Visuaalinen markkinointi Archives - Sivu 3 6:stä

3.10.20162.10.2016

Vieraskynä: Tuula Nieminen, visualistiyrittäjä

Minulla oli ilo saada vieraskynäkirjoitus visuaalisen markkinoinnin alan konkarilta, visualistiyrittäjä (Trend Vision) ja tietokirjailija Tuula Nieminen. Tuula on kirjoittanut alan ensimmäisen oppikirjan Visuaalinen markkinointi.

YRITYKSEN MARKKINOINTIVIESTINNÄN SALAISEN AARTEEN METSÄSTYS

BISNEKSEN OPPIVUODET

Yritykset toimivat tällä hetkellä monien haasteiden täyttämällä liiketoiminnan kentällä. Käytän metaforaa, jolla ilmiötä voisi havainnollistaa jotenkin ymmärrettävämmin: Ilma on täynnä erilaisia ilmiöitä kuin kärpäsiä, jotka kilpailevat asiakaskohderyhmien huomiosta leikkausten ja saneerausten keskellä. Yritysten viestintäratkaisut ovat käyneet terättömiksi samankaltaisten markkinointiviestien seassa, muun mediatulvan keskellä. Asiakkaalla riittää siis kärpäsen pörinää ympärillään hänen tehdessään ostopäätöksiä oman taloutensa tarpeisiin ja etsiessään omien arvojensa ja tarpeidensa mukaisia tuotteita markkinoilta sekä kivijalkakaupasta että verkkokaupasta.

ONKO ASIAKKAAN OSTOKÄYTTÄYTYMISTÄ OHJAAVAT ASIAT UNOHDETTU?

Perinteisesti asiakas havaitsee ostotarpeen, etsii tuotteiden hankintapaikan, arvioi ja vertailee ostopaikat ja tekee sen jälkeen ostopäätöksen. Tähän väliin yritykselle jää paljon mahdollisuuksia tavoittaa markkinointiviestinnällään kohdeasiakkaansa. Tultaessa päivittäistavarakaupan markkinoista monimutkaisempiin tuotteisiin, jotka vaativat harkintaa ja vertailua hinnan ja laadun suhteen, asiakkaat tarvitsevat helposti mielipidejohtajien, word-of-mouth, WOM, lausuntoja ja mielipiteitä joko niistä keskustelemalla, blogeista lukemalla tai erilaisissa internetin keskusteluryhmissä viestittelemällä.

KUKA OSAA HURMATA ASIAKKAAN VIIHTYISÄLLÄ JA INTERAKTIIVISELLA MYYMÄLÄYMPÄRISTÖLLÄ?

On havaittu, että perinteiset mediat ovat menettäneet osittain tehonsa. On unohdettu, että yrityksellä on muitakin mahdollisuuksia kuin somemaailma, jonne viime vuosina on runsain joukoin rynnitty. Missä roolissa oma myymäläympäristö on? Onko se hukattu somebuumin keskellä? Verkkokauppa ei automaattisesti ole vastaus pulaan. Samat aistit ja kokemukset ovat käytössä asiakkaan valinnoissa niin kivijalkakaupan kuin verkkokaupankin valintakriteereissä. Nämä mahdollisuudet luovat synergiaa, jos ne yhdistetään siten, että niiden visuaalinen ilme puhuu samaa kieltä ja ovat Design Managementin, markkinoinnin muotoilujohtamisstrategian, mukaisia.

Kun johtamisperiaatteet liittyvät tuotteiden ja esillepanojen koordinoituun yhtenäiseen ilmeeseen, saadaan yritykselle merkittävää kilpailuetua. Siihen investoidut panostukset tulevat kannattavana myyntinä takaisin. Kun yrityksen liikeidea ja tuotteet ovat ymmärrettäviä visuaalisen ilmeen ja sen toistamisen kautta, tulee yritys ymmärrettäväksi. Se on paikka, jonne on helppo mennä. Ostotapahtuman helppous tuottaa myynnin volyymia ja se taas lisää kannattavuutta.

Ristiriitaiset myymäläilmeet, sattumanvaraiset tuotteiden esillepanot vaihtuvine kampanjoineen syövät yrityksen tunnettuutta. Visuaalisen markkinoinnin (entinen myymäläsuunnittelu ja somistus) noustessa kilpailukeinoksi, jonka tuloksia voidaan mitata neliömetreittäin, varastonkiertoluvuin, hit-raten avulla ym. konkreettisilla keinoilla (Anna Juusela: Tavoitteellinen visuaalinen markkinointi, 2016) psykologisen ostokäyttäytymisen ohella, saadaan yritykselle sellainen voimavara, jota käyttävät havaitsevat löytäneensä sen kielen, jolla asiakasta ymmärretään ja jota asiakas ymmärtää.

