Tulevaisuuden myymälä

Tulevaisuuden myymälä on kohtaamispaikka josta haetaan ennen kaikkea elämyksiä. Kuluttajan ei tarvitse nousta kotisohvalta shoppaillakseen, tämä asettaa haasteita vähittäiskaupalle kivijalasssa. Kuluttajille täytyy tarjota myymälöissä paljon muutakin kuin vain hyllykaupalla tavaraa. Kate Abnett kuvaa loistavasti artikkelissaan The Store of the Future:

Consumers no longer need to go to a physical store to buy a product. As a result, the strategic purpose of the store has changed. Shopping in stores must either be as cheap and convenient as buying from Amazon, or entertaining — offering memorable experiences that can’t be replicated online.

Pelkästään hinnalla ja tavaralla kilpailu ei enää onnistu kivijalassa. Kuluttajat ovat valveutuneita ja vaativat laatua, lisäksi kiertotalous on jo muuttanut kuluttajien ostokäyttäytymistä, tarjolla on sovelluksia kuten Depop, jotka helpottavat kuluttajien keskinäistä kaupankäyntiä. Kun kaikkea on saatavilla kaikkialta muuttuu kokemukset ja elämykset entistä tärkeämpään rooliin.

B. Josephine II kirjoittaa tästä hyvin artikkelissaan Op-Ed|Stage Experiences or Go Extinct

Consumers will want to buy goods at the cheapest possible price and the greatest possible convenience. Meaning, they will continue to buy more and more merchandise online. Only hypermarkets that pile it high and wide have any hope of competing on price. Everyone else will have to subsume their merchandise within an experience that engages consumers.

Pelkkä hintakilpailu ajaa siis pienet vähittäiskauppiaat ahtaalle, kivijalkaputiikki on liian kallis kanava tähän. Visuaalinen markkinointi  ja myymäläsuunnittelu nousevat tärkeään rooliin siinä, miltä tulevaisuuden myymälät näyttävät ja millaisia kokemuksia asiakkaille voidaan tarjota. Vähittäiskaupan pyhä kolminaisuus, eli visuaalinen markkinointi, trendit ja digitalisaatio ovat peruspilarit tulevaisuuden vähittäiskaupalle.

Monikanavaisuus on jo nyt arkipäivää kuluttajille, silti harva vähittäiskauppias hyödyntää tätä täydellä potentiaalilla. John Bricker huomauttaa artikkelissaan Op-Ed|Stores Must Learn to Think Like Facebook

Future generations of shoppers will likely not think of digital experiences as being different from “real” ones, rendering the strategies and vocabulary designers use to understand experience, space, and behaviour obsolete. Soon, words like “omnichannel” and “experiential” will be as quaint as saying something is “fresh” or “on fleek”. These words will be inevitably replaced by the simpler, and more inclusive, “shopping.” We’ll no longer speak of online shopping or mobile shopping or showrooming or in-store pick-up, as these things will just be considered one seamless shopping experience, driven by data, with information collected from customers at every touchpoint to determine what products are introduced, when, and to whom.

Uskaltaisin väittää, että tämä ei ole edes tulevien sukupolvien juttu, vaan se on jo tätä päivää. Haasteeksi tuntuu muodostuvan vain se, että vanhoja ajattelumalleja on niin vaikea saada muutettua. Olemme menossa kohti aikaa, jossa myymälät ovat kohtaamispaikkoja ja joista haetaan elämyksiä. Silti useimmat tahot tuijottavat ihan väärään suuntaan näkemättä seikkoja, jotka sitovat nämä yhteen. Myymälän ja verkkokaupan visuaalinen ilme, joka on kaupallinen ja luo elämyksiä asiakkaalle. Trendit, eli ajankuva sekä digitalisaatio. Vähittäiskauppa on jumahtanut dinosaurukseksi.

Minä näkisin, että olemme palaamassa takaisin siihen vanhan ajan leipomoon ja lihakauppaan, jonne mennään tekemään ostoksia kivijalassa (niin halutessaan), jotka on etukäteen netistä kauppiaalle ilmoitettu, että hän osaa varautua oikeilla tuotteilla lähitilalla täydennystä hakiessaan. Myymälässä vaihdetaan kuulumisia kauppiaan ja muiden lähitienoon asiakkaiden kanssa. Asiakaspalvelussa nopeus ja vaivattomuus tulevat olemaan rahan arvoisia. Kuluttajat vaalivat kiireisessä elämässään vapaa-aikaa ja mikäli kaupassa käynti voidaan valjastaa vapaa-ajan vietoksi, olemme jo hyvin lähellä oikeaa tapaa.

