmistetaan käsin sellaisten ihmisten toimesta jotka oikeasti välittävät. Kuka tahansa on tervetullut käymään studiollamme, jossa teemme kaiken käsin.
4. Millä tavoin hankitte näkyvyyttä verkkokaupallenne netin ulkopuolella? Onko teillä pop-up toimintaa, messuja jne?
Tämä on selkeästi yksi heikkouksistamme, sillä emme tällä hetkellä juuri hanki näkyvyyttä netin ulkopuolella. Osallistumme vuosittain Helsinki Design Markettiin kaapelitehtaalla, mutta siihen se jääkin. Studiomme sijaitsee katutasossa Eurantiellä Vallilassa, ja siellä on aina ovi auki jos joku haluaa poiketa kahville, mutta mitään suoranaista kivijalkamyyntiä ei ole. Myös jälleenmyyjistämme selkeästi suurin osa on verkkokauppoja, joten arvostamme suuresti heitä joilla myös on kivijalkaliike. Haluaisimme olla huomattavasti vahvemmin läsnä myös katutasolla, mutta toistaiseksi resurssimme eivät ole riittäneet kaikkialle. Päätuotteemme luonne (seinä-, laptop- ja ovitarrat) on myös sellainen, että se soveltuu erityisen hyvin verkkoon jossa on helpompi esitellä tuotteen lopullista käyttöä kuvina. 
albagemma2
5. Sivustonne löytyy kansainväliseltä sivustolla, jossa esitellään visuaalisesti mielenkiintoisia verkkokauppoja ja sivustoja, oletteko saaneet sitä kautta paljon näkyvyyttä?
Kyllä, mutta näkyvyyden laadusta voidaan olla montaa mieltä. Inspiraatiosivustoja käyttää lähinnä suunnittelijat, mainostoimistot, toteuttajat sekä muut verkkokauppiaat, joten on luonnollista ettei sitä kautta juuri lisämyyntiä tule (mikäli ei myydä jotain juuri näille ryhmille suunnattua). Web-gallerioista tuleva liikenne aiheuttaa myös pientä sekaannusta analytiikkapuolella, sillä lyhyt vierailu ja välitön poistuminen on melko tavallista, kun haetaan vain nopeaa inspiraatiota tai tiettyä toteutustapaa. Riippuen vähän galleriasta voi piikki kävijämäärissä olla hyvinkin suuri, mutta konversioiksi nämä kävijät eivät yleensä muutu. 
6. Millaista palautetta olette saaneet asiakkailta sivuston käytettävyydestä ja visuaalisesta ilmeestä?
Tähän mennessä pelkkää hyvää. Enemmän kiitosta saa kuitenkin tapamme kommunikoida asiakkaan kanssa kaupanteon aikana ja sen jälkeen. Laitamme paljon aikaa ja vaivaa copy-teksteihin ja kiinnitämme erityistä huomiota kaupan jälkeiseen kommunikaatioon (kiitosviestit, palautekysely, käsin kirjoitetut laput tilausten mukana yms.), ja sen myös huomaa asiakaspalautteissa. Palautteemme on tähän saakka ollut keskiarvoltaan 5/5, ja olemme valmiita tekemään töitä sen eteen, että näin myös on tulevaisuudessa. 
7. Sivustonne kielet ovat englanti ja espanja, olette päättäneet lähteä suoraan kansainvälisille markkinoille. Onko suomenkielen puutteesta tullut millaista palautetta?
Teimme itseasiassa ensimmäisen version kaupastamme sekä englanniksi että suomeksi. Koska heti alusta saakka kuitenkin selvisi, että suurin osa tilauksista tulee kansainvälisiltä markkinoilta, päädyimme suhteellisen nopeasti sulkemaan suomenkielisen puolen ihan puhtaasti ajan puutteen takia. Meillä ei pienenä yrityksenä yksinkertaisesti ollut aikaa alussa kääntää kaikki sisältö suomeksi, varsinkaan kun näytti siltä ettei se tuottanut toivottua tulosta. Ratkaisu on tietysti johtanut siihen, ettei meitä juuri ollenkaan tunneta kotimaan markkinoilla, joka ei tietysti missään nimessä ole hyvä asia. Tasaisin väliajoin kuulemme asiakkaista, jotka ovat törmänneet kuviimme Instagramissa tai Pinterestissä ja vasta paljon myöhemmin heille on selvinnyt, että valmistamme kaiken Suomessa. Totuus on kuitenkin se, että tuotteemme ovat selkeästi niche-markkinolle suunnattuja, eikä Suomessa välttämättä löydy tarpeeksi potentiaalisia asiakkaita. Käänsimme juuri sivustomme espanjaksi muutama kuukausi takaperin, ja katsomme parhaillaan mikä tämän käytännön vaikutus liiketoimintaamme on. Juuremme ovat Suomessa sekä Espanjassa, joten tämä oli looginen ratkaisu. 
door-decal-2
8. Kolme must know juttua yrittäjille verkkokauppaa rakennettaessa ja suunniteltaessa.
1. Verkkokauppa ei ikinä ole valmis, joten älä odota liikaa sen ulostulon kanssa. Oikea työ alkaa vasta silloin, kun verkkokauppa on julkaistu, joten parempi tulla nopeasti ulos puolivalmiin kaupan kanssa kuin odottaa siihen, että kaikki on täydellistä. Näemme vieläkin valitettavan usein (varsinkin uusia) verkkokauppayrittäjiä, jotka panostavat kaiken aikansa ja energiansa siihen yhteen ja suureen verkkokaupan avaushetkeen, jonka jälkeen helposti iskee lamaannus, kun alkurysäyksen jälkeinen liikenne putoaa miltein olemattomaksi. Verkkokauppa vaatii ennen kaikkea aikaa. Tässä juostaan hyvin pitkää maratonia, ei pikajuoksua. 
2. Älä käytä aikaasi epäolennaisuuksiin. Netti on täynnä elämää mullistavia ohjeita, mutta oikotietä onneen ei ole olemassa. Napin vihreä väri ei kasvata myyntiä, eikä otsikossa olevat avainsanat maagisesti tuo sinua Googlen etusivulle. Kuuntele konsultteja ja asiantuntijoita, mutta pidä aina myös oma järki mukana varsinkin, kun kyseessä on ihminen jolla on oma lehmä ojassa. Kiinnitä huomiosi kokonaisuuteen sekä asiakaspalveluun, sillä hyvä ja ihmisläheinen palvelu erottuu aina edukseen. 
3. Käytä olemassa olevia työkaluja hyväksesi, äläkä keksi pyörää aina uudestaan. Lähes kaikki on jo tavalla tai toisella tehty, joten kun se ensimmäinen idea herää mielessä ota heti hakukone käyttöön ja etsi mikäli tarvittavat työkalut jo löytyvät. Varsinkin pienten verkkokauppojen  kannattaa mahdollisuuksien mukaan integroitua myös muihin online-kauppapaikkoihin ja yhteisöihin (meidän oma myynti tapahtuu 50/50 oman kaupan ja Etsyn kautta). Kannattaa suosia verkkokauppa-alustoja jotka tarjoavat hyvät olemassa olevat työkalut integrointeihin, koska kaikki mahdollinen apu ja tuki on verkkokauppiaalle tarpeen. 
Kiitos Made of Sundays! Löydät heidät Instagramista ja Facebookista
Kuvat ©Made of Sundays