Haluaisin viitata myös Jaana Venkulan mainioon Oppimisen 5 E:tä nimiseen mentaalijärjestelmä-kuvaukseen. Minusta Jaana V:n oppimisteoria toimii järjettömän hyvin perustellessamme asiakaskäyttäytymistä psykologian avulla, nämähän täyttyvät ostopaikan valinnassa:

Estetiikka –> kauneus/ Emotionaalinen-> tunnekokemus/ Eettinen –> arvostukset/ Empiirinen-> konkr. kokemus/ Episteeminen -> tutkitut asiat (laatutakuut, maine). Noita ilmiöitä ei voi tuottaa tuotteiden esillepanoissa ketkään muut kuin vahvalla pieteetillä toimivat bisnesammattilaiset yhteistyössä visualistien kanssa. (Kuva: Visuaalinen markkinointi, 2010, s. 126).

Ensin täytyy johtoportaan herätä huomaamaan kaiken kaupankäynnin keskus, joka on asiakkaan mieli. Avain tähän toimintaan bisneksen tekemisessä on saumaton yhteistyö visualistien kanssa. Juuri heillä on se tietotaito, jota tarvitaan visuaaliseen markkinointiin eli tuotteiden esillepanon operatiiviseen toteuttamiseen.

MITATTAVAA TULOSTA VISUAALINEN MARKKINOINTI -TYÖKALUA KÄYTTÄEN

Myymäläympäristön elämyksellisyys ja vastaavasti houkuttelevat ja aktivoivat verkkosivut, ovat ne valttikortit, jotka ovat konkreettisesti nähtävissä, koettavissa ja elämyksiä luomassa. Ne jättävät syvemmän muistijäljen asiakkaaseen kuin ohimennen luetut tai kuullut viestit. Asiakkaiden tunneperäinen suhtautuminen antaa viitteitä siitä mihin markkinointipanokset tulisi kohdistaa. Kun huomioidaan asiakas, joka pyrkii rationalisoimaan pakolliset toimintonsa rutiiniostosten tekemisessä, olisi toivoton virhe jättää huomiotta ihmisen mentaalijärjestelmässä oleva alue, joka kaipaa arkeen ja rutiinitoimintojen oheen jotakin pysäyttävää, omaa elämyksellistä ja viihtyisää hetkeä siellä missä hän joutuu liikkumaan. Hän odottaa palkintoa päivittäisten rutiinien keskelle ja juuri tuon palkinnon antaja on se, jonka avulla suhde luodaan. Mielihyvä on se salattu aarre, jota ollaan metsästämässä asiakassuhteen luomisessa.

Tutkimusten mukaan nykypäivän asiakas toteuttaa yksilölliset tarpeensa ja muuttaa elämäänsä ostamiensa hyödykkeiden avulla (Henley Centre, 2000). Stressaantunut kuluttaja suunnittelee yhä vähemmän ostoksensa ja hän toivoo yhä enemmän valintaa helpottavia tekijöitä (Kairos Future AB).

80 % kuluttajista pitää ostamista ikävystyttävänä ja epämukavana. Ostoksille lähtiessään hän odottaa näkevänsä myymälöiden tuotetarjonnan mahdollisimman haluttavana, selkeänä ja valmiiksi ajateltujen kokonaisuuksien esittelynä. Valmiit kokonaisuudet helpottavat valintaa ja usein vaihtuvat, omaperäiset tuotteiden esillepanot luovat jännittäviä ja aina erilaisia maailmoja ja teemoja, jotka saavat aikaan monitahoisia aistimuksia asiakkaassa. Tunteet ja elämykset, joita tuoksut, äänet, värit ja valot luovat asiakkaassa, vaikuttavat asiakkaan toimintaan siten, että jalat kulkevat sinne, missä silmät ovat jo käyneet. kokemuksena (Perception Research Services). Millaista suuntaa nämä tutkimukset antavat yrityksille?

Kiitos Tuula!

Seuraa Tuulaa hänen Visual Wandering -blogissaan!

Kuvat ja teksti: Tuula Nieminen

2.10.20163.10.2016

Haastattelussa: Visual Merchandiser Annika Hirvi

Haastattelussa pitkän linjan visualisti Annika Hirvi, joka on toiminut visuaalisena myynninedistäjänä jo useammalla vuosikymmenellä.

Kuka olet ja mitä teet?

Annika Hirvi Visual Merchandiser (siis visuaalinen myynninedistäjä) ja yrittäjä, Zolan Oy.