Hypermarketit voisivat olla kauppahalleja, joissa pientilalliset voisivat myydä shop-in-shopeissaan oman tilansa tuotteita ja nousevat uudet merkit esitellä tuotoksiaan. Onko marketin pakko jatkaa halpuutuslinjalla, voisivatko nämä Suomessa monopoliasemaa pitävät jätit olla etunenässä uudistamassa vähittäiskauppaa, tehden sen vielä reilusti tuottajat myös huomioiden?

Tulevaisuus on jo täällä. Kysymys kuuluu, miten se valjastetaan käyttöön?

Vähittäiskaupan pyhä kolminaisuus

Vähittäiskaupan (verkossa ja kivijalassa) pyhä kolminaisuus muodostuu kolmesta osa-alueesta: visuaalinen markkinointi, trendit ja digitalisaatio. Keskiössä on asiakas.

Huom! Tässä tekstissä jätän huomiotta sellaiset seikat kuin asiakaspalvelu, hinnoittelu, katteet, valikoimat ja niin edelleen. Ne ovat olennaisia mutta niistä tietoa jo löytyy. Tekstissä käsiteltävän kolmen yhtenäisyys kuitenkin puuttuu kaikista lukemistani teksteistä.

Vahittaiskaupan kolmio

Visuaalinen markkinointi

Visuaalinen markkinointi, tehtynä tavoitteellisesti, muodostaa selkärangan koko vähittäiskaupan toiminnalle. Se määrittää mitä yritys viestii kivijalasta verkkokauppaan. Visuaalinen markkinointi on suorassa yhteydessä myyntiin. Tavoitteellinen visuaalinen markkinointi on esillepanojen ja myymälän visuaalisen ilmeen harkittua kaupallistamista.

Visuaalinen markkinointi on yhteydessä liiketilan tuottavuuteen, varastonhallintaan ja imagoon. Se sitoo kokonaisuuden yhteen, houkuttelee asiakkaan ostamaan ja viihtymään myymälässä. Visuaalinen markkinointi on tärkeässä roolissa verkkokaupasta kivijalkaan.

Trendit

Trendit ovat ajankuvaa. Sanana trendi on kokenut inflaation, sillä sitä käytetään niin paljon. Ajan seuraaminen ja tulevaisuuden ennakointi ovat loistavia työkaluja vähittäiskauppiaalle, ja nykypäivänä niiden hyödyntämisen tärkeys korostuu entisestään. On hyvin vaikea tietää mitä asiakas haluaa, ellei tiedä mihin suuntaan kulutustottumukset ovat menossa. Kaikki on saatavilla kaikkialla, mutta silti on nähtävissä selkeitä megatrendejä siitä, mihin suuntaan kuluttajien preferenssit ovat menossa. Ainakin megatrendejä kannattaa seurata. Trendiennustetoimistot tekevät tarkempia analyyseja, Suomessa trendiennusteita löytyy muun muassa Urban Viewstä.

Trendit ovat tärkeässä roolissa sisäänostoja suunniteltaessa. Tässä avainasemassa on oman asiakkaan tunteminen. Mitä minun asiakkaani tulevat haluamaan puolen vuoden päästä, entä mihin suuntaan ollaan menossa vuoden kuluttua. Tätä pystyy hahmottamaan seuraamalla trendiennusteita, jotka kuvastavat ajan suuntauksia. Nykyään saattaa olla haastavaa olla askeleen edellä asiakasta mutta vähintään kannattaa kulkea asiakkaan kanssa yhtä matkaa.

Digitalisaatio

Valtiovarainministeriö kuvailee digitalisaatiota oman Digitalisaatiohaaste 2015 -esittelyn yhteydessä seuraavin sanoin:

Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla. (Lähde: Digit)

Digitalisaatio on jo täällä, ollut jo jonkun aikaa. Vähittäiskaupassa sen tarkoitus on ennen kaikkea helpottaa asiakkaan ja yrityksen kohtaamista ja tietysti ostamista. Siitähän vähittäiskaupassa on kyse? Saada tuotteet vaihtamaan omistajaa.