Koulutan ja konsultoin sekä toteutan visuaalista markkinointia, teen näyteikkunoita ja tuotteiden esillepanoa myymälöissä eri yritysten tarpeisiin ja hyvin erilaisille yrityksille / toimeksiantajille. Siis räätälöityä visuaalisista markkinointia. Toimenkuvaani kuuluu myös tilojen stailaus sekä kirjan kustannustoimintaa. Olen kirjoittanut kaksi visuaaliseen alaan liittyvää kirjaa Visualistin työkalupakki ja Visuaalinen myyntityö.

Mitä on visuaalinen markkinointi?

Visuaalisen markkinoinnin tavoite on saada rahaa kassaan erilaisia visuaalisia keinoja hyödyntäen, asiakkaat ostavat silmillään. Visuaalinen markkinointi vetoaa näköaistiin. Kun näemme esim. mieleisen muotoisen tai värisen auton, se voi olla kimmoke ostopäätökseen. Mutta jos saisimme vain haistella eri autoja, niin emme tekisi kovinkaan helposti ostopäätöksiä. Visualisuus viehättää ja innostaa kuluttajaa hankintoihin. Visuaalinen markkinointi perustuu tutkittuun tietoon (neuropsykologia) asiakkaan käyttäytymisestä ja liikkumisesta myymälätilassa. Suomessa vähittäiskaupat tekevät tutkimuksia, joilla pyritään ymmärtämään mikä kiinnostaa kuluttajaa myymälöissä.

Puhutaan visuaalisesta myyntityöstä ja visuaalisesta markkinoinnista, mitä eroa on visuaalisella myyntityöllä ja visuaalisella markkinoinnilla?

Ero visuaalisella myyntityöllä ja visuaalisella markkinoilla on helposti hahmoteltavissa, josvaikka vertaa sitä erääseen toiseen ammattikuntaan: sairaanhoitajaan ja lääkäriin. Myyntityö on sairaanhoitajan hommia ja laajemmat visuaalisesti hieman haastavammat hoitaa lääkäri eli se visuaalinen markkinointi.Visuaalinen myyntityö
Visuaalinen myyntityö tapahtuu myymälän sisällä, tuotteiden tai kampanjan kaupallisella ylläpitämisellä ja siistimisellä. Visuaalista myyntityötä tekevät myyjät myymälässä. Myyjät toimivat usein visualistin antamien ohjeiden mukaan. Alaa opiskelevat liiketaloudenperustutkintoa opiskelevat, jotka voivat merkonomin tutkintoa suorittaessaan ottaa valinnaisena Visuaalinen myyntityö -kurssin .
Visuaalisen myyntityön tutkinnon ammattitaitovaatimukset ovat:

toteuttaa tuotteen, tuoteryhmän tai palvelun esillepanon tai kampanjan

ylläpitää ja seuraa esillepanon tai kampanjan ilmettä

tuottaa asiakasinformaatiota

Visuaalinen markkinointi

Markkinointiviestinnän ammattitutkinnon eli visuaalisen markkinoijan koulutuksen suorittanut voi käyttää visualistin tai visuaalisen myynninedistäjän ammattinimikettä. Tämä ammattitutkinto on huomattavasti laajempi kuin merkonomin valinnainen visuaalisen myyntityön lyhyehkö kurssi. Markkinointiviestinnän opiskelija tulee mm. tietää mitä on design management, visuaalinen identiteetti ja olla vahva erilaisten tilojen hallinnassa. Visualisti (entinen nimike somistaja) tekee paljon suunnittelutyötä ja jakaa tarvittaessa ohjeita muille myymälässä työskenteleville. Visuaalinen markkinoija toimii pääsääntöisesti pienyritysten myymälässä tai ketjuliikkeiden palveluksessa sekä messusomistamoissa.
Visuaalisen markkinoijan tutkinnon ammattitaitovaatimukset ovat:

eri tapahtumien koordinointi

messu- ja näyttelyjärjestelyt sekä asiakastapahtumat

kampanjoiden ja markkinointimateriaalien suunnittelua

suunnittelee ja toteuttaa kaupallisia tuotteiden esillepanoja myymälässä

huolehtii käytännössä koko myymälän tai muun tilan visuaalisesta ilmeestä

suunnittelee ja toteuttaa näyteikkunat

vastuu valaistuksesta ja myymäläkalusteista

Millainen vaikutus visuaalisella markkinoinnilla on myyntiin?

Eräs opiskelijani päätti todistaa kuinka paljon enemmän saadaan myytyä, jos tuotteiden
esillepanoon myymälässä hieman satsataan, lisätään suunnittelua ja toteutusta. Esimerkki on vain yhden hyllyn pääty. Ajattele, jos vaikka koko osasto tai koko myymälä ”veivattaisiin” kaupalliseen kuntoon, millainen kilinä kassassa olisikaan ?