Keskiössä on asiakas, jonka ostopolku tulisi tehdä mahdollisimman mielenkiintoiseksi ja helpoksi. Tuotteesta tai palvelusta on tarjottava riittävä määrä informaatiota, jotta asiakas pystyy helposti vertailemaan tuotteita ja tarjoajia. Digitalisaatio mahdollistaa uusia tapoja tarjota informaatiota asiakkaalle, esimerkkinä ThingLink jonka ansiosta kuvista saa interaktiivisia ja asiakastiedon -ja palautteen kerääminen onnistuu helposti vaikkapa Cahtcherilla. Esillepanot kannattaa tehdä Instagram mielessä.

Digitalisaatio vähittäiskaupan työkaluna on verrattain vähän hyödynnetty. Interaktiiviset näyteikkunat ja sovituskopit eivät vielä ole arkipäivää. Mutta digitalisaatio on muutakin, se on nimenomaan toimintatapojen uudistamista ja uusien oivalluksien hyödyntämistä. Se mahdollistaa.

Vähittäiskaupan pyhä kolminaisuus on siis visuaalinen markkinointi joka luo imagoa ja varmistaa tuottavan ja kaupallisen myymälän (verkossa ja kivijalassa). Trendit, jotka auttavat kauppiasta pysymään kuluttajan mukana ja digitalisaatio, joka mahdollistaa uusia tapoja toimia ja palvella asiakasta.

Anna Juusela

Visual merchandising verkkokaupassa ei pitäisi olla käytettävyyden este

Olen törmännyt kummalliseen ilmiöön viedessäni eteenpäin sanomaa verkkokauppojen visuaalisen markkinoinnin tärkeydestä. Jos et tiedä mitä tarkoittaa verkkokaupan visuaalinen markkinointi, voit lukea siitä täältä ja täältä.

Ja nyt siihen kummalliseen ilmiöön. Näyttäisi olevan vallalla yleinen käsitys, että visuaalisesti mielenkiintoinen ja näyttävä verkkokauppa tehdään käytettävyyden ja kaupallisuuden kustannuksella. Johtuuko tämä käsitys siitä, että verkkokauppoja tekevät osaavat kyllä teknisen toteutuksen, tutkia erilaisia analyticseja mutta eivät ymmärrä vähittäiskaupasta ja asiakkaista mitään. Saattaa olla, että kyse on myös muutosvastarinnasta. Useimmiten esimerkiksi nostetaan Amazon, jolla pyyhkii niin hyvin, että mitään ei kannata herran tähden mennä tekemään toisin vaikka Amazon on visuaaliselta ilmeeltään tylsääkin tylsempi ja sekava. Jos asioita ei koskaan vietäisi eteenpäin eikä koskaan uskallettaisi kokeilla uusia tapoja, olisi meillä aika takapajuiset oltavat täällä.

Visuaalisen markkinoinnin tarkoitus on nimenomaan kaupallistaa ja edistää myyntiä. Se on tuotteiden esillapanoa kaupallisesti, visual merchandising. 

Mikäli visuaalisuus haittaa käytettävyyttä, silloin verkkokauppojen tekijät eivät osaa hommaansa eivätkä ymmärrä miksi ja mitä ovat tekemässä. Ihminen on visuaalinen ja verkkokaupassa visuaalinen markkinointi on jopa tärkeämpää kuin perinteisessä kivijalassa sillä tuotekuvat ja videot, verkkokaupan yleinen ilme, tuotekuvaukset, tuotekategoriat ja niin edelleen ovat niitä asioita, joiden avulla voi erottua kilpailijasta ja auttaa asiakasta ostopäätöksessä sekä houkutella kauppaan. Nämä ovat kaikki osa verkkokaupan visuaalista markkinointia, sillä ne ovat osa tuotteiden esillepanoa. Lisäksi, visuaalisuus on keino luoda niitä tärkeitä elämyksiä, joita kuluttajat haluavat.

Visuaalinen markkinointi on yrityksen imagon luomista, ostamisen helpottamista ja se tulisi olla huomioitu kivijalasta virtuaalimaailmaan. Verkkokauppa on vähittäiskauppa, joka toimii virtuaalisessa maailmassa, silti kaupankäyntiin pätee samat periaatteet, houkuttele asiakas asioimaan kaupassa ja ostamaan sieltä. Mitä mielenkiintoisemmalta kauppasi näyttää ja mitä helpompaa ostaminen kaupassa on sitä paremmin sinulla pyyhkii.

12

Mitä on visuaalinen markkinointi?

mitä on visuaalinen markkinointi

Mitä tarkoittaa kaupallinen myymälämarkkinointi eli visuaalinen markkinointi? Entä mitä on tavoitteellinen visuaalinen markkinointi?

Olen huomannut, että Visuaalinen markkinointi on terminä melko vähän tunnettu. Se tarkoittaa myynnin tehostamista myymälässä esillepanojen avulla. Termi tulee englanninkielen sanasta Visual Merchandsing. Aikaisemmin visuaalista markkinointia kutsuttiin somistamiseksi. Visuaalinen markkinointi terminä sekoitetaan usein perinteiseen markkinointiin, tässä suhteessa englanninkielen sana Visual Merchandising ei ole kääntynyt tarpeeksi kuvaavaksi suomen kielelle. Kyseessähän on kauppatavaroiden esillepano myymälässä. Esillepano on nimenomaan konkreettista tuotteiden markkinointia myymälässä visuaalisin keinoin. Termi somistaminen jäi puutteelliseksi siksi, että kyse on kokonaisvaltaisesta myymäläviestinnästä.

Visuaalisen markkinoinnin avulla luodaan imagoa. Liikkeen imago tulisi välittyä visuaalisin keinoin myymälän ilmeessä ja esillepanoissa. Se on tapa erottua. Kiinnostuksen herättäminen on tärkeää! Toimivilla ja houkuttelevilla esillepanoilla saadaan asiakas kiinnostumaan tuotteista, tavoite on saada asiakas ostamaan tuote. Tavoitteelliset, hyvin suunnitellut esillepanot tukevat ostopäätöstä ja saavat aikaan lisämyyntiä. Visuaalinen markkinointi on suorassa yhteydessä myyntiin ja tunnuslukujen avulla pystytään seuraamaan esillepanojen TUOTTAVUUTTA. Tavoitteellinen visuaalinen markkinointi on esillepanojen ja myymälän visuaalisen ilmeen harkittua kaupallistamista.

Aseta tavoitteita

Henkka Hyppönen antoi eräässä tapahtumassa loistavan neuvon: ”Aseta tavoitteet tarpeeksi korkeiksi ja nauti onnistumisistasi! Tavoittele 1000 ykkösen sijaan. Vaikka saavutat vain 1, se on parempi kuin ei mitään.” Tämä on mielestäni loistava vinkki. Tavoittele aina enemmän ja paranna sitä mukaa tulostasi, kun saavutat jotain. Usein ihmiset eivät usko omiin kykyihinsä tarpeeksi ja sen vuoksi he asettavat myös tavoitteet alhaisiksi tai ovat asettamatta tavoitteita ollenkaan!

Ihmiset tuppaavat myös olemaan turhan ankaria itselleen. Mikäli asetat tavoitteeksi 10 ja saavutat 5, olet pettynyt, eikö totta? Mutta, olet kuitenkin saavuttanut jotain. Olet saavuttanut enemmän kuin 0 tai 1. Aseta tavoitteet riittävän korkeiksi mutta älä ole itsellesi liian ankara, vaan nauti onnistumisistasi. Kyllä, niistä ihan pikkiriikkisistakin!

Seuraa tavoitteiden toteutumista

Mikäli ei ole mitään mihin peilata tavoitettaan, on vaikea tietää milloin on tavoitteensa saavuttanut. On helppo asettaa tavoite, mutta määrätietoisesti kohti sitä kulkeminen ei enää olekaan yhtä helppoa. On siis seurattava tavoitettaan, tehtävä mahdollisesti korjausliikkeitä matkan varrella, joskus on myös tehtävä kokonaan uudet tavoitteet.

Tavoitteiden seuraamiseen tarvitaan työkaluja. Mikäli asetetaan tavoitteeksi 10% myynnin kasvu, on se jollain keinoilla saavutettava. Tavoite ei yksin tuo lisää myyntiä. Osatekijöinä ovat markkinointi, sisäänostot, tapahtumat ja esillepanot. Helpoin keino saada lisää myyntiä on keskittyä lisämyyntiin, eli jo olemassa olevalle asiakkaalle myydään enemmän. Tässä siisti, visuaalisesti ja kaupallisesti hyvän ilmeen omaava liike ja loistava asiakaspalvelu ovat avainasemassa.