Tässä lukuja siitä miten esillepanoihin satsaaminen vaikutti liikevaihtoon pienellä alueella 3 viikon kuluessa:

Kukkalannoitteiden myynti +116 %

Kesäkukat + 91 %

Vihannespussien + 61 %

Kukkien ravinnepuikot +13 %

Kastelukannut myytiin loppuun

Kaikki kukka-amppelit myytiin loppuun

Olet ollut pitkään alalla, miten ala on mielestäsi kehittynyt?

Silloin kun tulin alalle, somistaja käytti 80% työajasta näyteikkunoiden suunnitteluun, rekvisiitan tekoon, maalaamiseen ja rakentamiseen. Teimme paljon käsillä töitä, kuten poraamista, sahaamista, ompelua jne. 20% työajasta hoidimme myymälän sisäilmettä, kampanjan pystyttämistä ja osastojensiirtoja.
Nyt tilanne ajan käytön suhteen on juuri päinvastainen. 20% työajasta menee näyteikkunamainontaan ja 80% menee tuotteiden kaupalliseen esillepanoon myymälän sisällä sekä virikkeelliseen myymälämilijöön suunnitteluun ja toteutukseen.
Ala oli ennen hyvin miehinen, vain muutama nainen oli somistaja. Miehet ovat nyt kadonneet ja ala on ns. fyysisesti keventynyt. Samalla ammatin arvostus on huomattavasti vähentynyt Suomessa. Ulkomailla alan ammattilaiset ovat edelleen arvostettuja ja suuria taitelijoita sekä hyvää palkkaa nauttivia. Aivan elinehto esim. Lontoon luxury department Harvey Nicholsille on se, että talossa on monta todella huippusomistajaa. Tämä tavaratalo ei teippaa näyteikkunoita umpeen eikä ylenkatso tätä ammattikuntaa.

Omasta kulmastani katsottuna visuaalisen markkinoinnin vaikutusta ei ymmärretä tai sitä hyödynnetään hyvin vähän. Miten sinä koet tämän?

Kyllä, just näin! Koen sen ihan samalla tavalla. Todellakaan ei meillä ymmärretä eikä hyödynnetä alan ammattilaisia, vaan koetaan se pelkkänä kuluna. Se on sääli, koska rahanpitäisi kiertää, varsinkin näinä aikoina. Visuaaliset investoinnit ovat rahallisesti pieniä summia mutta ne maksavat itsensä takaisin, usein monikertaisesti.
Osalla kuluttajista on edelleen työpaikka ja he saavat palkkaa. He haluavat shoppailla, ostaa vaikkapa lemmikilleen sen kalleimman Burberry kaulapannan mikä kaupasta löytyy. Halvassa tuotteessa on pieni kate, kalliissa tuotteessa on iso kate, kumpaa siis kannattaisi tuoda hyvin esille?

Olenkin visualistiin investoimiseen liittyen tehnyt laskelman: Visualistin palvelut maksaa yleensä noin 50 euroa tunti (+alv) ja tietysti pitää ajatella mikä on hyöty myyntiin nähden, jolloin on mietittävä kuten missä tahansa investoinnissa, mikä on tuotto-odotus. Laskelman pääset lukemaan postauksesta Lisämyynnillä lisää liikevaihtoa.

Ruotsalaiset ketjut tuntuvat olevan visuaalisen markkinoinnin hyödyntämisessä myynninedistäjänä suomalaisia edellä. Mistä luulet asian johtuvan?

Ruotsalaiset osaavat tehdä rahaa ja luoda työpaikkoja. He tekevät bisnestä hyvin monilla eri aloilla (auto, alkoholi, elektroniikka, kukka-ala, musiikki, muoti, sisustus, rakentaminen,pankki, jne. jne.) Ikea on valittu monena vuotena parhaaksi työpaikaksi eli työntekijät viihtyvät hyvin talossa. Hyvä johtaminen on yksi Ikean valtti, toinen on virikkeellinen myymälä. Mitä paremmin visualistit ovat työnsä tehneet, sitä paremmin kauppa käy.
Visualisuuden arvostus ei ole koskaan hävinnyt Ruotsissa, he tietävät sen rahallisen arvon ja tuoton. Siksi melkein joka ainoassa heidän ketjumyymälässään on palkkalistoilla yksi tai useampi visualisti. Sijoitettu panos moninkertaistuu. Me Suomalaiset olemme ilmeisesti sitten ymmärtämättömiä bisneksen teolle, kun täällä vastaavaan ei ylletä vaikka keinot ovat tiedossa. Ehkä Suomesta puuttuu joustavuus ja muuntautumiskyky muuttuviin tilanteisiin kaupan alalla…

Oletko joutunut tai joudutko taistelemaan ennakkoluuloja vastaan työsi suhteen?