Visuaalisen markkinoinin mittaaminen on keino asettaa ja seurata tavoitteitaan, nimenomaan myynnin lisäämisessä. Visuaalisen markkinoinnin mittaaminen antaa tarvittavat työkalut numeraalisten tavoitteiden asettamiseen ja esillepanojen toimivuuden seuraamiseen. Mittaamalla esillepanojesi toimivuutta ja tuottavuutta pystyt reagoimaan ja tekemään tarvittavia korjauksia.

Tavoitteiden asettaminen ja työkalut tavoitteiden saavuttamisen helpottamiseksi tekevät visuaalisesta markkinoinnista tavoitteellista.

Lisää aiheesta voit oppia e-kirjastani Tavoitteellinen visuaalinen markkinointi – Työkaluja yrittäjälle. E- kirjassa en käy läpi visuaalisen markkinoinnin teoriaa, eli sitä miten ja millaisia esillepanoja ja somistuksia tulisi tehdä. Siitä aiheesta kirjoitan ehkä myöhemmin. E-kirjassa keskityn siihen, että ymmärrät visuaalisen markkinoinnin vaikutuksen liikevaihdon kasvattamiseen ja sisäistät tavoitteellisen visuaalisen markkinoinnin merkityksen. E-kirjassa on laskutehtäviä oppimisen avuksi.

Verkkokaupan visuaalinen markkinointi

Verkkokaupan visuaalinen markkinointi. Mitä tämä tarkoittaa?

Markkinointi = saada asiakkaat sisään myymälään
Visuaalinen markkinointi = Tuotteiden esillepano kaupallisesti
Myynti = Ostamisen esteiden poistamista
Online markkinointi = Kävijämäärän lisääminen sivustolla
Visuaalinen markkinointi verkossa = asiakkaiden sitouttaminen tuotteeseen, jota he katselevat, tiedon lisääminen, kysymyksiin vastaaminen ja sellaisten esteiden eliminointi, joka estää asiakasta lisäämästä tuotetta ostoskoriin ja viemään ostoprosessin loppuun asti. Konversioprosentin nostaminen.

“…visuaalinen markkinointi on tuotevalikoiman esittelyä sillä tavoin, että se herättää kiinnostusta ja houkuttelee asiakkaan tekemään ostopäätöksen…” (ecommerceconsulting.com, 2015.)

Laajimmillaan visuaalinen markkinointi voidaan määritellä ’the activity of promoting the sale of goods’. Eli vapaasti suomennettuna “tuotteiden myynnin lisääminen”. Huolimatta myyntikanavasta, myymälä, puhelin tai verkko, peritaate on sama – myy enemmän tuotteita (kannattavasti). Erot syntyvät siinä mitä taktiikkaa hyödynnetään myynnin lisäämisessä.

 

Death_to_stock_photography_Vibrant (1 of 10
Visuaalinen markkinointi verkossa tarkoittaa sitä, miten esittelet tuotteesi tai palvelusi sivustollasi. Se on perustana sille, että sivustosi tekee asiakkaasi tyytyväisiksi ja sinulle tuottoa. Olet hoitanut homman oikein, mikäli asiakkaat löytävät etsimänsä helposti ja ehkä jopa ostavat vielä jotain muutakin. Homma on hoidettu väärin, mikäli asiakkaasi turhautuvat sivustollasi ja siirtyvät kilpailijan kauppaan. Kilpailussa mukana pysymisen ehto on, että sivustollasi ostosten tekeminen on tehty helpoksi ja mielenkiintoiseksi.

 

Mitä sivuston tulisi sisältää?

 

Asiakkaan palvelun ja sitouttamisen kannalta blogi on hyvä olla olemassa. Siellä on loistava keino mainostaa tuotteita, esimerkiksi kertomalla omia käyttökokemuksia, messumatkakuulumisia, työpäivän tapahtumia… Ihmiseltä ihmiselle on päivän sana ja blogi on loistava keino saada kasvot yritykselle. Mitä mielenkiintoisempi sivuston on, ei pelkästään tuotteet, vaan myös muu sisältö, sitä enemmän sinne saadaan kävijöitä.
Verkkokaupan sivuston sisältöä rakennettaessa tulisi ensisijaisesti miettiä, miten asiakas saadaan viihtymään sivustolla pitempään. Ihan niin kuin kivijalkakaupassakin. Se, miten asiakas saadaan viihtymään sivustolla pitempään riippuu siitä mitä asiakkaalle tarjotaan. Eli, kuinka mielenkiintoinen sivusto on. Kannattaa pitää mielessä, että asiakas ostaa nykyään yhä enemmän halusta kuin tarpeesta. Uskallan väittää, että tämä pätee myös verkkokaupassa. Asiakas kyllä usein lähtee etsimään verkosta tiettyä tuotetta, mutta kuinka usein sitä itsekin on loppujen lopuksi selannut kaikkea muuta kuin sitä mitä lähti etsimään.

 

Death_to_stock_photography_Vibrant (2 of 10)
Sivuston sisältö vaikuttaa siis siihen miten asiakas saadaan viihtymään kaupassa. Lastentarvikkeita myyvä verkkokauppa voisi tarjota vaikka pelejä, joita lapset voivat pelata. Tai sieltä voisi tulostaa paperinukkeja, väritystehtäviä jne. Mahdollisuuksia on paljon! Vaatekauppiaat voisivat tarjota sovelluksia, joiden avulla asiakas voi mallata itsensä päälle tuotteita, kuin virtuaalisessa sovituskopissa. Pelit ovat nykyään kaikenikäisten suosiossa, miksi siis ei tarjottaisi verkkokaupassa peliä, jonka avulla asiakas saadaan viihtymään. Kameroita myyvä verkkokauppa voisi tarjota sovelluksen, jonka avulla pystyt opettelemaan rajaamaan kuviasi tai säätämään kameran asetuksia. Tätä asiakas voisi kokeilla verkkokaupassa ja siihen voisi olla vaikka myynnissä applikaatio tehokkaampaa harjoittelua varten.
Aina sivuston sisältöä, omaa tuotevalikoimaa ja niin edelleen ajatellessa tulisi miettiä, mitä uutta voisimme tarjota asiakkaalle? Miten voisimme kehittää lisämyyntiä muidenkin kuin tuotteiden osalta? Miten sitouttaa asiakas ja saada hänestä kanta-asiakas? Photojojo on hyvä esimerkki verkkokaupasta, joka tarjoaa jotain uutta. Tuotteet ovat hauskoja, tuotekuvat hyviä ja informatiivisia. Tämän lisäksi sivustolla on myös muuta hyödyllistä tietoa asiakkaalle ja heillä on jopa oma ”yliopisto”.

 

Näyttökuva 2015-10-10 kello 12.43.41
Ulkonäöllisesti tulisi muistaa, että ihminen on ensisijaisesti visuaalinen. Verkkokaupan tulisi olla visuaalisesti mielenkiintoinen ja ennenkaikkea selkeä. Tuotekuvien merkitystä ei voi riittävästi korostaa.  Minua kiinnostaisi kovasti tietää, millainen vaikutus olisi, jos asiakas näkisikin verkkokaupan virtuaalisena kauppana. Eli asiakas näkisi ”pohjapiirroksen”, jossa olisi eri osastot, ja niistä sitten hyllyä/pöytää/rekkiä jne klikkaamalla pääsisi tutustumaan tuotteisiin. Eli asiakas astuisinkin kauppaan, eikä pelkkään listattujen tuotteiden valikoimiin.
Asiakkaat haluavat elämyksiä ja verkkokauppojen olisi syytä ryhtyä kilpailemaan ennen kaikkea sillä, kuka tarjoaa parhaimman elämyksen asiakkailleen. Miteittävää riittää myös siinä miten yhdistää verkkokauppa ja kivijalkamyymälä sekä miten tuoda digitalisaatio kivjalkamyymälään… No, näistä lisää myöhemmin!

We Make Websites on listannut 13 minimalistista ja inspiroivaa verkkokauppaa.

Katso hyvä info aiheesta. Online Merchandsing and Personalization – How Hard Can it Be?

Anna Juusela

Kuvat esiintymisjärjestyksessä: Artikkelikuva New Old Stock Photos, 2 x Death to Stock Photos, screenshot Photojojo.