No, jotain ennakkoluuluja on, yksi on työn hinnoittelu. Kuvitellaan, että tämä työ on ihan älyttömän kallista. Vaikka eihän se sitä ole, kunhan sen tekee tavoitteellisesti ja on realistiset tuotto-odotukset. Toinen esimerkki voisi olla : pienen kivijalkamyymälän yrittäjä tekee kaiken itse (sisäänostot, kirjanpidon, myyntityön, siivouksen jne.) Hänellä on usein erittäin vankka tuotetietous mutta puuttuu tieto visuaalisen markkinoinnin mahdollisuuksista. Eikä hän missään nimessä halua ottaa tätä tietoa vastaan…. just eilen keskustelin erään yrittäjän kanssa, kun ehdotin myymälän ilmeen fiksausta : ”Ei, ei, minä fokusoin omaa työtäni, en pidä tarpeellisena myymälän selkeytystä.” Ja todella tämä myymälä olisi tarvinnut päivittämistä. Sekava tuotteiden esillepano, selkeä kulkuväylä puuttui, kassa oli kaatopaikka… On muistettava katsoa myymälää asiakkaan silmin, mielellään joka päivä.

Millä tasolla alan koulutus on?

Puurot ja vellit menevät usein sekaisin, visuaalisen myyntityön oppilas luulee olevansa visualisti. Näinhän se ei ole, visualisti koulutus on huomattavasti syvempi, laajempi ja monitahoisempi. Mielestäni Suomessa olisi hyvä olla, ulkomaiseen tapaan, ammattikorkeakoulutus visualisteille. Se nostaisi yleisesti visualisuuden tasoa, ammatinarvostusta ja selkeyttäisi käsitteitä. Rahasta ei varmaan voi koskaan kaupallisella alalla puhua liikaa, joten on hyvä että olet ryhtynyt luennoimaan visuaalisen markkinoinnin mittaamisesta ja euroista.

3 vinkkiäsi kauppiaalle myynnin kasvattamiseen.

Mikä on kohderyhmäsi, kuka siis on asiakkaasi?

Miltä myymäläsi näyttää? Onko tila selkeä, houkutteleva, toimiva ja valaistus kunnossa?

Miten huomiot lisämyynnin? Listaa kolme parasta tuotettasi. Minne ja miten sijoitat ne?

Kuvaesimerkissä muutamia asioita (vie hiiri lampun päälle):

Kiitos Annika!

Annika Hirven löydät osoitteesta: visuaalinenmarkkinointi.fi

5.9.20165.9.2016

Osa 3. Verkkokaupan hyödyntämätön voimavara: Verkkovisualistin työkalut

Verkkovisualistilla ja tietysti kauppiaalla on valtavasti erilaisia välineitä, joita hyödyntää: älykkäät sivustonhaku työkalut, tuotesuositteluohjelmat, tuotevideot, tuotteiden rinnakkaissuositteluohjelmat, visualisointityökalut, A/B testaus, palautteet ja arvioinnit… lista on pitkä.

Sivuston analysointityökalut auttavat määrittelemään mikä vaikutus tuotesijoittelulla ja esittelyllä on konversioon, ostoskorin arvoon ja määrään. Tässä toimii hyvänä apuna ilmainen työkalu Google Analytics, joka kertoo dataa sivustosta, kävijämääristä, kävijälähteistä ja niin edelleen. Suosittelen perehtymään Google Analyticsiin perusteellisesti, sillä se tarjoaa valtavan määrän tarpeellista informaatiota. Google tarjoaa tuen ja avun sekä maksuttoman Analytics Akatemian, jossa voi opetella Analyticsin käyttöä.

Hakukentän käyttö verkkokaupassa on kasvussa ja älykkään haun käyttö on niin tärkeä osa kaupallista verkkokauppaa, että kirjoitan siitä ihan oman postauksen. Mikäli hakukone ei ole tarpeeksi älykäs ja mukautuvainen asiakkaan käyttämiin sanoihin, on melko varmaa että asiakas poistuu parin yrittämän jälkeen toiselle sivustolle. Näin olen itse tehnyt useita kertoja. Sivustohaun optimointiin voi käyttää esimerkiksi suomalaistaustaista Klevua.

A/B testaus on testaamista ja vertaamista kahden erilaisen version välillä. Se on hyvä apu, kun halutaan verrata kuinka erilaiset ratkaisut sivustolla toimivat. Testaamalla voidaan esimerkiksi todeta kuinka paljon konversiota saadaan aikaan tietynlaisilla ratkaisuilla, painikkeen väri, tuotekuvien asettelu ja niin edelleen. A/B testauksen suositellaan olevan jatkuvaa. Digimarkkinoinnin sivustolla on kattavasti kerrottu A/B testauksesta. Optimizely on yksi työkalu testaamiseen.

Google Adwords on työkalu verkkomarkkinointiin ja sen avulla voi tehokkaasti mainostaa verkkokauppaa ja lisätä myyntiä. Google Adwords näyttää mainoksen sen perusteella kuinka hyvin hakijan käyttämät hakusanat sopivat mainoksesi avainsanoihin. Maksu perustuu klikkauksiin, joten se on melko kustannustehokasta ja se antaa dataa siitä miten paljon mainos saa klikkauksia, eli kuinka kiinnostava ja osuva (hakusanat) se on.

Tehokkaiden ja kauniiden kuvien luontiin loistava työkalu on Canva. Sen avulla voi luoda sosiaaliseen mediaan kuvia, esityksiä ja esitteitä. Kuvien muokkaukseen suuren määrän työkaluja tarjoaa Pic Monkey. Molemmista työkaluista löytyy ilmainen sekä maksullinen versio.

Smart Merchandiser tarjoaa kattavan työkalun verkkokaupan visuaaliseen markkinointiin ja myynnin tehostamiseen. Zen Deskin avulla voi parantaa asiakaspalvelun laatua helposti. ”Asiakaspalvelu on äärimmäisen tärkeää, 70% asiakaskokemuksesta perustuu siihen miten asiakas tuntee, että häntä kohdellaan” (Tietotalo infocenter, 2015).

Curalate lupaa sivustollaan että heidän avullaan kuvien kaupallistaminen helpottuu. Apptus taas tarjoaa apua asiakaskäyttäytymisen analysointiin ja hyödyntämiseen sekä automatisointiprosesseihin.

ProsperCart on listannut Verkkokauppiaan apuohjelmat ja Small Business Trends postannut 7 E-commerce Tools that Should Be a Part of Your Action Plan, kannattaa käydä tutustumassa myös niihin!

Työkaluja valitessa tulee muistaa se, että paraskaan työkalu ei tuota mitään, ellei sitä osaa hyödyntää oikein. Opettele käyttämään työkaluja, ellet osaa tai ehdi, hanki apua! Eikä se määrä merkkaa mitään vaan se laatu.

Seuraavaksi postaan siitä, mitä ovat elämykset verkkokaupassa. Sitä odotellessa voit käydä lataamassa viisi ilmaista vinkkiäni, Verkkokauppa ja Elämykset.

-Anna

5.9.201614.7.2023

Osa 2. Verkkokaupan hyödyntämätön voimavara: Verkkovisualistin työnkuva

Visuaalinen markkinointi tai visuaalinen myyntityö, eli visual merchandising, on tuotteiden esillepano kaupallisesti. Verkkovisualistin työ on päämäärältään sama kuin perinteisen visualistin työnkuva myymälässä, myynnin lisääminen ja ostamisen tekeminen asiakkaalle mahdollisimman helpoksi. Törmään usein ennakkoluuloihin visuaalisen markkinoinnin suhteen, se leimataan hötöksi tai muuten vain näpertelyksi. Visuaalinen markkinointi tuo tutkitusti lisää myyntiä, mutta ihan niin kuin mikään muukaan, se ei tuota mitään ellei sitä tehdä tavoitteellisesti ja ellei sen tuottavuutta seurata. Verkkokauppa on vähittäiskauppaa siinä missä kivijalka, vain toimintaympäristö on eri.

Verkkovisualistin työ on Suomessa vielä tuntematon, enkä itse asiassa ole vielä törmännyt yhteenkään suomalaiseen esimerkkiin visuaalisesta markkinoinnista verkossa, pelkkään vastarintaan sen tarpeellisuudesta. Samaan vastarintaan olen, yllättävää kyllä, törmännyt myymälän visuaalisesta markkinoinnista puhuttaessa. Sen merkitystä ei selkeästi ymmärretä. Esimerkiksi tuotefokusoituneessa organisaatiossa saatetaan ajatella, että tuotevalikoiman kanssa työskenneltäessä on kyse ainoastaan sisäänostamisesta. Jonkun on kuitenkin tehtävä myymälässä asioimisesta ja ostamisesta mahdollisimman helppoa ja houkuttelevaa. Kivijalkamyymälöiden visualistit ymmärtävät todennäköisesti verkkovisualistin työnkuvan, sillä se on melko lähellä heidän rooliaan. Markkinointijohtoiset organisaatiot keskittyvät digitaaliseen brändäämiseen, jolloin verkkomyynti ja kaupallistaminen jäävät helposti toiseksi ja sivuston toiminnan vastuu jää markkinoinnin alle.

Verkkovisualistin tulee tehdä päätöksiä tuotteiden sijoittelusta sivustolle asiakaskäyttäytymiseen nojautuvan datan perusteella. Verkkovisualisti seuraa asiakkaan reittiä sivustolla, tutkii sitä mikä toimii ja mikä ei. Tähän liittyen hän järjestää muun muassa tuotteiden mainostuksia mutta ennen kaikkea verkkovisualistin tulee siis olla tietoinen asiakaskäyttäytymisestä sivustolla, jonka nojalla hän tietää mitkä kampanjat toimivat ja mitkä eivät. Verkkovisualistin työ on hyvin pitkälti asiakasdatan seuraamista ja analysointia päätöksien tueksi. Sama pätee visualistin työhön myymälässä, pätevä visualisti on tietoinen asiakaskierrosta ja osaa asetella tuotteet ja kalusteet optimaalisesti asiakaskiertoon nähden.

Verkkovisualisti ei ole kuitenkaan tuotetiedon hoitaja (product data administrator). Tuotedata on totta kai tärkeää mutta sen ei tulisi olla pelkästään verkkovisualistin vastuulla. Mikäli verkkokauppa on suuri, saattaa olla tarpeellista palkata oma henkilö keräämään ja analysoimaan dataa, jotta verkkovisualisti voi tehdä sitä mitä hänen kuuluukin tehdä, miettiä sivuston kaupallista esillepanoa. Minun näkemykseni mukaan verkkovisualisti on myös henkilö, jolla on visuaalista silmää ja luovuutta, jotta verkkokauppa on selkeä, houkutteleva ja ostaminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Turhan moni verkkokauppa on ympätty täyteen kaiken näköistä sälää ja vilkkuvaa lootaa, jolloin ostokokemus ja tuotteiden etsintä vastaa sellaista kivijalkamyymälää, jossa varastonhallinta on unohdettu kultaiselle 80-luvulle.

Verkkovisualisti hoitaa asiakaskäyttäytymisen analysoinnin lisäksi yhteistyötä valokuvaajan kanssa, jotta saadaan aikaiseksi yrityksen imagon mukaiset tuotekuvat ja mahdolliset stailaukset. Hän omalla työllään vaikuttaa varastonhallintaan aktivoimalla huonosti liikkuvia tuotteita sekä edesauttaa ostoskorin arvon kasvattamista miettimällä käyttöyhteystuotteita tuomaan lisämyyntiä.

Verkkovisualistin työnkuva vaati laajalti analysointia siitä, mitkä tuotteet liikkuvat ja reagointia niihin tuotteisiin jotka eivät myy. Ihan kuten kivijalkamyymälöissäkin. Hän joutuu jatkuvasti miettimään sitä, millä saada kävijät tulemaan uudelleen verkkokauppaan ja miten saada heidät ostamaan tuotteet. Tämä on vastaava ongelma myös kivijalassa, joissa etenkin näyteikkunoilla pyritään vaikuttamaan positiivisesti siihen, että asiakas saadaan sisään myymälään ja esillepanoilla houkutella asiakas ostamaan. Lisäksi mikäli verkkokaupan lisäksi on kivijalkamyymälä, tulee näissä olla yhtenäinen linja verkosta kivijalkaan ja toisinpäin.

Net-a-Porterin työpaikkailmoitus antaa hyvän kuvan siitä, millainen on verkkovisualistin työnkuva. Net-a-Poter on Natalie Massanetin perustama verkkokauppa, johon kuuluvat myös Mr Porter ja The Outnet. Net-a-Porter on verkkokauppa, jonka valikoimiin kuuluu noin 650 luksusbrändiä. Verkkokaupalla on myyntiä yli 170 maahan ja vuonna 2015 se kasvatti liikevaihtonsa 30,9% 1,7 miljardiin dollariin, tuotto kasvoi 25,4% sen ollessa 133,1 miljoonaa dollaria, luvut löytyvät täältä. Työpaikkailmoitus kuvastaa sitä, miten merkkittävä rooli verkkovisualistilla on myynnin edistämisessä. Vapaa suomennos työpaikkailmoituksen ensimmäisestä kappaleesta:

“…tuotot kasvavat kuukausi kuukaudelta ja kriittinen strateginen muutos on suunnitelmissa, tavoitteemme on olla dominoivassa roolissa todella menestyvänä voimana verkkokaupankäynnissä. Tämän vuoksi etsimme taitavaa ja omaperäistä verkkovisualistia, jolla on vahva ymmärrys muodista, työskentelemään tiimimme kanssa ja tuomaan NET-A-PORTER tuotevalikoimaan eloa. Sinä käytät innovatiivista ja huomiota herättävää stailaamista ja tällä tavoin parannat shoppailuelämystä NET-A-PORTERissa.”

Net-a-Porter etsii verkkovisualistia parantaakseen markkina-asemaansa. He investoivat verkkovisualistiin, koska tietävät tämän lisäävän heidän myyntiä. Huomaa, että he ovat todella tarkkaan määritelleet työilmoituksessa mitä heidän verkkovisualistilta odotetaan. Hewlett Packardin työpaikkailmoitus taas antaa kuvaa siitä, miten monipuolinen työ e-commerce merchandiserin työ voi olla. Täytyy myös muistaa, että samalla tavoin kuin kivijalassa, eroaa vaatekaupassa työskentelevän visualistin työ siitä mitä se on rautakaupassa. Perusperiaatteet pysyvät mutta toisissa voidaan käyttää enemmän luovuutta.

Älä unohda, että Verkkovisualisti ei ole pelkästään somistamassa verkkosivustoa, heillä on myös some-kanavat hoidettavan sekä pidettävä huoli, että homma toimii myös mobiilissa ja tabletissa. Riittääkö sinulle yksi verkkovisualisti vai tarvitsetko useamman, esimerkiksi jonkun joka vastaa visuaalisesta markkinoinnista ja myynnistä eri some-kanavissa?

Muista, paraskaan visualisti ei pysty tekemään ihmeitä, jos sisäänostot ja varastonhallinta eivät ole hanskassa. Liiketoiminnan harjoittaminen on palapeliä, jossa tuottavaan toimintaan tarvitaan tavoitteet, suunnitelmat ja niiden hallinointi ja seuranta.

Seuraavassa osassa kerron, millaisia ovat verkkovisualistin työkalut.

-Anna

2.9.20164.4.2017

Kaupallista sosiaalinen media

Olen huomannut, että kovinkaan moni ei ole hoksannut tai osannut kaupallistaa sosiaalista mediaa omassa liiketoiminnassaan.

Nykyään on pelit ja vehkeet, joiden avulla saa edullisesti hyödynnettyä sosiaalisen median, ei pelkästään markkinointiin, vaan lisämyyntiin. Monessakaan yhteydessä markkinoinnista puhuttaessa ei muisteta mainita sitä loppupointtia, myyntiä ja sen lisäämistä. Kannattaa muistaa, ettei verkkokauppaa tarvitse tehdä kivijalan tueksi niin isosti, sen voi aloittaa pienesti. Ilmainen verkkokauppa, jonne pistää muutaman tarkkaan valitun tuotteen, 25€ lisämyynti päivässä tekee 9450 euroa lisää liikevaihtoa vuodessa!

Moni sosiaalisen median kanava mahdollistaa myynnin suoraa, joten miksi ei hyödyntäisi sitä? Hyvä ihminen, kaupallista sosiaalinen media! Se, mihin joutuu kiinnittämään huomiota ja satsaamaan aikaa ja innovoimaan, ovat kiinnostavat kuvat. Jos mahdollista, tässä kannattaa olla rohkea ja etsiä oma tyyli. Mahdollisesti hyödyntää valokuvaajaa, stailaajaa tai muuta luovaa ihmistä, joka saa kuviin syvyyttä. Muista, näitä ei tosiaankaan tarvitse tehdä jokaisesta tuotteesta. Some voi toimia LISÄMYYNTIkanavana vaikka vain yhdelle tuotteelle! Täällä vinkkiä eräästä vaatemerkistä, joka erottuu valokuvaajan avulla. Heidät on noteerattu myös trendiennusteissa.

Instagram on jo uudistanut myymälöiden elämyksellisyyttä ja tämä tulee jatkumaan, visuaalinen markkinointi tulee muuttumaan, siitä kertovan artikkelin pääset lukemaan artikkelista Visual Merchandising in Digital Era. Tavoitteenahan on saada aikaan asiakkaalle sellainen kokemus, jonka HÄN haluaa laittaa jakoon. Siinä piilee sosiaalisen median voima. Tätä hyödyntävät esimerkiksi Dover Street Market ja Gentle Monster kannattaa käydä kurkkaamassa heidän sivustoltaan kuvia myymälöistä.

Yksi apuväline kaupallistamiseen on esimerkiksi Thing Link, jonka avulla voi omiin kuviin ja videoihin lisätä sisältöä ja vaikka linkkejä verkkokauppaan. Videot ovat myös kovasti nousussa ja Yeay mahdollistaa videomyynnin. Suomalainen Holvi on verkkokauppa, jossa ei ole kuukausimaksua ja se on helppo ottaa käyttöön.

Paras tapa saada tuotteenne jakoon ja kauppaanne tunnetuksi on herättää huomiota ja olla omaperäinen. Ole rohkea! Tässä kohtaa saa olla luova :).

Anna Juusela